Vuosien korvatulehduskierre helpotti

Kirsti ”Kipa” Mikkola sai Intian-matkaltaan sen sortin matkamuiston, josta ei olisi ollut ollenkaan väliä. Nuoreen naiseen iski kiusallinen ja hankala korvatulehdus, joka on saatu asettumaan vasta nyt.


Tamperelainen Kipa Mikkola, 31, työskentelee luomutuotteiden maajantuojatukku Makrobioksen palveluksessa ja hoitelee paitsi koko Tampereen alueen kauppoja myös osan Hämeenlinnaa. Hänen hanskassaan on elintarvikkeita laidasta laitaan.

– On pastaa, papuja, teetä, riisiä, kahvia, kaakaota ja vaikka mitä, hän naurahtaa.

– Meillä on ainakin 1 500 erilaista tuotetta. Peruskoulutukseni on kuitenkin ihan eri alalta, sillä olen valmistunut media-assistentiksi. Olen myös ohjannut joogaa ja teen sitä edelleenkin. Sitä kautta ajauduin ruokaympyröihin.

Kipa opiskelee lisäksi homeopatiaa ja valmistuu joulukuussa.

– Luulen, että se yhdistyy aika kivasti kaikkeen muuhunkin, mitä teen.

Kipa asuu kahdestaan kuusivuotiaan Luka-poikansa kanssa. Kipa teki kohtalokkaan Intian-matkan vuonna 2005 juuri Lukan isän kanssa. Hän oli käynyt Intiassa vuotta aiemminkin saamassa lisää joogaoppia ja ihastui maahan.

– Matkustin pitkin poikin Intiaa neljän kuukauden ajan. Lopulta asuimme pienessä kylässä Pohjois-Keralassa. Se oli aika primitiivinen paikka eikä siellä tavannut juuri muita turisteja.

Elo kuin akvaariossa

Jokaisessa paratiisissa on kuitenkin käärme. Kipalla käärmeen nimi oli korvatulehdus. Hän arvelee sen olleen peräisin uimavedestä.

– Oli taas kerran tosi kuuma päivä, ja paikalliset laskivat letkusta vettä uima-altaaseen. Me hyppäsimme tietysti sinne. Jonkin ajan kuluttua oikea korva alkoi oireilla. Se alkoi erittää nestettä, ja niinpä edessä oli lääkärireissu.

Kipa sai korvaansa antibioottitipat, joita hän käytti aina tarpeen vaatiessa. Oireet katosivat, mutta palasivat takaisin parin viikon kuluttua. Korvaa ei onneksi pahemmin särkenyt, mutta vuotoa esiintyi runsaasti. Korvaa myös kutitti, ja kun Kipa kaiveli sitä, se saattoi tulehtua entistä pahemmin, jolloin bakteereja pääsi syvemmälle korvakäytävään.

– Kun palasimme Suomeen, menin ensimmäiseksi lääkäriin, jonka mielestä korvassa oli sieni-infektio. Hän määräsi sienitipat, mikä auttoikin hetken, mutta ei kuitenkaan kokonaan. Edessä oli uusi lääkärireissu, ja nyt pääsin korvatautien polille aika nopeasti.

– Siellä tehtiin täydellinen analyysi korvani sisällöstä, ja sieltä löytyi pseudamonas-bakteeri, hometta ja sientä. Kaiken huipuksi kuvio meni niin, että antibiootit tavallaan tehostivat sienen kasvua, kun taas sienilääkkeet lisäsivät bakteerin kasvua. Ei ollut oikein muuta ratkaisua kuin pitää korva mahdollisimman kuivana, ettei tilanne päässyt entisestään villiintymään.

Kipan korva oli vähän aikaa lääkärikäyntien jälkeen kunnossa eikä vuotoa ilmaantunut pariin viikkoon, mutta sitten vaiva palasi jälleen. Hän käytti myös homeopaattisia lääkkeitä, jotka aiheuttivat lähinnä sen, että korvan sisältämä mönjä valui etenkin yöaikaan pois. Tyyny oli aamulla täynnä keltaisia läikkiä.

– Korvaa on vuosien varrella yritetty hoitaa monin eri keinoin. Korvat olivat niin tukossa, etten kuullut kunnolla, mitä ihmiset puhuivat. Jäin jotenkin ulkopuoliseksi ympäröivästä maailmasta. Tunsin olevani kuin akvaariossa tai kuplan sisällä.

Sitten palaa pinna

Lopulta Kipa menetti hermonsa. Tämän vuoden kevättalvella hän päätti, että nyt tähän juttuun tulee loppu, maksoi mitä maksoi. Hän päätti pistää kaiken peliin.

– Soitin kaverilleni, joka on töissä Helsingin Lifessä ja kysyin, mitä hän tekisi, jos olisi minun asemassani. Ystävättäreni kertoi, että heille oli juuri tullut aivan uusi entsyymituote, nimeltään Regulat, ja siitä on tehty kirjanenkin. Rupesin lukemaan sitä ja löysin kuvauksia sekä bakteereista, hiivasta että sieni-infektioista.

– Ystävättäreni kertoi kollegansa saaneen oman korvatulehduksensa kuriin Regulatilla. Hän oli tehnyt laimenteen, kastanut sitä vanutuppoon ja pitänyt korvassa 10 minuuttia.

Kipa päätti tehdä saman, mutta kuitenkin olla laimentamatta valmistetta. Raakana vaan! Hän otti sitä suunkin kautta, kastoi vanutukon ja työnsi sen korvaansa. Se sattui ja poltti, mutta nyt Kipasta tuntui, että vihdoinkin jotain alkoi tapahtua.

– Korvakäytävä tuntui olevan täysin tukossa. Menin taas kerran lääkäriin, joka putsasi korvan pirtuliuoksella. Paljon tavaraa tuli ulos, mutta lääkäri totesi, että kaiken tavaran alla korvani näytti nyt paremmalta kuin koskaan ennen. Tuli tosi hyvä olo.

Silloin tällöin korva osoitti lieviä ryppyilemisen merkkejä ja välillä esiintyi lievää vuotoakin, mutta korva ei enää mennyt tukkoon eikä se tulehtunut.

– Neljän kuukauden jälkeen vasen korva oli kokonaan oireeton, se oli parantunut täysin. Tätä juttua ei vielä ole saatu kokonaan päätökseen oikean korvan osalta, koska se edelleen oireilee lievästi, mutta onpa tautihistoriakin tosi pitkä. Bakteeri on todennäköisesti päässyt villiintymään elimistössäni, joten vaatii pitemmän ajan ennen kuin se on kokonaan saatu häädettyä.

Kipa kuulee nykyään paremmin kuin aikoihin. Regulatista on ollut apua ja hän on käyttänyt sitä menestyksellä muuallakin kuin korvien hoidossa.

– Tää aine on aivan uskomaton! Juttu on ihan käsittämätön!

Teksti: Reijo Ikävalko

Kuvat: Kalle Parkkinen

Terveys-Hymy 7-12

Teksti:Harmonia
Avainsanat: home, sieni, bakteeri, kuulo, korvatulehdus, entsyymi

Kommentit

Oma kommentti