Tiesitkö tämän karpalosta?

Suo on meille tuttuakin tutumpi kasviyhdyskunta, sillä onhan Suomi maailman kuudenneksi soisin maa. Suolla kasvaa myös karpalo.

Karpalo, tuo kirpeä punainen marja, joka kypsyy vasta myöhään syksyllä ja on poimittavissa sormet kohmeessa huurtuneen rahkasammalen seasta – tai vasta keväällä lumien sulettua. Karpalolajeja on useampia. Suomen eteläisillä soilla kasvaa isokarpalo, Vaccinium oxycoccus, sekä pohjoisessa pikkukarpalo, Vaccinium microcarpum. Pohjois-Amerikassa kasvaa viljeltynä Vaccinium macrocarpon -lajike.

Kerättynä karpalo säilyy jopa sellaisenaan talven yli, sillä se sisältää runsaasti luontaista säilytysainetta, bentsoehappoa.

Karpaloa on perinteisesti käytetty erilaisten ruokien valmistukseen, mutta myös lääkeyrttinä ja rohtona. Pohjois-Amerikan intiaanit söivät sitä parantaakseen erilaisia tulehduksia. Heiltä myös Amerikan uudisasukkaat oppivat karpalon lääkinnällisen käytön.

Karpalo rohdoksena

Karpalo sisältää kuidun, vitamiinien ja hivenaineiden ohella monia muita bioaktiivisia aineita, joiden mahdollinen vaikutus elimistön toimintaan ja terveyteen on herättänyt tutkijoiden mielenkiinnon myös Suomessa. Nykytietämyksen mukaan näitä bioaktiivisia aineita ovat erilaiset fenoliyhdisteet, kuten fenolihapot, tanniinit ja flavonoidit kuten proantosyaanit ja katekiinit. Polyfenolien lisäksi karpalossa on myös muita terveysvaikutteisia aineita yhdisteitä kuten salisyylihappoa, joka tunnetaan paremmin asperiinin vaikuttavana aineena.

Kasveissa esiintyvällä salisyylihapolla on todettu tulehdusreaktioita tasaavia vaikutuksia. Salisyylihapon tunnettu lääkemuoto on asetyylisalisyylihappo. Molemmat toimivat tulehduskipulääkkeenä. Asetyylihappoa käytetään lääkinnällisesti estämään veritulppa eli tromboosia. Sääännöllisen pensaskarpalomehun juonnin on todettu nostavan veren salisyylihappopitoisuutta.


Virtsatietulehdukseen

Virtsatieinfektiot ovat yksi yleisimmistä lääkärin hoitoa vaativat tulehdussairauksista. Virtsatietulehdukset ovat yleisimpiä naisilla kuin miehillä. Myös aivan pikkulapsilla ja vanhuksilla virtsatulehduksia on muita useammin. Virtsatietulehdukset uusiutuvat helposti, koska tulehduksen jälkeen limakalvojen toipuminen kestää melko kauan.
Tulehduksen aiheuttaja on useimmiten E.coli niminen bakteeri. Karpalosta onkin saatu lupaavia tuloksia virtsatietulehduksen hoitamiseksi. Karpalo vähentää E.colin aiheuttamaa infektioriskiä estämällä tulehduksen uusiutumista ja nopeuttamalla parantumista.

Aiemmin luultiin, että karpalon vaikutus perustuu sen sisältämiin happoihin, mutta nyt uskotaan että kokokarpalon ja siitä valmistetun fenolipitoisen uutteen bakteereja torjuva vaikutus on suurempi kuin pelkän karpalomehun.

Mehusta ravintolisiin

Karpalomehun ohella markkinoilla on kauan ollut erilaisia karpalosta valmistettuja ravintolisiä. Ensimmäinen virtsatieinfektion hoitoon ja sen ennaltaehkäisyyn tarkoitettu karpalotabletti saatiin Suomen markkinoille jo 90-luvun alussa, jolloin virtsatietulehduksiin liittyvä karpalotutkimus oli lähtenyt käyntiin USA:ssa. Markkinoille tulleen tuotteen oli kehittänyt ravintokemisti Anu Mehtonen, joka työskenteli tuohon aikaan asiantuntijana USA:ssa. Siellä lääkärikunta suositteli karpaloa jokaiselle, jolla oli todettu lääkehoitoa vaativa virtsatieinfektio.

Vielä ei täysin tiedetä, mikä tai mitkä aineet karpalossa hillitsevät bakteerien kasvua. Nykytiedon mukaan vaikuttavia aineita ovat karpalon sisältämät proantosyanidiinit, joiden uskotaan estävän bakteerien kiinnittymisen virtsaputken limakalvolle ja estävän siten limakalvoa tulehtumasta.

Tähän mennessä tehdyissä tutkimuksissa kaikkein tehokkaimmiksi on todettu vain karpalolle ominaiset A-tyypin proantosyanidiinit. Paras tulehduksen estovaikutus on satunnaistetuissa kaksoissokkotesteissä todettu Amerikan Vaccinium macrocarpon -karpalolla. Puolukkaa sisältävän karpalomehun vaikuttavia aineita selvitetään parhaillaan Oulun yliopistossa.

Muihinkin vaivoihin

Kaikkein yllättävin on havainto, että karpalo voi edistää ruuansulatuskanavan terveyttä häätämällä mahalaukussa pesivää helikobakteeria. Helikobakteerin tiedetään lisäävän vatsasyövän riskiä. Kliinisiä tutkimuksia tarvitaan kuitenkin lisää.

Monet tutkimukset osoittavat karpalolla olevan edullinen vaikutus myös sydän-verisuoniterveyteen, sillä sen on havaittu lisäävän hyvän HDL-kolesterolin määrää ja vähentävän pahan LDL-kolesterolin härskiintymistä veressä. Lisäksi on todettu, että karpalon PAC-yhdisteet voivat estää veren sokeripitoisuuden nousua, millä olisi hyötyä 2-tyypin diabetesta sairastaville.

Karpalolla ei ole todettu merkitsevää yhteisvaikutusta varfariinia sisältävien veren ohennuslääkkeiden kanssa. Asiasta on julkaistu perusteellinen selvitys arvostetussa Journal of the American Dietetic Association -julkaisussa.

Kuva Skoy

Terveys-Hymy 9-13