Terveys-taloustiedettä

Ravintolisien anto sairaalapotilaille voi säästää miljardeja, osoittaa uusi tutkimus.

Ravintolisien anto suun kautta sairaalassa oleville potilaille nopeuttaa parantumista, lyhentää sairaalassaoloaikaa ja säästää kustannuksia, osoittaa amerikkalainen Chicagon yliopiston tekemä yli miljoonan potilaan seurantatutkimus. Ravintolisien käyttö vähentää myös potilaiden tarvetta tulla uudelleen sairaalaan kuukauden kuluessa.

Tulokset tukevat aikaisempia vastaavia pienempiä tutkimuksia. Ravintolisät tulisi ottaa heti käyttöön Suomenkin sairaaloissa, joissa voitaisiin nopeuttaa potilaiden toipumista ja saada aikaa suuria taloudellisia säästöjä kunnissa.

Tutkimusta johti ruotsalaissyntyinen professori Tomas J. Philipson, joka on erikoistunut terveystalouteen. Hänen työryhmänsä vertasi yli 580 000 ravintolisiä saanutta ja yhtä monta niitä ilman hoidettua sairaalapotilasta. Jättitutkimus tehtiin siksi, että aikaisemmat pienemmät hankkeet ovat viitanneet siihen, että sairaalapotilaat hyötyvät ravintolisistä ja asia haluttiin nyt ratkaista kerralla ja lopullisesti.

Kävi ilmi, että ravintolisiä saaneet henkilöt tarvitsivat sairaalahoitoa keskimäärin 8,6 vuorokautta ja muut keskimäärin 10,9 vuorokautta. Ero oli siis yli kaksi vuorokautta, ja siitä koituneet säästöt – 3 581 euroa potilasta kohti – olivat merkittäviä ravintolisähoidon eduksi.

– Ravintolisät ovat edullisia ja niiden käyttö on hyvin kustannustehokasta, sanoo professori Philipson.

Hän esitti tutkimuksen tulokset Leipzigissa European Society for Clinical Nutrition and Metabolism – kongressissa ja raportti julkaistaan American Journal of Managed care -lehdessä. Tutkimus on herättänyt suurta mielenkiintoa maailmalla.

– Erilaisista ravintotekijöiden puutteesta kärsivien potilaiden toipuminen on tavallista hitaampaa ja epätäydellisempää ja heidän hoitonsa tulee kalliiksi, kommentoi englantilaisen South Hamptonin yliopiston kliinisen ravitsemustieteen professori Marinos Elia, entinen Clinical Nutrition -lehden päätoimittaja. Suun kautta annettava ravintolisähoito voi tutkitusti edistää potilaiden paranemista ja tuoda säästöjä, professori Elia lisää.

Tätä tutkimustietoa olisi syytä alkaa soveltaa heti myös Suomen sairaaloissa ja terveyskeskuksissa, etenkin nyt vallitsevassa taloustilanteessa. Se säästäisi suuresti kuntien kustannuksia.

Ongelmana vain on se, etteivät suomalaisten sairaaloiden lääkärit ja ravitsemusterapeutit taida osata kovin hyvin ravintolisähoitoa, kun sitä on väheksytty ja haukuttu ”uskomushoidoksi” vuosikymmenien ajan. Kaikki maamme ravitsemusterapeutit koulutetaan Kuopiossa Itä-Suomen yliopistossa, jossa vallitsee ravintolisille vihamielinen asenne. Siitä olisi päästävä nopeasti eroon.

Suurimpia pienoisravintotekijöiden puutoksia suomalaisilla sairaalapotilailla ovat todennäköisesti D-vitamiinin, magnesiumin ja kalaöljyn omega-3-rasvahappojen vajeet. Ne yhteis- ja vuorovaikuttavat niin, että potilaalle voi kehittyä tautia pahentava noidankehä, joka olisi katkaistava.

Valitettavasti vitamiinien, hiven- ja kivennäisaineiden puutoksia ei juuri tutkita meidän sairaaloissamme, puhumattakaan vajeiden korjaamisesta. Kuten nyt julkaistu suurtutkimus osoittaa, maailman johtavat terveystaloustieteilijät ja ravitsemustieteen asiantuntijat eivät suinkaan väheksy ravintolisähoidon merkitystä.