Tavallista päänsärkyä ei ole

Neurologi Petra Keski-Säntti tietää sekä lääkärinä että potilaana, mistä migreenissä on kysymys. 
– Minulla on paljon migreenipotilaita hoidossa, ja kun tauti on itsellekin tuttu, se auttaa myös ymmärtämään potilaita.

Neurologi Petra Keski-Säntti kertoo, että migreenistä tiedetään jo koko joukko asioita. Aivorungosta saa alkunsa monimutkainen häiriöprosessi, joka leviää koko aivoihin ja aiheuttaa migreeniin liittyvät oireet.

– Kyseessä on päänsärkysairaus, jota ei aiheuta mikään ulkoinen tekijä. Usein kysytään, kuinka migreeni eroaa tavallisesta päänsärystä, mutta sellaista kuin tavallinen päänsärky ei ole olemassakaan.

Yleensä päätä ei särje, ja jos sitä särkee, siihen on aina olemassa jokin syy.

– Syynä voi olla joko migreeni tai jännityspäänsärky, joita kutsutaan niin sanotuiksi primaarisiksi päänsäryiksi, mutta kyseessä voi olla myös flunssaan, aivokalvontulehdukseen tai johonkin muuhun sairauteen liittyvä oire.

Migreenistä on olemassa paljon stereotyyppisiä käsityksiä kuten että siihen liittyy aina kovaa päänsärkyä ja oksentelua, ihminen makaa pimeässä ja voi pahoin ja että ennen sitä on ilmennyt auraoireita, tyypillisimmin sahalaitaa näkökentässä.

– Aurallinen migreeni on harvinaisempi migreenin muoto, jota esiintyy vain 20 prosentilla potilaista.

Vähätelty vaiva

Myös Petra Keski-Säntti on valmis allekirjoittamaan, ettei tyypillistä migreenipotilasta ole olemassa. Hän kuitenkin myöntää, että naiset ovat enemmistönä ja että useimmiten migreeniongelmat pahenevat keski-iässä 40 ikävuoden jälkeen.

– Nuorempana heille tuli kohtauksia harvemmin ja ne olivat kovempia, mutta iän myötä ne muuttivat muotoaan ja kroonistuivat pikkuhiljaa.

Tämä liittyy myös siihen, että migreeni on usein alidiagnosoitu ja samalla myös alihoidettu. Se on usein myös aliarvostettu, ja jos joku valittaa sitä, hänelle sanotaan helposti, että ota Burana ja lähde lenkille.

– Todellisuudessa migreeni invalidisoi ja aiheuttaa suuren määrän työkyvyttömyyttä sekä sairauslomia. WHO:n tilaston mukaan migreeni on toiminta- ja työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien listalla seitsemäntenä. Monet migreenipotilaat ovat kuitenkin niin tunnollisia, että he sinnittelevät töissä, vaikka työkyvystä ei migreenin takia olisi jäljellä kuin 50 prosenttia.

Heti eikä kohta

Neurologi Keski-Säntti painottaa tehokkaan kohtauslääkityksen merkitystä heti migreenin ensioireissa.

– Lääke pitää ottaa heti kun huomaa, että migreeni tekee tuloaan. Sitä on myös otettava riittävän suuria annoksia. Nämä ovat kaksi suurta sudenkuoppaa migreenin hoidossa. Ihmiset jäävät usein odottelemaan, meneeköhän tämä ohi omia aikojaan ja sitten kun se ei mene, he ottavat ensin puolikkaan särkylääkkeen toivoen, että josko tämä auttaisi.

Ja kun se ei enää auta, on saattanut kulua jo monta tuntia, jolloin päänsärkyä on vaikea saada enää loppumaan. Tämä taas johtaa migreenigeneraattorin aktivoitumiseen ja sitä kautta se vuosien mittaan kroonistuu.

– Migreenikohtauksen hoidon on oltava aina tehokasta, ei pidä tyytyä vajaaseen lääkevasteeseen. Käytännössä se tarkoittaa, että tehokkaan kohtauslääkityksen pitää lopettaa päänsäryn kahdessa tunnissa.

Moni tyytyy vuosien mittaan siihen, että aina nyt vähän päätä särkee ja että se kuuluu minun elämääni, mutta näin ei todellakaan tarvitse olla.

Lääkkeitä tulossa

Kun kyseessä on näinkin yleinen sairaus, luulisi lääketehtaiden kilvan kehittävän uusia migreenilääkkeitä. Yllättäen näin ei ole.

– Uusia migreenilääkkeitä ei ole tullut sitten 1990-luvun puolivälin. Oli iso mullistus, kun silloin markkinoille tulivat triptaanit eli migreenin täsmälääkkeet, mikä on ollut monelle pelastus, mutta sen jälkeen tällä rintamalla ei ole tapahtunut oikein mitään.

Vanhan ajan täsmälääke ergotamiini poistui Suomessa markkinoilta pari vuotta sitten.

– Se oli kuitenkin todella hyvä ja toimi joillakin paremmin kuin täsmälääkkeet. Nyt on kuitenkin ihan lähivuosina tulossa aivan uudella mekanismilla vaikuttavia migreenilääkkeitä.

Neurologi Keski-Säntti toteaa, että nykymaailmassa stressi lienee kaikkein yleisin migreenin laukaisevista tekijöistä. Hän painottaa myös säännöllisten elämäntapojen merkitystä. Uusia migreenipotilaita hän kehottaa tarkkailemaan sellaisia tekijöitä, jotka laukaisevat migreenikohtauksen, jotta niitä osaisi välttää.

– Ei-lääkkeelliset keinot migreenin estämiseksi ovat erittäin tärkeitä, mutta kun kohtaus itsessään tulee, muuta keinoa sen hoitamiseksi ei ole kuin lääkehoito. Ja sen on syytä olla tehokas.

Teksti Reijo Ikävalko

Kuva Pekka Nieminen / Otavamedia

Terveys-Hymy 7-2015

Teksti: Hymy
Avainsanat: päänsärky, migreeni

Kommentit

Oma kommentti