Virtsanpidätysvaivoilla on merkittävä vaikutus jopa yli 300 000 suomalaisen elämään. Pieni osa potilaista kuitenkin puhuu vaivastaan.
Virtsankarkailua hävetään ja se salataan jopa läheisiltä ihmisiltä. Muihin Pohjoismaihin verrattuna suomalaiset näyttäisivät kokevan häpeää ja nolostumista naapurimaiden kansalaisia enemmän. Virtsanpidätysvaivoja ei turhista häveliäisyyssyistä johtuen oteta puheeksi lääkärin kanssa, vaikka oikealla hoidolla suuri osa potilaista saisi apua vaivaansa – tai siitä voitaisiin päästä kokonaan eroon.
Virtsanpidätysvaivoista kärsivien kokemuksia ja elämänlaatua kartoitettiin pohjoismaisessa kyselytutkimuksessa, johon osallistui yhteensä 6 462 potilasta, suomalaisia vastaajia oli 1 144. Virtsanpidätysvaivalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä virtsankarkailua että pakottavaa virtsaamistarvetta.
Kaikissa Pohjoismaissa toteutettuun kyselytutkimukseen osallistuneista suomalaisista 55 prosenttia ilmoittaa kokevansa häpeää virtsankarkailun vuoksi. Muihin Pohjoismaihin verrattuna suomalaiset näyttäisivät kokevan häpeää ja nolostumista enemmän kuin naapurimaiden potilaat, sillä 39 prosenttia ruotsalaisista, 31 prosenttia norjalaisista ja 41 prosenttia tanskalaisista ilmoittaa kokevansa häpeää.
Salattu elämä
Häpeän lisäksi suomalaiset virtsanpidätyspotilaat pelkäävät päivittäin vaivansa esille tulemista ja vahinkoja. Lähes puolet vastaajista pelkäsi virtsaavansa housuihin ja puolet vastaajista oli myös huolissaan virtsan hajusta. Päivittäinen vaippojen käyttö on arkipäivää 35 prosentille vastaajista ja joka neljäs suunnitteli vessakäynnit etukäteen poistuessaan kotoaan. Kolmasosa vastaajista kertoi, että virtsanpidätysvaivalla on suuri vaikutus heidän sosiaaliseen elämäänsä.
Kyselyyn vastanneista jopa 76 prosenttia ei kerro ongelmastaan ystävälleen, 68 prosenttia salasi sen jopa omalta puolisoltaan tai kumppaniltaan. Lähes kolmasosa vastaajista kokee, että virtsankarkaamisvaivalla on yhteys vähäiseen seksuaaliseen kanssakäymiseen tai intiimiin kanssakäymiseen puolison kanssa. Vaiva koetaan myös työyhteisössä hankalaksi. Erityisesti miehet pelkäävät, että toistuvat vessakäynnit herättävät työkavereiden huomion.
– Virtsanpidätysvaivoihin liittyy paljon virheellisiä uskomuksia sekä syyllisyyttä ja häpeää. Osa potilaista luulee vaivan johtuvan heistä itsestään ja on niin häpeissään, ettei puhu asiasta tai etsi helpotusta. Usein kyse on tahattomasta ja kiusallisesta oireesta, joka voidaan hoitaa.
– Virtsanpidätyskyvyn ongelmista vain noin 15 prosenttia liittyy lantionpohjan lihaksiin. Suurimmassa osassa tapauksia ongelman syynä ovat virtsarakon toiminnalliset häiriöt, hermostolliset ongelmat, tukikudosten pettäminen tai jokin tapahtuma tai toimenpide, kertoo dosentti, erikoislääkäri Tomi Mikkola HYKS Naistenklinikalta.
Apua on tarjolla
Virtsankarkailusta kärsivät suomalaiset ovat vastahakoisempia etsimään apua ja puhumaan lääkärille vaivoistaan kuin naapurimaiden potilaat. Vain 32 prosenttia suomalaisista vastaajista oli käynyt lääkärin vastaanotolla vaivansa vuoksi.
– On valitettavaa, etteivät potilaat uskalla kertoa virtsanpidätysvaivoistaan edes lääkärille. Oikealla hoidolla suuri osa potilaista voi saada apua vaivaansa tai pääsisi siitä kokonaan eroon, kertoo Mikkola.
Vastaajista peräti 68 prosenttia ei ole keskustellut virtsanpidätysvaivoistaan lääkärin kanssa tai edes ajatellut, että vaivasta voisi päästä kokonaan eroon. Kyselyyn vastanneista 87prosenttia toivoi, että yleislääkärit kysyisivät yli 40-vuotiailta suomalaisilta suoraan virtsateiden toimintaan liittyvistä ongelmista.
Potilaat jäävät usein virtsanpidätysvaivansa kanssa yksin. Kolmasosa vastaajista kertoi, että virtsanpidätysvaivalla on suuri vaikutus heidän sosiaaliseen elämäänsä. Joka kolmas kertoi kärsineensä virtsanpidätysvaivasta kuusi vuotta tai enemmän.
– Potilaat pyrkivät pitämään ongelman itsellään ja peittelevät sitä keksimällä tekosyitä. Se tekee heidän elämästään raskasta. Kokemuksemme mukaan monella on jo todella huono tilanne, kun he yrittävät selvitä itsekseen hakematta apua, kertoo potilasjärjestö Inkon ry:n puheenjohtaja Kyllikki Koistinen.
Koistinen peräänkuuluttaakin avoimuutta asian suhteen.
– On hyvin tärkeää, että me suomalaiset opimme puhumaan avoimemmin virtsanpidätykseen liittyvistä vaivoista. Meidän tulee rohkaista ja tukea yhä useampaa etsimään ja hakemaan apua, kertoo Koistinen.
Teksti Reijo Ikävalko
Kuva Skoy
Terveys-Hymy 8-13
Kommentit
Oma kommentti