Lassilan ampumisesta tuomittu suomalainen Carl Björkendahl on nostettu Euroopan etsityimpien rikollisten listalle.
Teksti: Rami Mäkinen kuvat: Rami Mäkinen, Poliisi
Suomen etsityin rikollinen tällä hetkellä on vasta 23-vuotias Carl Boris Benjamin Björkendahl. Nuoresta iästään huolimatta Björkendahl on syvällä kansainvälisen ja väkivaltaisen huumekaupan syövereissä.
Björkendahl on ollut etsintäkuulutettuna yli vuoden. Hän katosi kesällä 2025, jolloin Itä-Uudenmaan käräjäoikeus vapautti hänet yllättäen tutkintavankeudesta ennen tuomion antamista.
Björkendahl hyödynsi tilaisuuden välittömästi ja lähti matkaan. Hän oli yhä sillä tiellään Hymyn lähtiessä painoon syyskuun alussa 2026. Viranomaiset pitävät todennäköisenä, että Björkendahl oleilee ulkomailla.
Europolin listalla
Suomen poliisi on nostanut Björkendahlin etsintäkuulutuksen Europolin etsityimpien rikollisten listalle. Europol on eurooppalaisten poliisien yhteistyöjärjestö, joka julkaisee netissä niin sanottua ”most wanted” -listaa. Jäsenmaat voivat nostaa listalle tärkeiksi kiinnisaataviksi arvioimiaan etsintäkuulutettuja.
Björkendahlin etsintäkuulutuksesta ilmenee, että hän on 184-senttinen Suomen kansalainen. Hän puhuu suomea, ruotsia ja englantia. Häntä etsitään ampumalla tehdystä murhan yrityksestä, joka liittyi kansainvälisen huumerikosliigan toimintaan.
Kyse on Helsingin Lassilassa elokuussa 2024 tapahtuneesta ampumisesta. Helsingin käräjäoikeus katsoi Björkendahlin organisoineen ammuskelun, joka liittyi huumevelkaan. Tekijät tulivat tilattuina Ruotsista. Björkendahl sai käräjillä kymmenen vuoden tuomion murhan yrityksestä.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus puolestaan tuomitsi Björkendahlin viiden vuoden vankeuteen törkeistä huumausainerikoksista ja yllytyksestä tuhotyöhön. Tämä tuomio annettiin vain muutamia viikkoja sen jälkeen kun oikeus oli vapauttanut Björkendahlin.
Oikeuden uusi linjaus
Björkendahlin vapauttamisen taustalla on korkeimman oikeuden (KKO) keväällä 2024 antama ennakkopäätös.
Sitä ennen vakavista rikoksista syytetyt oli Suomessa voitu pitää vangittuina tuomioon asti ilman erityistä perustelua. Syytteenalaisen rikoksen vakavuus riitti itsessään vangitsemisperusteeksi.
Uudessa päätöksessään KKO linjasi, että tutkintavankina pitämiselle pitää aina löytyä erityinen perustelu. Pitää siis olla perusteet epäillä, että ilman vangitsemista epäilty saattaisi paeta, jatkaa rikosten tekemistä tai sotkea tutkintaa.
Uusi linjaus aiheutti tuoreeltaan hämmennystä oikeusviranomaisissa. Useita törkeistä rikoksista syytettyjä vapautettiin kesken oikeuskäsittelyn, kun käräjätuomarit tulkitsivat KKO:n uutta linjausta. Osa vapautetuista ei jäänyt kiltisti odottamaan tuomiota vaan katosi omille teilleen.
Lassilan ampumisen syyttäjänä toiminut erikoissyyttäjä Perttu Könönen kertoo, että hän oli ihmeissään kuullessaan vuosi sitten Björkendahlin vapauttamisesta. Björkendahl oli ollut vangittuna epäillyn törkeän huumausainerikoksen perusteella. Kyse oli isosta huumejutusta, joka liittyi järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
”Ei kenelläkään käynyt mielessäkään, että hänet vapautettaisiin ennen tuomion antamista. Siksi emme olleet hakeneet häntä erikseen vangiksi Lassilan ampumisen perusteella”, Könönen sanoo.
Könönen sai tietää vapauttamisesta vasta myöhemmin syksyllä, kesälomien jälkeen. Silloinkin hän kuuli asiasta median edustajalta eikä virallista reittiä.
”Soitin tutkinnanjohtajalle ja varmistui, että kyllä, hän oli vapautunut. Kesti hetken tajuta, että miten se oli edes mahdollista, mutta olihan se.”
Könösen mielestä huumesyyte itsessään olisi riittänyt vangitsemisperusteeksi. Björkendahlin kohdalla pakenemisvaara oli olemassa. Hän on kielitaitoinen, omaa kansainvälisiä kontakteja ja hänellä on yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
Lisäksi miestä vastaan oli vireillä Könösen ajama syyte murhan yrityksestä, josta käräjäoikeus oli antanut jo tuomionkin. Tätä Itä-Uudenmaan käräjäoikeus ei ottanut huomioon miehen vapauttaessaan. Oikeus kuitenkin tiesi Lassila-syytteestä, sillä kahden jutun oikeudenkäyntien aikatauluja oli soviteltu yhteen käräjäoikeuksien kesken.
Tilanne nyt parempi
KKO:n ennakkopäätöksen jälkeen osa käräjätuomareista tulkitsi uutta linjausta hyvin tiukasti. Se näkyi Björkendahlin tapauksen kaltaisina ylilyönteinä.
Könönen sanoo, että sittemmin ylilyönnit ovat kuitenkin vähentyneet.
”Nyt on menty selvästi parempaan suuntaan. Minulla on tunne, että ikään kuin olisi joku laamanni taustalla jyrähtänyt, että ei näin. Näyttää siltä, että tuomioistuimissakin on mielletty ongelmaksi vangitsemiskynnyksen asettaminen niin korkealle kuin missä se oli käynyt”, Könönen sanoo.
KKO:n uuden linjauksen perimmäinen tavoite ei ollut se, että vakavista ja törkeistä rikoksesta syytetyt aina vapautettaisiin odottamaan tuomiota. Tavoite oli pikemminkin se, että tutkinnanjohtajat ja syyttäjät perustelisivat vangitsemisvaatimuksensa aiempaa tarkemmin.
Löyhistä vapauttamisista virinnyt yhteiskunnallinen keskustelu lienee ohjannut käytäntöä terveellisempään suuntaan.
”Jotkut vapauttamisissa kunnostautuneet tuomarit ovat itsekin alkaneet löytää perusteluja vangitsemisille ilman, että syyttäjän on niitä edes tarvinnut esitellä. Tässä on mielestäni tapahtunut käänne parempaan”, Könönen toteaa.
Silti Björkendahl ei ole jäänyt ainoaksi korkean profiilin rikoksesta epäillyksi, joka on lähtenyt livohkaan sen jälkeen, kun hänet on vapautettu kesken oikeudenkäynnin. Toinen tunnettu esimerkki on Vastaamon tietomurrosta ja kiristyksestä syytetty Aleksanteri Kivimäki.
Helsingin hovioikeus vapautti Kivimäen syyskuussa 2025. Tänä vuonna hänen olisi pitänyt tuomion jälkeen lähteä suorittamaan jäljellä olevaa yhdentoista kuukauden osuutta rangaistuksestaan. Mies kuitenkin katosi. Hän oli yhä etsintäkuulutettuna Hymyn mennessä painoon syyskuun alussa.
Pakoaika jopa neljä vuotta
Kielitaitoinen ja verkostoitunut rikollinen saattaa joskus onnistua pakoilemaan varsin pitkäänkin. Käytännössä kaikki kuitenkin jäävät kiinni ennemmin tai myöhemmin.
Viime aikojen pisimpiä pakoiluja oli Mantaqa-jengin huumejutussa tuomitun Jesse Shipleyn yli neljä vuotta kestänyt karkumatka. Hän katosi vuonna 2021 ja löytyi Espanjasta loppuvuodesta 2025.
Björkendahlin olinpaikasta ei ole varmaa tietoa. Myös hänen kohdallaan Espanjaa on podittu mahdollisena paikkana. Siellä oleilee paljon sekä suomalaiseen että ruotsalaiseen alamaailmaan liittyviä henkilöitä.
Suomenruotsalaisella Björkendahlilla on tiiviit yhteydet Ruotsin järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
Lassilan ampuminen oli tilattu väkivallanteko, jonka tekijät tulivat nimenomaan Ruotsista. Syyttäjän käsityksen mukaan taustalla oli huumevelka. Vantaalainen katujengi oli epäilyjen mukaan jättänyt maksamatta kymmenien tuhansien eurojen kokaiinierän.
Björkendahl järjesti Ruotsista tekijät kostoiskulle. Ruotsalaismies avasi pistoolilla tulen lapsiperheen asuntoon Helsingin Lassilassa.
Oli tuuria, ettei kehenkään osunut pahemmin. Kotona oli vain teini-ikäinen lapsi. Muu perhe oli lähtenyt Linnanmäelle juuri ennen iskua.
Kohteena ollut perhe ei liittynyt mitenkään rikolliseen toimintaan. Heidän ainoa kytköksensä asiaan oli se, että perheen tytär oli aiemmin seurustellut erään vantaalaisen katujengiläisen kanssa.
Sivullisiin kohdistetut kostoiskut eivät ole olleet Suomessa rikollisten tapana. Viranomaiset pelkäävät, että Ruotsin järjestäytyneen rikollisuuden toimintatavat rantautuvat myös meille.
”On Suomessa ennen näkemätöntä, että rikollisesta elämäntyylistä täysin irrallinen työssä käyvä ja opiskeleva perhe joutuu tällaisen hyökkäyksen kohteeksi”, perheen asianajaja Hannes Männistö sanoi Helsingin käräjäoikeudessa, kun juttua käsiteltiin siellä huhtikuussa 2025.
Ammuttu asunto sijaitsee hyvin rauhallisella, lapsiperheiden suosimalla asuinalueella. Se ei ole mikään gangsterilähiö. Aivan asunnon vieressä sijaitsee lasten leikkipuisto. l
Kommentit
Oma kommentti