Veikon melanoomaa hoidettiin syylänä

Veikko Tarkkio kävi näyttämässä vasemman kantapäänsä omituista ihomuutosta terveyskeskuksessa neljän vuoden aikana peräti 16 kertaa. Sitä tutki neljä eri lääkäriä. Hän sai kuitenkin osakseen vähättelyä ja jopa tylyyttä.

Vihtiläinen eläkkeellä oleva maanmittausteknikko Veikko Tarkkio, 72, sairastui ensimmäisen kerran syöpään seitsemän vuotta sitten. Silloin kyseessä oli eturauhassyöpä. Hän oli tuolloin vielä työelämässä. Veikon onneksi syöpä ei ollut ärhäkkä, se oli alkuvaiheissaan ja niinpä se saatiin kokonaan hoidettua.

Keväällä 2012 iski seuraava syöpä. Oikean käden käsivarteen, pikkuisen olkapäästä alaspäin olevaan luomeen ilmaantui mustaa, hämähäkkiseitin kaltaista kuviota. Veikon puoliso, niin ikään maanmittausalalla työskennellyt Ritva Tarkkio, 71, patisti miehensä tutkimuksiin.

– Terveyskeskuksessa otettiin näyte, ja kuukauden kuluttua tuli tieto, että kyseessä oli melanooma, Veikko kertoo.

– Kuukauden kuluttua ne halusivat vielä uuden näytteen diagnoosin varmistumista varten, mutta siinä olikin käynyt niin onnellisesti, että koko melanooma oli saatu pois jo ensimmäisellä kerralla. Sekin syöpä oli siis ohi.

Veikko ei kuitenkaan tiennyt, että hänellä oli ollut kehossaan samanaikaisesti kaksi melanoomaa – ja jo useiden vuosien ajan.

– Vasempaan kantapäähän ilmaantui ihomuutos, jota lääkärit pitivät syylänä. Siihen tuli rupi, joka ei parantunut, ja lakanassa oli jatkuvasti verta. Kävin Nummelan terveyskeskuksessa ensimmäisen kerran huhtikuussa 2009, ja kun paikalle kutsuttiin naislääkäri, hän oli suorastaan vihainen siitä, että häntä vaivattiin syylän takia.

– Kaikki eivät olleet samaa mieltä. Eräs hoitaja kirjoitti papereihin, ettei kohouma ollut hänen mielestään syylämäinen, mutta se ei johtanut mihinkään. Kaiken kaikkiaan neljän vuoden aikana neljä eri lääkäriä tutki sitä ja kävin terveyskeskuksessa vastaanotolla 16 kertaa. Kun kuoren otti pois, kantapäähän jäi verinen reikä. Ei se ollut edes kovin kipeä.

Kantelu hoitovirheestä

Nummelan terveyskeskuksen hoitohenkilökunta alkoi saada lopulta tarpeekseen Veikon vaivasta. Hänelle sanottiin hyvin ynseästi, ettei heillä ole aikaa hoitaa vuosikausia jotakin typerää syylää ja suosittelivat Veikkoa lähtemään yksityiselle puolelle jatkohoitoon. Veikko on tehnyt kantelun hoitovirheestä.

– Parin vuoden jälkeen minun käskettiin itse hakea apteekista syylän hoitoon tarvittavia välineitä ja niin tapahtuikin. Tilanne ei vain muuttunut kuin pahemmaksi. Kun sitten kävin taas kerran vastaanotolla joulukuussa 2012, siellä oltiin sitä mieltä, etteivät he rupea sitä hoitamaan ollenkaan, se oli kasvanut sen verran suureksi. Se oli lopulta läpimitaltaan kolme milliä ja oli 4,5 milliä syvä.

Diagnoosi syntyi vasta Lohjan aluesairaalassa, jonne Veikko viimein neljän vuoden taistelun jälkeen sai lähetteen ihotautilääkärin puheille. Melanooma varmistui helmikuussa 2013. Nummelan terveyskeskuksessa oltiin varmasti tietoisia Veikon jo vuoden 2012 käsivarren melanoomasta.

Jos Veikon kantapään melanooma olisi ollut ärhäkkää ja etäispesäkkeitä lähettelevää lajia, hoitohenkilökunnan osaamattomuus olisi voinut maksaa Veikon hengen. Onneksi niin ei kuitenkaan käynyt.

–Totta kai pelkäsin, että se olisi neljän vuoden aikana ehtinyt lähettää etäispesäkkeitä, mutta onneksi ja ihme kyllä niin ei ollut käynyt. Se oli pysynyt koko ajan paikallisena. Melanooma leikattiin huhtikuussa 2013. Sain viime toukokuussa varmistuksen, ettei syöpä ollut levinnyt. Se oli siis jo kolmas syöpä, josta olin selvinnyt.

Yli 30 vuotta ravintolisiä

Vanhan viisauden mukaan jokaisen menestyneen miehen takana on nainen, ja niin on tässäkin tapauksessa. Veikon vaimo Ritva on huolehtinut jo yli 30 vuoden ajan kummankin ravintolisistä. Sekä Ritva että Veikko ovat vakaasti sitä mieltä, että vitamiinit, hivenaineet, rasvahapot ja muut ravintolisät ovat pitäneet heidät hyvässä iskussa ja että niiden ansiosta Veikko on selvittänyt kaikki kolme syöpäänsä.

– Asuimme yli 30 vuotta sitten Kajaanissa, missä meillä oli karjaa ja muitakin kotieläimiä, Ritva kertoo.

– Kun hoidin elukoita aloin ihmetellä, miksi niille piti antaa koko ajan vitamiineja ja hivenaineita, mutta ihmisistä ei kukaan puhunut yhtään mitään. Rupesin ottamaan asiasta selvää, ja kun ihmisille ei siihen aikaan ollut juuri mitään tarjolla, aloin syödä ja syötin perheellenikin sioille tarkoitettuja vitamiineja. Silloin palaset jotenkin loksahtivat paikoilleen ja tulin hyvin nopeasti siihen tulokseen, että tilanteessa on paljonkin vikaa.

Siitä lähtien Ritva Tarkkio on ollut asioista kiinnostunut ja erityisen kiitollinen hän on tohtori Matti Toloselle, joka on yksi tämän alueen uranuurtajista maassamme.
Ritva itse on ikäisekseen erittäin hyvässä kunnossa ja hänen kaikki arvonsa ovat kuin nuorella tytöllä. Vain lonkkaleikkaus on edessä, mutta siihen eivät auta edes antioksidantit. Nuoruuden raskaat maataloustyöt ovat jättäneet jälkensä.

– Muu hyvä terveydentilani johtuu ilman muuta 30 vuoden ravintolisäkuurista, koska en voi kehua hyvällä perimällä.

Halvempia kuin lääkkeet

Tarkkiot nappaavat joka päivä aikamoisen määrän suojaravinteita. Kummankin annokset ovat suurin piirtein samanlaiset, mutta pieniä erojakin löytyy.

– Aamulla otamme magnesiumia, sillä Veikolle varsinkin tulee helposti kramppeja, koska hän liikkuu paljon. Aamupillereihin kuuluvat myös Arthrobalans Plus nivelille, Vihreä tee antioksidanttina, 200 mikrogrammaa D-vitamiinia ja 500 mg C-vitamiinia. Veikko ottaa lisänä B 12-vitamiinia, koska sen arvot ovat olleet hänellä alhaiset. Otamme magnesiumia myös illalla, mutta silloin mukana on sopivassa suhteessa myös kalsiumia.

– Mukana on myös valkosipulipuriste sen suuren antioksidanttipitoisuuden vuoksi. Nesteinä tuoremehussa juomme Mivitotal Plussaa, entsyymivalmiste Regulatia ja tärkeänä Veikolle Angiobalans hainrustouutetta. Juomme myös pakuria, jota laitamme haudutettuna kahvin joukkoon. Sehän on tunnetusti vahvin antioksidantti kaikista tiedetyistä aineista!

Eturauhaslääkkeenä Veikolla on aamuisin alfasalpaaja.

– Ilta-annokseen kuuluu 200 mg ubikinonia, kaksi tablettia berberiiniä, kaksi karnosiinia, E-EPAa 2000 mg ja jo edellä mainittu magnesium-kalsiumvalmiste ja tärkeänä myös seleeniä 200 mikrogrammaa.

Joku koululääketieteen edustaja voisi nyt sanoa, että kalliiksi tulee. Mitä sanoo Ritva Tarkkio?

– Joo, kyllä tulee, mutta tietääkseni lääkkeisiin menee rahaa vielä enemmän. Vaikka olen jo yli 70-vuotias, minulla ei ole mitään reseptilääkitystä, minkä ilman muuta lasken vitamiinien, hivenaineiden, rasvahappojen ja muiden suojaravinteiden ansioksi.

Teksti Reijo Ikävalko

Kuvat Miguel Vera

Terveys-Hymy 12-13

Teksti: Hymy
Avainsanat: melanooma, eturauhassyöpä, vitamiini, syylä, suojaravinne

Kommentit

200 mikrogrammaa D-vitamiinia on liikaa, 100 mikrogrammaa on aika maksimi, voi muuten kertyä kalsiumia pehmytkudoksiin.
Googleta hyperkalsemia.

Oma kommentti