Leila Haapakosken pumppu ryhtyi levottomaksi kymmenkunta vuotta sitten. Lääkäri totesi, että kyseessä oli stressisydän. – Se hakkasi kuin hullu, mutta eipä hakkaa enää!
Leila Haapakoski, 71, on syntyisin Kaulirannasta Ylitorniolta. Hänen juurensa ovat osittain myös Karjalassa, sillä äiti, omaa sukua Laaksonen, oli kotoisin Jaakkimasta. Niinpä Leila toimi nykyisen kotipaikkansa Tornion karjalaisten seuran puheenjohtajana kuusi vuotta, mutta sitten tuli avioero eikä hän enää jaksanut ottaa vastaan luottamustehtäviä.
Leila on keittiöalan ihmisiä, työskennellyt emäntänä ja koulutukseltaan hän on ravintolakokki. Hän joutui kuitenkin jäämään eläkkeelle jo vuonna 1986 ja vain 46-vuotiaana lenkkipolulla sattuneen onnettomuuden takia. Oikean jalan akillesjänne nyrjähti ja vaurioitui niin pahasti, että sitä jouduttiin leikkaamaan peräti kuudesti: ensin neljä kertaa Kemissä ja vielä kahdesti Helsingissä.
Eikä auttanut, vaikka Helsingin operaatiot teki myös jalkapalloilija David Beckmanin operoinut kirurgi Sakari Orava.
– Orava laittoi minut vielä reumasairaalaan, kun leikkuuhaavat eivät ottaneet parantuaakseen. Siellä minulla todettiin fibromyalgia, ja yksi lääkäri sanoikin, ettei yhtään leikkausta olisi tarvinnut tehdä, jos minut olisi sitä ennen tutkittu kunnolla.
Nykyään Leilan jalka on kuitenkin kunnossa eikä se haittaa hänen elämäänsä juuri mitenkään. Hän lenkkeilee edelleen ahkerasti ja pitää kunnostaan muutenkin huolta.
– Ero tuli jo yli 20 vuotta sitten. Lapsia on kolme, kaksi tyttöä ja yksi poika, ja heillä on yhteensä 14 lasta, joten siinä on aikamoinen vipinä, kun lapsenlapset tulevat katsomaan mummoa, Leila nauraa.
– Pullaa siinä kuluu, mutta ei siinä mitään, sillä leivon melkein päivittäin.
Hiiret koekaniineina
Kymmenkunta vuotta sitten Leilan sydän alkoi temppuilla. Rytmihäiriöitä yritettiin laittaa ojennukseen sähköisesti, mutta tuloksetta.
– Lääkäri nimitti sen stressisydämeksi. Tahdistajaa ei voinut panna, koska sydän käy ylikierroksilla. Se saattoi ihan yhtäkkiä ja ilman mitään syytä ruveta hakkaamaan kuin hullu. Ei se vaatinut mitään tilannetta, se tuli ihan koska ja missä vaan. Ihan hullu sydän se on. Pulssi nousi hetkessä 120:een ja oli kuin olisi koko ajan ollut pikku lenkillä.
Vaivaa on yritetty saada kuriin lääkityksellä, mutta heikoin tuloksin. Leila käy kerran vuodessa tarkastuksessa, jolloin otetaan sydänfilmi. Leilan kolesteroli sen sijaan on poikkeuksellisen alhainen, vain 3,8, kun tavoitearvo on viisi, joten kolesterolilääkkeitä hän ei syö. Sen sijaan sydänlääke auttaa myös koholla olevaan verenpaineeseen. Hyvän kolesteroliarvonsa salaisuudeksi Leila nimeää terveet elämäntavat. Hän syö esimerkiksi lohta päivittäin.
Sitten kehiin tuli ubikinoni ja tarkemmin sanottuna Pharma Nordin Bio-Qinon. Leila näki ensimmäiset uutiset ubikinonista jo vuosia sitten.
– Jossakin lehdessä oli juttua ubikinonista ja hiiristä. Oli kaksi karsinaa, ja toisessa karsinassa hiirille annettiin ubikinonia, toisessa ei. Ne hiiret, jotka eivät saaneet ubikinonia, kuolivat paljon ennen sitä ryhmää, joka sai. Siitä mielenkiintoni heräsi.
Pulssikin nuorentui
Leila söi alkuun 10 mg Bio-Qinonia, sitten 30 mg kapselia, mutta vuodenvaihteessa hän rupesi ottamaan 100 mg kapselin kahdesti päivässä – ja huomasi selvän eron voinnissaan. Hän ottaa yhden kapselin aamulla ja toisen iltapäivällä.
– Nyt pulssi on enää 58–62, ja näissä lukemissa se pyörii koko ajan. Niin se on kuin nuorella ihmisellä, Leila iloitsee.
– Rytmihäiriöitä on viimeksi ollut joskus keskitalvella, kun verenpaine pääsi kohoamaan, mutta tilanne meni nopeasti ohi. Ubikinoni on varmasti vahvistanut sydäntä. Koska jouduin vajaat kymmenen vuotta sitten aloittamaan myös Marevan-kuurin, kysyin lääkäriltä ubikinonista. Hän kehotti jatkamaan sen ottamista. Kun nyt olen saanut sydämen rytmin kuntoon, en varmasti jätä sitä pois.
Leila on levittänyt hyvää sanaa ubikinonista myös lähipiiriinsä.
– Tunnen monta vanhaa ihmistä, jotka ovat olleet heikossa kunnossa, mutta nyt tilanne on selvästi parantunut. Tyttöjen ala-asteen opettajatar on nyt 88-vuotias, ja hän oli oikein huonokuntoinen. Sain hänet aloittamaan Bio-Qinonin käytön, ja kun kävin hänen luonaan hiljattain, hän kiitteli kovasti ja kehui kuntonsa kohentuneen oikein reippaasti.
Teksti: Reijo Ikävalko
Kuvat: Anne Anttila
Terveys-Hymy 5-12
Kommentit
Oma kommentti