D-vitamiinitutkimukset ovat yllättäneet asiantuntijat. Uutta mullistavaa tietoa tulvii nyt tiedelehdistä enemmän kuin kukaan ehtii lukea.
Ennen luultiin, että D-vitamiinia tarvitaan vain riisitaudin ja luukadon ehkäisyyn, mutta se näyttää suojelevan meitä infektioilta ja kaikilta mahdollisilta pitkäaikaissairauksilta. D-vitamiinin riittävä saanti voisi säästää terveydenhuollon menoissa miljardeja euroja vuodessa, arvioivat saksalaiset tutkijat. D-vitamiinin saantisuositus on aivan liian pieni, ja sen päivittäminen on liian arvokas asia jätettäväksi maatalousministeriön alaisen valtion ravitsemusneuvottelukunnan käsiin.
Arkkiatri Arvo Ylppö antoi vuonna 1925 suosituksen, jonka mukaan vauvoille tuli antaa D-vitamiinia 100 mikrogrammaa päivässä. Tätä ohjetta noudatettiin vuoteen 1964 asti, jolloin suositus puolitettiin. Vuonna 1975 se puolitettiin jälleen ja vuonna 1992 suositus pudotettiin 10 mikrogrammaan.
Joka kerta kun suositusta alennettiin, alkoi lasten diabetestapausten määrä lisääntyä. Nykyisin määrä suurenee noin neljän prosentin vuosivauhtia. Yhtenä ilmeisenä syynä on D-vitamiinin puute. Voimassa oleva viranomaissuositus on alle kaksivuotiaille 10, 2–60-vuotiaille 7,5 ja yli 60-vuotiaille 20 mikrogrammaa päivässä. Lukemat ovat pahasti ajasta jäljessä.
Helsingin alueella tehdyn uuden tutkimuksen mukaan jopa 70 prosenttia koululaisista potee D-vitamiinin puutetta. Tulokset voitaneen yleistää koko Suomeen ja kaikenikäisiin lapsiin, jolloin puhutaan jo hurjista lasten määristä, sanoo Lastenklinikan apulaisylilääkäri Outi Mäkitie.
Syynä on se, ettei suuri osa vanhemmista anna koululaisille D-vitamiinia ruoan lisänä. Nykyinen liian pieni suosituskaan ei siis toteudu, ja se kostautuu lasten sairastumisena infektioihin, diabetekseen, verenpaine-, valtimo- ja sydäntauteihin, aivohalvauksiin, MS-tautiin, psoriasikseen, reumatauteihin jne. Mäkitie vaati viime syksynä lääkärilehti Duodecimin pääkirjoituksessa 100 mikogramman päiväannosta lapsille Ylpön ohjeen mukaisesti.
Vitamiinien saantisuositukset antaa Suomessa maatalousministeriön alaisuudessa toimiva neuvottelukunta, jonka mielestä 50 mikrogrammaa on ehdottomasti suurin turvallinen päiväannos ja että seerumin D-vitamiinin pitoisuutena (S-D-25) 50 nmol/l riittää kaikille. Verrataanpa suomalaislukemia sveitsiläisten lääkäreiden ohjeisiin ja suosituksiin.
Lausannen yliopiston lääkärit antavat potilailleen alkulatauksena 2500 mikrpgrammaa joka toinen viikko kahden kuukauden ajan ja sen jälkeen 50 mikrpgrammaa päivässä. Kolmen kuukauden kuluttua mitataan S-D-25, jonka tulee olla vähintään 75 nmol/l. Ellei ole, lisätään D-vitamiinin päiväannosta, kunnes tavoitetaso saavutetaan. Sveitsissä käytetään 2500, 5000 ja 7500 mikrogramman D-vitamiinivalmisteita. Suomessa pelotellaan, että 50 mikrpgramman ylitys muka olisi vaarallista!
Tähän asti on kuviteltu, ettei Espanjan Aurinkorannikolla asuvilla voi esiintyä D-vitamiinin puutetta. Luulo ei ole tiedon väärtti. Málagan Carlos Haya -yliopistoklinikan lääkärit ovat seuranneet vuodesta 1996 lähes 1000 henkilöä, joille on tehty sokerirasituskokeita ja joilta on mitattu S-D-25. Mitä vähemmän veressä on D-vitamiinia, sitä enemmän ilmaantuu diabetesta, osoittavat tulokset.
Kriittinen raja on 46 nmol/l. Sen alle jääneistä sairastui neljän seurantavuoden aikana diabetekseen 12,4 prosenttia, kun rajan ylittäneistä sairastui vain viisi prosenttia tutkituista. Yli 75 nmol/l pitoisuuden ryhmässä ei sairastunut kukaan. S-D-25 korreloi siis vahvasti diabeteksen riskiin, päättelivät tutkijat. D-vitamiini ehkäisee ja hillitsee diabetesta, sillä se auttaa haiman beetasoluja tuottamaan insuliinia.
Eurooppalainen D-vitamiinin asiantuntijatyöryhmä on huolestunut Euroopan väestön hälyttävästä D-vitamiinin puutteesta. D-vitamiini on tarpeen ravintolisänä jopa aurinkoisissa etelän maissa, kuten Espanjassa. Pohjoismaissa tarve on 100 mikrpgrammaa päivässä ja S-D-25:n tulee olla yli 75 nmol/l, sanotaan raportissa. Turvallinen yläraja on 150 nmol/l.
– Uskomme että D-vitamiinin puute pahentaa monien sairauksien kulkua, erityisesti vaihdevuodet ohittaneilla naisilla. He ovat alttiina luukadolle, luunmurtumille ja lihaskoordinaation häiriöille (kaatumisille), sanoo työryhmän puheenjohtaja, Zaragozan yliopiston gynekologian professori Faustino R. Pérez-López.
– Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi tunnistaa tämä yleinen ongelma, hän korostaa.
D-vitamiini voi ehkäistä myös ikääntyvien ihmisten verkkokalvon rappeumaa ja näön heikkenemistä, ilmenee uudesta englantilaisesta tutkimuksesta. D-vitamiini ehkäisee myrkyllisten amyloidipaakkujen kertymistä verkkokalvoille, verisuoniin ja aivoihin. Amyloidipaakut ovat tyypillisiä Alzheimerin taudissa.
– Hallitusten tulisi kiinnittää huomiota tähän. D-vitamiini ravintolisänä voi säästää rahaa ja parantaa kansanterveyttä. Amyloidipaakkujen väheneminen D-vitamiinilla voi olla hyödyllistä monien ikääntymiseen liittyvien terveysongelmien ehkäisyssä, näön heikkenemisestä sydäntauteihin, sanoo tutkimusta johtanut silmäprofessori Glen Jeffery, Institute of Ophthalmology, University College, Lontoo.
Teksti: Tohtori
Kommentit
Oma kommentti