Vaikeaa keuhkonahtautumatautia sairastavan Michael Robbinsin askel oli lyhentynyt 20-senttiseksi, ja hän tarvitsi hengityslaitteiden apua päivin ja öin. Sitten Michaelin vaimo Tuija pisti pyörät pyörimään.
Robbinsit ovat Kirkkonummella asuva suomalais-amerikkalainen aviopari. Chicagossa syntynyt Michael, 78, ja Pieksämäeltä lähtöisin oleva Tuija, 64, ovat olleet naimisissa jo kunnioitettavat 22 vuotta, jonka ajan he myös ovat asuneet Kirkkonummella. Seurusteluvaihetta ennen aviota kesti kolme vuotta.
Pariskunta tapasi aikoinaan toisensa Tanskassa eräillä kursseilla.
– Me sananmukaisesti törmättiin toisiimme koko ajan. Kun hän meni ylös, minä tulin alas ja niin edelleen. Kai meitä joku näkymätön käsi ohjasi.
Molemmat toimivat aikuisopetuksen parissa avoimessa yliopistossa. Michaelin ansioluettelo on pitkä, sillä hän on toiminut johtotehtävissä monenlaisilla areenoilla. Hän on muun muassa musiikin tohtori ja toimi oopperan johtajana yli 20 vuotta.
Kun Tuija ja Michael törmäsivät toisiinsa, Michael ei tiennyt Suomesta kuin Sibeliuksen. Sittemmin tietoa tästä maasta on kertynyt hieman enemmän. Hän ei puhu suomea, mutta ymmärtää aika lailla, kun hitaasti puhutaan. Michael viisasteleekin pyrkivänsä opettelemaan joka vuosi kaksi suomen sanaa.
Monenlaisissa töissä on ollut Tuijakin.
– Me toimimme aikuisopetuksessa henkisen puolen opettajina. Se käsittää muun muassa astrologiaa, metafysiikkaa ja musiikkia. Alun perin minulla on kaupallisen alan koulutus. Olen toiminut myös maskeeraajana, teatterissa ja matkatoimistossa. Nyt köllöttelen ja odottelen eläkkeelle pääsyä!
Hauska kaksikko. Huuli lentää ja nauru raikuu, kun heidän kanssaan keskustelee.
– Alun perin tuntui selvältä, että minä muutan Yhdysvaltoihin, mutta siinä kävikin päinvastoin, Tuija nauraa. – Michael tykkää Suomesta tosi paljon ja ihailee joskus meitä suomalaisia ihan harhaisen paljon. USA:sta hän ei kaipaa juuri muuta kuin lapsiaan ja lapsenlapsiaan. Donald Trumpia kuulemma ei ole yhtään ikävä.
Michaelilla on edellisestä elämästään kolme lasta, kaksi poikaa ja tyttö. Tuijalla on kaksi tyttöä ja seuraavaakin polvea on runsaasti.
Ongelmia lapsuudesta lähtien
Michael on kärsinyt huonosti toimivista keuhkoista lapsuusvuosistaan saakka. Hänellä on diagnosoitu keuhkoahtaumatauti, ja tilanne on kehittynyt vuosi vuodelta entistä huonommaksi. Hänellä on epäilty myös astmaa. Mainittakoon, että tupakalla ei ole mitään osuutta, sillä Michael ei polta.
– Erityisesti kymmenen viime vuoden aikana tilanne on mennyt huonommaksi. Hänen oli koko ajan käveltävä kannettavan hengityslaitteen kanssa, ja yöllä hänellä oli vielä sitäkin suurempi hengityslaite, Tuija kertoo.
– Vuonna 2016 kesäkuussa olimme Kilpisjärvellä, kun Michaelille alkoi nousta kova kuume. Olimme hätäkeskukseen yhteydessä ja he laittoivat ambulanssin. Ambulanssikyydissä tilanne kuitenkin huononi huononemistaan ja hänelle tilattiin helikopteri. Hänen hengityksensä salpautui täysin ja jouduttiin tekemään trakeostomia, henkitorven avanneleikkaus. Hänet pidettiin viisi päivää koomassa ja hengenlähtö oli todella lähellä. Tämän jälkeen hengitysvaikeudet yhä vain lisääntyivät.
Vuosi sitten Tuija katseli telkkarista Puoli seitsemän -ohjelmaa, missä haastateltavana oli Wello-hengityslaitteen keksijä ja kehittäjä Aulis Kärkkäinen.
– Innostuin ihan valtavasti, kun kuulin, mitä Aulis kertoi. Ostin siitä paikasta Wellon myös meille. Michael on vain sellainen tapaus, että häntä pitää aina ihan hirveästi hoputtaa. Tilanne huononi silmissä ja minua pelotti, sillä Michaelilla on myös heikko sydän, joka on seurausta heikoista keuhkoista. Hänellä on myös verenpainetta, ja nestettä alkoi kerääntyä todella runsaasti. Hän on pääasiassa kasvissyöjä, mutta painoi silti yli 100 kiloa. Hän oli kuin odottava äiti.
– Pelkäsin, että mies kuolee käsiin. Hän oli kuin puoliunessa koko ajan eikä jaksanut juuri muuta kuin nukkua. En tiennyt, mitä ihmettä minun pitäisi tehdä, mutta terveyskeskuskäyntien jälkeen menimme lääkäri Pippa Laukan vastaanotolle. Hän passitti meidät siitä paikasta Jorviin.
Jorvissa aloitettiin suurisuuntainen nesteen poisto Michaelin elimistöstä. Kahdessa viikossa sitä kertyi yli 30 litraa!
– Kun tultiin sairaalasta, Michael oli aika pieni poika, suorastaan kutistunut versio, Tuija nauraa.
Tuija vei Wellon sairaalaan
Michaelille annettiin Jorvissa koko ajan happea. Tuija huomasi tilaisuutensa koittaneen.
– Ajattelin, että nyt et pääse karkuun. Sain hänet kokeilemaan Welloa ja vain kolmessa päivässä se toimi niin hyvin, että hengitysletku jäi pikkuhiljaa pois. Happea ei enää tarvinnut antaa.
Kun Michael pääsi kotiin, edessä oli uusia ihmetyksen aiheita.
– Meillä on kaksikerroksinen omakotitalo. Ennen Welloa Michaelin piti pysähtyä joka rappusen kohdalla minuuteiksi ja tasapainottaa hengitystä. Nykyään hän kävelee portaat ylös normaalisti. Kaikki sujuu, kunhan hän vain muistaa ja jaksaa käyttää Welloa. Yleensä hän käyttää sitä kolme kertaa 5-10 minuuttia päivässä, alussa käyttö oli viisi kertaa päivässä.
– Toisinaan viisi minuuttiakin Welloa riittää, joskus taas 20-30 minuuttia. Hapen saanti on selvästi parantunut, samoin happisaturaatio. Luvut olivat ennen Welloa 81-85 ja nykyään ne pysyvät 93-97 välillä. En enää halua elää ilman Welloa! Myöskin 30 vuoden korkea verenpaine hävisi kokonaan, emme tiedä miksi, johtuneeko sekin Wellosta?
Tuija kertoo, että Jorvin lääkärit lähinnä raapivat päätään, kun puhe tuli Wellosta. Ei ole tieto vielä saavuttanut lääkärikuntaa.
– Siitä pitäisi ehdottomasti saada enemmän tietoa niin sairaaloihin kuin lääkäreillekin, Tuija toteaa.
– Se on pelastanut Michaelin tasan tarkkaan. Jos sitä ei olisi löytynyt, hän olisi nyt jo varmaan kuolla kupsahtanut.
– Tämä on ihan käsittämättömän hieno asia. Ja ajatella, että muutos Michaelilla tapahtui vain kolmessa päivässä! Tästä pitäisi saada tietoa ainakin keuhkoahtaumapotilaille ja kaikille muillekin hengitysvaikeuksista kärsiville.
– Ennen Welloa hän hipsutteli kannettavan hengityslaitteen kanssa 20 sentin askelia. Ja silti koko ajan puhallutti ja piti vetää henkeä. Sitten yhtäkkiä Wellon kanssa ei tarvinnut hengityslaitetta yölläkään.
Se oli ihan käsittämätön ihme.
Michael on kuunnellut keskusteluamme ja nyökkäilee.
– Hengityslaitteiden käyttö jäi pois. Mutta, jos Wello jää vähemmälle, on silloin tällöin öisin tai matkustaessa pitänyt käyttää happirikastetta. Nyt tunnen itseni ihan tavalliseksi mieheksi, hän naurahtaa.
Harrastuksia ei ole, meillä on omakotitalo
Robbinsit ovat asustaneet samaa omakotitaloa jo yli 20 vuotta, joten jatkuvaa pientä askaretta piisaa. Tuija sanookin, ettei harrastuksille ole aikaa.
– Meillä on myös mökki Kilpisjärvellä. Olenkin sanonut, että koska rakennamme koko ajan, taidan perustaa eläkepäivilläni rakennusliikkeen.
Tuija vilkaisee vielä miestään ja purskahtaa nauruun.
Vipinää ja vilskettä riittää myös kotieläinten puolesta, sillä pariskunnalla on kolme koiraa ja kaksi kissaa. Koirat ovat Chihuahua-rotua ja nimiltään Sophia, Laksmi ja Nuoli. Kissat ovat Venäjän Sinisiä (Russian Blue) ja he ovat nimeltään Apollo ja Celena.
– Aiemmin Michaelia ei ole hoidettu muuten kuin hengityslaitteilla ja avaavilla lääkkeillä, mutta ei niistä saatu käänteentekevää apua. Nyt hän ei käytä muuta. Sai melkein pidätellä, ettei hän lähde kiipeämään katolle. Ero oli niin valtava!
Artikkeli on julkaistu Terveys-Hymyn numerossa 6/2021.
Kommentit
Oma kommentti