Uusi elämä alkoi 75-vuotiaana!

Järvenpääläisen Pentti Sunisen lonkkaan ei enää satu eikä hän tarvitse pyörätuolia, rollaattoria, kyynärsauvoja tai kävelykeppiä.

Pentti Sunisen, 75,  vasemman lonkan vaivat alkoivat jo vuosia sitten, salakavalasti ja pikkuhiljaa. Rappeuma paheni koko ajan ja toi mukanaan pahat säryt. Kun Pentti Emmi-vaimoineen katseli illalla telkkaria, lonkkaa särki joskus niin, että hänen piti tuskissaan hakata kantapäätä lattiaan. Joskus Pentti huusi suoraa huutoa.

– Vaiva paheni niin paljon, että kotioloihin määrättiin pyörätuoli. Sitten annettiin rollaattori, sitten kahdet kyynärsauvat ja lopulta keppi, josta tosin sanottiin, ettei sitä saa käyttää kovin paljon, koska se rasittaa vasenta puolta.

– Pihamaalla kävelin usein rollaattorin kanssa ja kaupungille piti mukaan ottaa kyynärsauvat. Sen verran piti kauppareissulla sinnitellä, että pääsi nojaamaan ostoskärryihin.

Viipurissa syntynyt Pentti on ollut eläkkeellä jo toistakymmentä vuotta. Hänellä on vaimonsa kanssa kaksi lasta ja kuusi lastenlasta. Pentillä on ollut verenpainelääke jo vuosikausia, ja kun sydän alkoi reistailla parikymmentä vuotta sitten, myös nitrot tulivat lääkevalikoimaan. Pallolaajennus kuitenkin helpotti tilannetta, joten vasen lonkka on ollut ainoa varsinainen terveysmurhe. Sitten Pentti päätti ryhtyä hoitamaan itseään NutriLenk-ravintolisällä.

Järvenpäätalolla pidettiin helmikuussa Naisten messut, jonne myös Suniset päättivät piipahtaa. Matkalla Emmi Suninen kysyi yhtäkkiä Pentiltä, missä tämän kyynärsauvat olivat, jolloin Pentti totesi jättäneensä ne autoon.

– Lähdin siitä paikasta kävelemään ja kapusin Järvenpäätalolla ihan kevyesti rappuset ylös ja alas. Sanoin vaimolle, että nyt on helppo kävellä, kun mihinkään ei satu. Olin siinä vaiheessa syönyt melkein yhden purkillisen NutriLenkiä eli ajallisesti toista kuukautta.

– Kiertelin messuilla ja tapasin paljon tuttuja, jotka alkoivat ihmetellä ääneen, mitä minulle oli tapahtunut. Kerroin kaikille, että syön semmoisia pitkiä pillereitä. En ollut koskaan aikaisemmin kokeillut mitään nivelvalmistetta, mutta nyt satuin näkemään tämän tuotteen mainoksen lehdessä ja päätin kokeilla. Olin jo tuudittautunut kohtalooni, ja sen olin päättänyt, etten lähde lonkkaleikkauksiin, vaikka niistä oli yritetty minulle puhua.

Pentti alkoi ottaa NutriLenkiä kaksi tablettia aamulla, kaksi päivällä ja kaksi illalla. Nykyään hän nappaa niitä enää kaksi aamulla ja toiset kaksi illalla.

– Nyt en tarvitse enää missään tilanteessa apuvälineitä kävellessäni. Lattian polkeminen on loppunut ja nykyään uskallan lähteä mihin tahansa. Sanoin emännällekin, että mulla on alkanut ihan uusi elämä enkä ole koskaan ollut terveyteni suhteen yhtä onnellinen kuin nyt. Joskus voi vieläkin ilmetä ihan lievää jomotusta, mutta säryksi sitä ei voi sanoa. Kerrankin löytyi semmoinen valmiste, joka pelasti minut. Tunnen itseni ihan normaaliksi ihmiseksi.

– Kun säryt olivat pahimmillaan, ei nukkumisesta tullut yhtään mitään. Nykyään saatan mennä illalla nukkumaan jo yhdeksältä, herään ehkä kerran yössä vessaan ja jatkan taas uniani aina aamukahdeksaan asti. Joka yö en välttämättä edes herää kesken kaiken.

– Nyt pääsen lenkille saksanpaimenkoirani Ritan kanssa. Sekin on jo 13-vuotias, mutta pirteä kuin peipponen. Meitä on kaksi samanlaista!

Teksti: Reijo Ikävalko

Kuvat: Miguel Vera

Terveys-Hymy 5-09