Uutta toivoa Alzheimer-potilaille

Vaikka uusia lääkkeitä kehitetään koko ajan, niistä ei ole apua. – Funktionaalisella lääketieteellä on kuitenkin tehokkaita apukeinoja Alzheimeria vastaan, lääkäri Rauli Mäkelä vakuuttaa.

 Lääkäri Rauli Mäkelä painottaa valtavaa eroa koululääketieteen ja funktionaalisen lääketieteen välillä, kun puhutaan Alzheimerin taudista.

– Alzheimerin taudin tarkkaa syntyä ei tiedä vielä kukaan, mutta erilaiset keskushermoston rappeutumistaudit kuten Alzheimer, Parkinsonin tauti ja ALS voidaan nähdä yhtenä kokonaisuutena keskushermostossa vallitsevan tulehdustilan takia. Amerikkalainen huippuneurologi David Pearlmutter lanseerasi jo ainakin viisi vuotta sitten termin Tulipalo aivoissa. Kun keskushermostossa vallitsee tulehdus, niin riippuen ihmisen perimästä tai siitä, missä se tulehdus eniten riehuu, seurauksena on erilaisia keskushermoston rappeumasairauksia.

– Peruslähestymistapa niihin kaikkiin on sama eli keskushermostossa riehuva tulipalo sammutetaan oikeaoppisella ruokavaliolla, ravintolisillä, hyvällä unihygienialla, stressinhallinnalla ja liikunnalla. Nämä terveen elämän peruspalikat ovat välttämättömiä, kun lähdetään sammuttamaan keskushermoston tulipaloa. Sivumennen sanoen samoilla peruspalikoilla funktionaalinen lääketiede hoitaa mitä tahansa kroonista sairautta.

– Koululääketiede yrittää vaikuttaa yksittäisillä lääkemolekyyleillä esimerkiksi Alzheimerin tautiin, ja erittäin huonoilla tuloksilla. Lääkkeet ovat hyvin epäspesifisiä ja huonosti toimivia, ja niillä on paljon haitallisia sivuvaikutuksia. Varsinaiseen muistiongelmaan niiden teho on erittäin vaatimaton.

Uusi ihmeellinen hoito

Nyt kuitenkin uutta toivoa on näkyvissä, ja nimenomaan funktionaalisen lääketieteen puolelta.

– Amerikkalainen tutkija Dale Bredesen julkaisi syksyllä 2014 ainutlaatuiset tuloksensa Alzheimerin taudin hoidosta funktionaalisen lääketieteen menetelmiä käyttäen, Rauli Mäkelä kertoo.

– Kymmenestä ensimmäisestä hoidetusta potilaasta yhdeksän sai avun, mutta yhden potilaan tauti oli liian pitkälle edennyt eikä hyötyä saatu. Kuusi potilasta oli muistisairautensa vuoksi joko työkyvyttömiä tai selvisivät töistään ”rimaa hipoen”, työkyvyttömät palasivat takaisin töihin ja työssä käyvien työkyky parani merkittävästi. Nyt hoidettuja potilaita on jo yli sata ja tulokset ovat edelleen hyvät: valtaosa hyötyy merkittävästi, tosin hoidon täysi teho näkyy vasta 3–6 kuukauden kuluttua sen aloittamisesta, joten potilaalta vaaditaan pitkäjänteistä hoitoon sitoutumista.

Tulokset ovat oleellisesti paremmat kuin Alzheimer-taudin apteekkilääkkeillä saadut.

– Mikä on sitten tämä uusi ihmeellinen hoito? Kaikessa yksinkertaisuudessaan se on laaja-alainen terveyden uudelleen rakentaminen ruokavalion, ravintolisien, liikunnan, stressinhallinnan ja riittävän unen avulla.

– Keskeisimmät kohdat on hoitaa huonon sokeritasapainon aiheuttama elimistön tulehdustila kuntoon, pitää huolta ettei altistu ympäristömyrkyille eikä pode ravinnepuutoksia. Ravinnepuutoksia korjatessa ei kelpaa, että vitamiinien ja hivenaineiden laboratorioarvot saadaan viitealueelle, niiden on oltava optimaaliset ennen kuin hoitotehoa Alzheimeriin saadaan. Esimerkiksi senioriväestö potee yleisesti B12- vitamiinin puutosta.

Dale Bredesen toteaa, että siitä kun ensimmäiset dementiaoireet alkavat, on muutaman vuoden ”etsikkoaika” hoidon aloittamiseen. Ellei näin tee, tauti etenee hoidon ulottumattomiin. Esimerkiksi USA:ssa on 70–80 miljoonaa alttiusgeeniä kantavaa asukasta ja Bredesenin käsityksen mukaan maan sairasvakuutusjärjestelmä tulee kaatumaan lihavuuden, aikuisdiabeteksen ja Alzheimerin taudin aiheuttamiin tsunameihin.

Perinnöllisyysriskit selville

Alzheimerin yleisyys kasvaa voimakkaasti iän myötä. Alle 65-vuotiailla tauti on harvinainen, mutta yli 85-vuotiailla sitä esiintyy jo 15–20 prosentilla. Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava sairaus. Kaikista dementiasta kärsivistä noin 80 prosentilla on Alzheimerin tauti. Alzheimerin taudissa aivoissa tapahtuu tiettyjä mikroskooppisia muutoksia, jotka vaurioittavat hermoratoja ja aivosoluja heikentäen muistia ja tiedonkäsittelyä.

– Ensinnäkin on laitettava ruokavalio kuntoon. Sen on oltava tiukan sokeriton ja tärkkelystä välttävä, jolloin saadaan hyvä sokeritasapaino, mikä on elimistön tulehduksen kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä. Keskushermoston korjauksen käynnistää esimerkiksi pätkäpaasto, jota voidaan toteuttaa joko yhtenä päivänä viikossa tai sitten paastoaa 12 tuntia joka yö – esimerkiksi syö illalla viimeisen kerran klo 20 ja aloittaa aamiaisen seuraavana aamuna vasta kello kahdeksalta. Näin saadaan aikaan elimistöä itsestään korjaava autofagiatoiminta, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki puutteellisesti toimivat tai pikkuisen rikki olevat solunsisäiset organellit hajoitetaan ja kierrätetään. Aika monet tutkijat ovat sitä mieltä, että ruokavalion pitäisi olla voimakkaasti rasvavoittoinen, jotta elimistöön kertyisi ketoaineita.

– Stressi on myös pitäisi hoitaa kuntoon meditoimalla tai joogalla. Myös unihygienia on erittäin tärkeä, ja uniapneaa on syytä torjua tehokkaasti. Uni puhdistaa tehokkaasti amyloidimössöä aivoista. Myös liikunta-asioiden on syytä olla kunnossa, pitäisi liikkua reippaasti ja riittävän monena päivänä viikossa.

Mikään ei tapahdu hetkessä

– On myös tarkistettava, missä kunnossa B-vitamiinien tasapainot ovat. Yksi keskeisistä laboratoriokokeista on homokysteiinin määritys verestä. Sen arvo on saatava alle seitsemän, mikä on hyvin kova tavoite. Homokysteiini kertoo, missä kunnossa B12, B6 ja foolihappo ovat. Ne ovat hermoston toiminnan kannalta hyvin tärkeitä ja tärkein yksittäinen niistä varsinkin senioreilla on B12, jonka puute on yleinen. Sen arvo on saatava yli sadan. Myös elimistön tulehdusarvo on selvitettävä, ja herkän CRP-arvon on oltava alle yhden, mihin päästään tulehduksia ehkäisevällä ruokavaliolla. Sen lisäksi voi nauttia tulehdusta torjuvia lääkekasvivalmisteita kuten kurkumiinia. Myös kalaöljyt ovat täysin välttämättömiä. D-vitamiiniarvojen on oltava kaukana suomalaisten viitearvojen yläpuolella.

– Myös antioksidanttitasapaino on syytä tarkistaa ja pistää tarvittaessa kuntoon ravintolisillä. Veren hivenaineista tärkeitä ovat muun muassa kupari ja sinkki. Aina kannattaa muistaa myös ympäristömyrkyt, voisivatko ne olla aiheuttamassa amyloidia. Tarvittaessa on poistettava amalgaamit ja yritettävä kelatoida raskasmetallit.

Sokeritasapaino pitää saada todella hyväksi: paastoinsuliini pitäisi saada alle seitsemän ja pitkä sokeri alle viiden ja puolen. Tähän päästään vain hyvällä dieetillä. On myös tutkittava, toimivatko perushormonit kunnolla, kilpirauhastoiminta ja sukupuolihormonit, tarvittaessa pitäisi katsoa kortisonitilannekin.

Mitään ei kuitenkaan tapahdu hetkessä.

– Hoitoprotokolla on näin äärettömän laaja-alainen ja on odotettava kolmesta kuuteen kuukauteen, ennen kuin täysi teho tulee esiin. Kun esimerkiksi Dale Bredesenin klinikkaan tulee alkavaa Alzheimeria poteva potilas, häneltä kysytään, pystyykö hän sitoutumaan näin laaja-alaiseen itseään tervehdyttävään hoitoon. Kestää oman aikansa, ennen kuin hoidon teho alkaa näkyä.

Edellä mainitut keinot on siis tarkoitettu niille, joilla Alzheimer on alkuvaiheissaan – tai sitten niille, joilla on elimistössään tälle sairaudelle altistava geeni.

– Valistuneet yksilöt voivat käydä missä tahansa laboratoriossa mittauttamassa ApoE4-nimisen riskigeenin. Kyseessä on ihan tavallinen verikoe, ja se maksaa hiukan yli satasen. Olipa sen tulos mikä tahansa, kyseessä ei ole kuolemantuomio. ApoE4 ei ole pelkkä Alzheimer-mittari, sillä sitä on pidetty riskitekijänä myös sydän- ja verisuonisairauksille.

– Bredesenin kuvaama hoitoprotokolla on fiksuille ihmisille tarkoitettu keino taistella Alsheimeria vastaan elämäntapoja muuttamalla. Jos geenitulos on negatiivinen eikä mitään oleita ole, asian voi jättää sikseen, Jos oireita on tai riskigeeni riskigeeni löytyy, kannattaa ruveta ohjautumaan Dale Bredesenin suosittelemaan elämänmuotoon ja ruveta terveysreipastelemaan.

Terveys-Hymy 8-2016