Tuleeko muskarilapsista johtajia?

Vauvoille puhuessaan aikuiset käyttävät vaistomaisesti musiikillista ilmaisua kuten vaihtelevaa äänenkorkeutta ja paljon toistoja. Näin kuulojärjestelmä oppii erottelemaan tavuja, sanoja ja lauseita, jotka ovat tärkeitä kielen ymmärtämiseksi. Leikki-ikäiset lapset ovat innostuneita musiikista, laulusta ja tanssista, koska he etsivät tiedostamattaan tapoja kehittää aivojaan.

Musiikki on aivoille kuin kuntosali. Se kasvattaa motorisia alueita ja kuuloalueita sekä aktivoi syviä aivojen osia, joissa sijaitsevat vireystilaa, tunteita ja oppimista säätelevät alueet. Jo pelkkä musiikin kuuntelu vaikuttaa myönteisesti moniin aivojen välittäjäaineisiin. Ne saavat aikaan levollisen keskittyneen ja tarkkaavaisen tilan, jota kutsutaan myös flow-tilaksi. Silloin ihminen on luovimmillaan ja oppii helposti uutta.

- Jotkut tutkijat ajattelevat nykyään, että olennainen syy musiikin kognitiivisiin eli älyllisiin vaikutuksiin saattaa piillä musiikin sisältämissä rakenteissa. Siis yhtä aikaa soivissa eri soittimissa, kertautuvissa melodioissa ja teemojen muunnelmissa, aivotutkija Minna Huotilainen sanoo.

Musiikkia harrastavat lapset pärjäävät usein erinomaisesti muun muassa lukemisessa ja matematiikassa. Myös monet akateemisella alalla tai yritysjohtajina työskentelevät ovat musisoineet lapsena.

Tieteessä tutkitaan nyt innokkaasti sitä, kuinka vaikkapa muskarissa käyminen saattaa treenata aivoja. On teorioita, joiden mukaan juuri lapsena kuultu ja soitettu musiikki auttaa myöhemmin hahmottamaan isoja kokonaisuuksia, pitämään kokonaiskuvan mielessä ja tekemään nopeita ratkaisuja puutteellisen tiedon varassa.

Teksti: Hymy
Avainsanat: musiikki, Äly, aivot

Kommentit

Oma kommentti