Kun hollanninpystykorva Tessa oli kuusivuotias, sillä todettiin pelottava määrä sairauksia: ensinnäkin kohtutulehdus, jonka seurauksena kohtu poistettiin, ja sen lisäksi vielä sydämen, kilpirauhasen ja kaiken kukkuraksi vielä munuaistenkin vajaatoiminta.
Hollanninpystykorva eli keeshond Tessa täyttää seuraavaksi jo kunnioitettavat yhdeksän vuotta – ja on elämänsä kunnossa. Tätä ei olisi voinut kuvitellakaan vielä kolmisen vuotta sitten.
Tessan kotiväki Maria, 41, ja Niko Korhonen, 41, ovat joensuulaisia luontaistuotekauppiaita. Joensuun Luontaistuotteen perusti aikoinaan, jo peräti 30 vuotta sitten, Nikon äiti. Niinpä Joensuussa onkin vietetty tärkeää ja merkittävää juhlavuotta. Korhoset työllistävät kahdella liikkeellään toistakymmentä ihmistä, joten he ovat merkittäviä työllistäjiä kotipaikkakunnallaan.
Korhosilla on 17-vuotias poika, mutta asunnon pääluku ei pysähdy kolmeen: koiria on kolme, joista kaksi on sekarotuisia pentukoiria, kissoja on niinikään kolme, ja onpa huushollissa vielä kaksi leopardiliskoakin.
Äkillinen sairastuminen
Tämän tarinan päähahmo on kuitenkin piakkoin yhdeksän vuotta täyttävä keeshond eli hollanninpystykorva Tessa. Se on porukan ainoa puhdasrotuinen ja sen virallinen nimikin on niin pitkä, ettei perässä pysy.
Puhukaamme siis vain Tessasta.
– Se tuli meille alun perin siitoskoiraksi eli tarkoituksena oli, että kasvattaja teettää pennut, mutta neljään ensimmäiseen vuoteen ei tullut minkäänlaisia yhteydenottoja, ja hyvä niin. Mutta kun Tessa oli kuusivuotias, kaikki terveysongelmat napsahtivat kerralla.
– Ensiksi tuli kohtutulehdus. Aloitimme eläinlääkäristä ja päädyimme lopulta siihen, ettei edes yritetä lääkehoitoa vaan poistetaan koko kohtu. Anopin samanrotuinen koira oli juuri kuollut kohtutulehdukseen.
Seuraavaksi menimme eläinhomeopaatille, joka määräsi aineita aikamoisen kasan. Tessa paranikin aika nopeasti leikkauksesta ja haavasta, mutta kaikki ei ollut kunnossa. Sillä ilmeni laiskuutta ja väsymystä, se jättäytyi lenkillä jälkeen eikä jaksanut kilometriä pitempään.
Edessä oli uusi eläinlääkärireissu. Nyt Tessalla todettiin yhtaikaa sekä kilpirauhasen, sydämen että munuaisten vajaatoiminta.
– Saimme isot kasat lääkkeitä kaikkiin kolmeen vaivaan. Koiran lopettamisesta ei silti ollut puhettakaan, sillä se söi hyvin, reagoi kaikkeen ihan normaalisti, hoiti pissareissunsa ja teki muutkin juttunsa niin kuin piti.
Lääkkeitä ei tarvita
Korhoset antoivat Tessalle eläinlääkärin määräämää lääkitystä kuukauden verran, jonka jälkeen siihen lisättiin 100 mg Pharma Nordin Bio-Qinon -nimistä ubikinonia vuorokaudessa. Eikä kulunut kuin kuukauden päivät, kun sydän- ja munuaislääkkeet pikkuhiljaa jäivät pois. Koira piristyi ja virkistyi silmissä. Tästä on nyt jo aikaa kaksi vuotta.
– Ubikinoniannos on iso, mutta se alkoi toimia aivan älyttömän nopeasti. Jo muutaman viikon päästä kuurin aloittamisesta ruvettiin taas käymään lenkillä. Kun se aiemmin jättäytyi taakse, se tuli nyt rinnalle eikä mennyt kauan, kun se lähti juoksemaan edellä. Nyt se jaksaa temmeltää meidän hulivilikoirien kanssa tuntikausia, eikä mitään ongelmia enää ole.
Lääkitystä ei enää juuri tarvita.
– Alkuperäisestä lääkityksestä on jäljellä enää kilpirauhaslääke. Käymme kerran vuodessa eläinlääkärissä tarkistuttamassa kilpirauhasarvot ja uusimassa lääkityksen. Olettaisin myös, että kilpirauhaslääkitys on vaikuttanut suotuisasti myös sen ruokaherkkyyksiin, joita ilmeni aika ajoin ennen lääkitystä. Nyt sen painokin on tullut kivasti alas.
Eläinlääkärillä ei enää käydä
Tessa ei silti ole mikään pikkuhaukku, sillä se painaa hiukan alle 20 kiloa ja on karvainen kuin mikä. Se syö raakaruokaa eli raakaa lihaa eri muodoissa, sisäelimiä ja myös kasviksia. Nappularuokaa ja kuivamuonaa sille ei anneta.
– Luonteeltaan se on äärimmäisen miellyttämisenhaluinen ja kiltti, nopeasti oppivainen, mutta kauniisti sanottuna hiukan kevytaivoinen, Maria nauraa.
Eläinlääkäri ei tiedä Tessan nykyvaiheista eikä hänen pakeillaan ole tarvinnut viime vuosina käydä. Miksipä siellä käy, jos vaivoja ei ole. Ihan kaikkien mieleen ei olisi tullut ruveta antamaan koiralle ubikinonia, mutta koska Korhoset ovat luontaistuotekauppiaita, alan kuviot ovat heille selvillä.
– Jos ubikinoni tekee hyvää ihmisen sydämelle niin kai se tekee ihan samaa koirillekin. Tessa on tätä nykyä oikein tyytyväinen elämäänsä ja on oikein virkeä tapaus. Mitään vanhuuden oireita ei ole näköpiirissä. Tämän rodut koirat kuolevat yleensä 11-12-vuotiaina, mutta Tessa voi ihan hyvin elää pitempään, Maria toteaa.
Ubikinonin lisäksi Maria antaa kaikille kotieläimilleen myös Valioravinnon Kyolic-nimistä valkosipulivalmistetta.
– Sitä ilman muuta, etteivät punkit iske kiinni. Meillä on aika paljon punkkeja. Valkosipuli vaikuttaa tehokkaasti, sillä punkit eivät tykkää siitä eivätkä tarraa eläimeen kiinni. Myös me ihmiset syömme Kyolicia, eikä yhtään punkkia ole jäänyt kiinni.
Terveys-Hymy 11-2016
Kommentit
Oma kommentti