Nivelreuman perimmäistä syytä ei tiedetä, ja niinpä myös tämän sairauden hoito jakaa lääkärikunnan kahtia. Lääkäri Rauli Mäkelän johdolla tehty tuore ja mittava suomalaistutkimus osoittaa vakuuttavasti, että ravitsemuksella ja ravintolisillä on merkittävä rooli sairauden hoidossa.
Mistä nivelreuma johtuu? Lääkäri Rauli Mäkelä sanoo, että tämän taudin syiden pohtiminen menee spekulaatioiden puolelle. Perimmäistä syytä kun ei tiedetä.
– Reuma on yksi monista autoimmuunisairauksista, mutta se ei ole vastaus kysymykseen. Seuraavaksi tietysti kysytään, mistä autoimmuunisairaus sitten johtuu. Perimmäistä syytä ei todellakaan tiedetä, mutta yritin tässä tutkimuksessa tuoda esille muutamia mahdollisia perustekijöitä: sopimaton ravinto, viallinen suoliston bakteerikanta, ravinnepuutokset ja puutokset esimerkiksi välttämättömistä rasvahapoista. Näitä kaikkia on esitetty taudin syiksi, mutta luultavasti kyseessä on monen tekijän summa niin kuin useissa muissakin kroonisissa sairauksissa.
Syystä tai toisesta nivelreuma kuten muutkin autoimmuunisairaudet näyttävät iskevän voittopuolisesti naisväestöön. Mäkelän mukaan sekään ei silti kelpaa vastaukseksi taudin syistä. On nimittäin olemassa myös lastenreumaa, joka iskee aivan pieniinkin lapsiin. Joka ainoassa reumasairaudessa naispuolisia potilaita on selvä enemmistö.
Reuma on kansan keskuudessa yleisesti mielletty kylmien ja pohjoisten seutujen sairaudeksi, mutta voi hyvin olla, ettei säällä ole sinänsä mitään tekemistä asian kanssa.
– Mitä lähemmäksi päiväntasaajaa mennään, sitä harvinaisemmiksi autoimmuunisairaudet tulevat. Monet ehdottavat syyksi D-vitamiinin saantia, sillä lähellä päiväntasaajaa ja paljon auringonvaloa saavien ihmisten D-vitamiinipitoisuus veressä on huomattavasti korkeampi kuin meillä. Voi hyvin olla, että D-vitamiinin saannilla on jotain tekemistä autoimmuunitauteihin sairastavuuden kanssa.
Paremmin voivat potilaat
Rauli Mäkelä on varsinaisesti korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, mutta hän ryhtyi erinäisten sattumien kautta 2000-luvun alussa hoitamaan myös reumapotilaita. Jo tuolloin aloitettiin ruokavalio-, ravintolisä- ja probioottihoidot.
– Kuulin koko ajan saman tarinan: kun potilaat alkoivat voida paremmin, he menivät takaisin omalle reumapolilleen ilmoittautumaan lääkärille, että nyt parantumista on tapahtunut, koska on harrastettu dieetti- ja ravintolisähoitoja. Reumalääkärit vastasivat kuitenkin järjestään, ettei ruokavaliolla ole mitään merkitystä reuman hoidossa, mikä minun mielestäni on hyvin omituinen vastaus.
– Lääkäri olisi voinut edes todeta, että onpas jännää ja hyvä että tilanne on parempi, kerrotko vähän tarkemmin, mitä olet tehnyt. Hän olisi tämän jälkeen toki voinut sanoa, että nykyisen koululääketieteen mukaan ruokavaliolla ei ole merkitystä reumasairauksien hoidossa, mutta tuo perinteinen vastaus on sanalla sanoen outo. Minua alkoi harmittaa tämä tilanne niin paljon, että päätin tehdä asiasta tutkimuksen, josko se vähän pistäisi reumaa hoitavia kollegoitani miettimään asioita.
Rauli Mäkelä kirjoitti vuonna 2009 tästä teemasta kirjan, Reuma ja niveltulehdukset, luonnonmukainen hoito. Se vauhditti reumapotilaiden tuloa hänen vastaanotolleen. Kirjan ilmestyessä Käypä hoito -suosituksessa luki, ettei ruokavaliolla ole mitään merkitystä reuman hoidossa. Mäkelä tarkisti tämän vuoden kesäkuun alussa, onko tilanne muuttunut, mutta sai pettymyksekseen huomata, että sama laulu jatkui. Näin siitäkin huolimatta, että norjalaiset ja ruotsalaiset lääkäriryhmät ovat omissa, johtavissa lääkärilehdissä julkaistuissa tutkimuksissaan selvittäneet, että nimen omaan ruokavaliolla on tuntuvaa merkitystä reuman hoidossa. Mäkelä toteaakin kuivasti, että Käypä hoito -suositus on täysin ajastaan jäljessä.
– Heinolan reumasairaalan johtaja, professori Heikki Isomäki kirjoitti eläkkeelle jäätyään Suomen Lääkärilehteen pitkän jutun, jossa hän totesi, että paasto ja tiukka kasvisruokavalio hänen ymmärryksensä mukaan auttavat reuman hoidossa, mutta tämäkään mielipide ei heilauttanut Käypä hoito -suosituksen laatijoita.
– Monet lääkärit on peloteltu tässä asiassa niin pahasti, että jos he hoitavat potilaita toisella tavalla kuin Käypä hoito sanoo, heidät vedetään tavalla tai toisella raastupaan.
Mistä ihmeestä tämä ristiriita sitten johtuu, Rauli Mäkelä?
– En minä tiedä, sitä pitäisi kysyä Käypä hoito –suositusten laatijoilta. Jotenkin kuvittelisi, että kun niinkin arvostettu paikka kuin Karolinska Institutet tai lääkärilehti Lancet julkaisevat tutkimukset, jonka mukaan ruokavaliolla on selvä yhteys reumaan, se noteerattaisiin myös Suomessa.
Tutkimuksen lähtökohdat
Pohjoismaisten klassikkotutkimusten mukaan paasto ja gluteeniton kasvisruokavalio auttavat reumassa, mutta Rauli Mäkelä halusi testata, voisiko joku miedompi ja helpommin noudatettava ruokavalio ravintolisillä ja probiooteilla täydennettynä antaa yhtä hyvän hoitotuloksen. Se oli Mäkelän ja hänen tutkimuksensa kahden muun lääkärin, Heli Mäkilän ja Ritva Peltomaan, lähestymistapa ja lähtökohta.
– Tutkimus toteutettiin siten, että osallistujat kerättiin potilaskortistostani valvonnan alaisesti – niin etten päässyt poimimaan sieltä vain hyviä tuloksia. Poimittiin joka ikinen nivelvaivojen takia vastaanotolle tullut ja tästä ryhmästä ne, jotka olivat käyneet vastaanotollani vähintään kaksi kertaa. HYKS:n reumaklinikalta oli yksi valvoja ja silloiselta työpaikaltani Helsingin Antioksidanttiklinikalta toinen valvoja varmistamassa, etten huijaa potilasvalinnoissa.
– Kun tällä tavalla saatiin hiukan yli 100 potilasta, lähetin heille hyvin yksityiskohtaisen kyselykaavakkeen, jossa he saivat ilmaista, onko hoito auttanut, millä tavalla se on auttanut, miksi on hakeuduttu hoitoon, onko ollut sivuvaikutuksia ja niin edelleen. Vastanneita oli lopulta 79, joista miehiä oli vain 15 ja loput naisia. Keski-ikä oli hiukan alle viidenkymmenen. Kyselyyn vastanneet olivat sairastaneet keskimäärin seitsemän vuotta.
Lähtökohtana selvitettiin myös, kuinka paljon potilaat käyttivät varsinaisia kovia reumalääkkeitä, kuinka moni söi suun kautta kortisonitabletteja ja kuinka moni käytti tulehduskipulääkkeitä. Seuranta kesti vuoden päivät, ja sen aikana oli useita kontrollikäyntejä.
– Määräsin heidät eliminaatioruokavaliolle, jossa pyysin jättämään pois kotimaiset viljat, lehmänmaitotuotteet sekä välttämään sokeria ja elintarvikehiivoja. Otatin heistä D-vitamiinitasot ja keliakiaverikokeet ennen kuin heidät pantiin gluteenittomalle dieetille. Kalliimpiin lisätutkimuksiin en saanut innostettua kovinkaan montaa, mutta perusnäytteet otettiin kaikista. Tein koko ajan yhteistyötä ravitsemusterapeuttien ja ravitsemusvalmentajien kanssa.
– Määräsin kaikille myös monivitamiinivalmisteita, ja jos D-vitamiinitasot olivat lähtötilanteessa huonot, sitä sitten roimasti lisää. Kaikille tuli myös tulehdusta hillitseviä kalaöljyjä, vähintään gramma EPAa päivässä. Mukana oli myös kurkuminoidit eli kurkumauutteet, joilla on paljon hyvin todistettuja tulehdusta hillitseviä vaikutuksia. Jotkut potilaat saivat vielä myös systeemisiä entsyymihoitoja, eli annoin heille ananaksesta ja papaijasta saatavia proteiineja pilkkovia entsyymejä tabletteina. Tämän lisäksi hoitoon kuului vielä myös probiootteja, useimmiten maitohappobakteereja.
– Kyse ei siis missään nimessä ollut mega-annoksista ravintolisiä, ja jos puhutaan kolmen hoidon yhdistelmästä eli ruokavaliosta, ravintolisistä ja probiooteista, niin ruokavalio on niistä kaikkein tärkein.
Huikeat tulokset
Tutkimus alkoi tammikuussa 2013 ja se kesti vuoden päivät. Tulokset julkaistiin kuitenkin vasta tämän vuoden tammi-helmikuussa. Hyvää kannatti silti odottaa.
– Ilahduttavan moni potilas kykeni joko lopettamaan täysin tai vähentämään kovia reumalääkkeitä ja suun kautta otettavia kortisonitabletteja kaikissa reumaryhmissä. Suurin väheneminen tapahtui tulehduskipulääkkeiden käytössä, koska tämä hoito on voimakkaasti tulehdusta estävää.
Mäkelä selvitti myös hoidon sivuvaikutuksia. Ne olivat voittopuolisesti positiivisia.
– Monet sanoivat voivansa hoitoni aikana paremmin, yleinen hyvinvointi ja energiataso nousivat kohisten. Myös erilaiset suolisto-oireet vähenivät, mikä varmaankin johtui gluteenittomaan ja maidottomaan ruokavalioon siirtymisestä. Moni oli myös hoikistunut ja useat kertoivat infektioherkkyyden vähentyneen. Negatiivisiakin sivuvaikutuksia oli: tärkeimmäksi osoittautui epämukava ruokavalio, joka maksoi paljon enemmän kuin normaaliruoka. Kolme totesi painon pudonneen liikaa ja kolme kertoi ravintolisistä tulleen suolistovaivoja.
– Silloin kun käytetään kovia reumalääkkeitä, potilaat joutuvat käymään niin sanotuissa turvakokeissa reumapolilla, ja seurasinkin silmä kovana muun muassa potilaitteni maksa-arvoja. Jos nimittäin tutkimuksen aikana potilailla olisi todettu esimerkiksi maksaentsyymien nousua, reumalääkäri olisi varmasti todennut, että nyt sitten nähdään, mitä tapahtuu, kun syödään kaiken maailman ravintolisiä ja kurkumaa. Mutta kun kaikki arvot muuttuivat pelkästään paremmiksi!
Rauli on jo eläkkeellä
Rauli Mäkelä on pyrkinyt opettamaan potilaansa omatoimisiksi reumansa hoidossa. Moni potilas sanoi seurannan aikana, ettei pysty kokonaan lopettamaan ruokavalio- ja ravintolisähoitoa, koska tauti silloin pahenee.
– En tiedä, moniko jatkaa edelleen hoitoani, koska uutta seurantaa ei ole tehty.
Vaikka tutkimus on julkaistu vertaisarvioidussa kansainvälisessä lääkärilehdessä ja siis hyväksytty myös lääketieteellisen kirjallisuuden PubMed -hakukoneeseen, Rauli Mäkelä toteaa vaatimattomasti, ettei kyseessä ole mikään maailmaa mullistava asia.
– Tämä asia todistettiin jo norjalaisten tekemässä, lääkärilehti Lancetissa julkaistussa tutkimuksessa vuonna 1991. Olen vain keksinyt pyörän uudestaan. Tuskin tutkimukseni tekee konservatiivisesti ajatteleviin lääkäreihin mitään vaikutusta.
Monen reumapotilaan harmiksi Rauli Mäkelä ei enää ota potilaita, sillä hän on siirtynyt eläkkeelle.
– Olen hirveän pahoillani siitä, etten ole saanut työlleni nuorta jatkajaa. Siirtäisin mielelläni tästä kertyneen tiedon jollekin nuoremmalle, jotta olisi antaa osoite kaikille tästä hoitomuodosta kiinnostuneille. Vanhan työpaikkani Helsingin Antioksidanttiklinikan lääkärit ovat toki avoimia ja harrastavat funktionaalista lääketiedettä eli samoja hoitoja, mutta on kuitenkin olemassa paljon erilaisia trikkejä, jotka olisi kiva ihan kädestä pitäen opettaa. Kun nuori lääkäri alkaa ottaa reumapotilaita, voisi joitakin tapauksia katsoa aluksi yhdessä.
Rauli Mäkelällä on paljon sydämellään.
– Mitään uutta ei synny, jos etukäteen määritellään ja ajatellaan asiat valmiiksi. Kaikki uusi tapahtuu siten, että joku alkaa miettiä, voisiko jonkun homman hoitaa toisella tavalla. Tuntuu ihan siltä, ettei lääketieteen masentavasta historiasta ole opittu yhtään mitään. Samat virheet toistetaan uudestaan ja uudestaan.
Kommentit
Oma kommentti