Suomessa on tällä hetkellä yli 3800 asunnotonta ihmistä. Yksi heistä oli Make, joka asui kaduilla Helsingissä peräti puolentoista vuoden ajan.
Asunnottomien määrä kasvoi Suomessa reilun kymmenen vuoden laskun jälkeen. Ikävänä piirteensä katuasunnottomuuden määrä on lisääntynyt rajusti suurimmissa kaupungeissa.
Pitkän jonottamisen jälkeen Make sai asunnon Sininauhasäätiön asumispalveluyksiköstä Pessistä Helsingin Mäkelänkadulta. Se tarjoaa tuettua asumista asunnottomuutta kokeneille ihmisille. Pessi on tarkoitettu erityisesti sellaisille pitkäaikaisasunnottomille, joilla on taustallaan päihde- ja mielenterveysongelmia.
Makelle Pessiin pääseminen oli onnenpotku, jonka jälkeen elämään on tullut aavistuksen verran parempi suunta.
”Pääsin tänne maaliskuussa 2021, joten olen asunut täällä yli neljä vuotta”, Make sanoo.
Sukunimeään hän ei halua julkisuuteen johtuen rankasta menneisyydestään.
Vuokra maksettiin viinalla
Elämästä kaduilla hän tietää paljon. Omakohtainen kokemus on opettanut miten päästää kerrostalojen rappuihin lämmittelemään tai puolituttujen nurkkiin viinaa tarjoamalla.
”Asuin Helsingin kadulla puolitoista vuotta. Se oli sellaista elämää, että jos jonnekin pääsi yöksi, niin vuokra maksettiin viinalla. Tavallaan kaikkihan pääsee kavereille sisään, mutta sitten kun viinat loppuvat, on tilanne ihan toinen.”
”Ja kun sen lisäksi vielä rahat loppuvat, niin katu kutsuu taas. Silloin oli lähdettävä. Mutta sitten kun oli fyrkkaa, oli tilanne vähän toinen. Viinan tarjoaminen oli vähän niin kuin vuokraa, mutta sitten kun ei ollut enää penniäkään rahaa, niin tuli uloslähtö.”
Erilaiset yökodit ovat tulleet tutuksi Makelle vuosien saatossa.
”Olin Nubiksessa eli Helsingin vieraskodissa siellä Viiskulmassa melkein kahdeksan vuotta”, Make toteaa tarkoittaen vuonna 1883 perustettua Helsingin Vieraskotia.
Se on maamme vanhin asumisyksikkö, joka on toiminut nykyisessä kiinteistössä Helsingin Albertinkatu 4:n ja Pursimiehenkatu 10:n kulmassa jo vuodesta 1893.
”Minä käyttäydyin väkivaltaisesti. Siellä kävin käsiksi yhteen ihmiseen. Vähän riepottelin ja lähtö tuli taas. Nämähän ovat väkivallattomia paikkoja kaikki.”
Väkivallanteon syyksi Make kertoo pinnan palamisen. Mieheltä oli mennyt maltti päihteiden vakituisen käyttämisen seurauksena eikä hän pystynyt hillitsemään itseään.
”Olisin halunnut olla rauhassa, mutta kun joku tuli paukuttelemaan oveani…saatana, olin kännissä tietenkin kuin käki. Vetelin sitä henkilöä pitkin käytäviä pois sieltä minun oveni takaa. Sellaista ei tietenkään saa tehdä.”
Sininauhasäätiön asunnossa Makella on jopa tilavat olosuhteet.
”Täällä minulla on oma huone. Se on 42,5 neliötä. Eli tilaa riittää kyllä.”
Paikka sijaitsee Helsingin Pursimiehenkatudulla, joka on ollut yöpaikka kodittomille jo useiden vuosikymmenten ajan.
”On tämä ollut rankkaa. Minullakin on tavaraa. Ongelma on jo pelkästään siinä, että missä niitä säilytetään. Varastot maksavat aika reippaasti. Kesällä on ihan hyvä nukkua ulkona ja maksaa vuokra tyylillämme eli juottaa viinaa niille, joilla olisi tarjota yösija.”
Rappuihin yöksi
Makelle on tullut tutuksi omat keinot, kuinka päästä sisälle kerrostalon rappuihin nukkumaan.
”On myös paljon taloja, joihin pääsee ’nykäisemällä’ iltayhdeksän jälkeen. Silloin voi edes rapussa nukkua, ja niissä saattaa olla jonkin näköinen patterikin käytävässä. Etenkin näissä vanhemmissa kerrostaloissa.”
Make kertoo vältelleensä Helsingin keskustassa yöpymistä. Siellä on liian rauhatonta.
”Nukuin enemmän lähiöissä tuolla idässä päin. En viitsinyt pyöriä steissillä, sillä siellä olisi tullut tehtyä hölmöyksiä vielä lisää.”
Syynä alkoholismi
Make on nyt 57-vuotias. Hän kertoo ”istuneensa” useaan otteeseen.
”Omaan tilanteeseen minut ajoi alkoholismi. Olin ollut ihan normaalissa työssä kymmenen vuoden ajan ennen tuota tilannetta. Työpaikat olivat rakennuksilla eli olin raksamies. Olin lähinnä ’etuputsari’.”
”Join viinaa jo silloinkin, sitä olen tehnyt useita kymmeniä vuosia elämäni aikana. Jo 20-vuotiaana käytin jonkin näköisiä huumeitakin. Ja jonkun verran alkoholia myös.”
Päihteiden käyttäminen lisääntyi vuosien saatossa.
”Sitten se vaan lähti lapasesta. Työpaikkoja on mennyt viinan vuoksi alta vaikka kuinka monta. 90-luvun lamalla oli myös osansa tilanteen ajautumiseen sellaiseksi.”
”Olen myös joutunut istumaan muutaman kerran lähinnä pahoinpitelyistä. Ne ovat mennyttä aikaa, mutta viina on jäänyt.”
Ennen kaduilla oleskeluaan Makella oli erilaisia väliaikaisia asumismuotoja soluasunnoista alkaen erilaisiin asuntoloihin. Kadulle hän ajautui monien vaiheiden kautta.
”Kaikki yöt ovat olleet yhtä inhottavia, kun koskaan ei tiennyt seuraavasta päivästä yhtään mitään.”
Sininauhasäätiöltä Make sai asunnon noin neljä vuotta sitten.
”Olin todella pitkään jonossa, ja sitten onnistui. Jonottamiseen meni varmaan ainakin 1,5 vuotta.”
Maken elämää hallitsee yhä alkoholi. Siitä hän ei edes usko pääsevänsä eroon.
”Se hallitsee elämääni melkein 100-prosenttisesti. Alkoholi on heti ensimmäisenä mielessä aamulla herätessäni. Ei ole mitään aamiaisia, vaan nestemäinen aamupala heti ensimmäisenä.”
Maken huone sijaitsee hissimatkan jälkeen käytävällä, jossa on useita huoneita. Hississä oli tunkkainen haju ja seinät oli töherretty erilaisin kirjoituksin. Make kertoo, että myös Sininauha säätiön tiloissa ihmiset käyttävät päihteitä.
”Kyllä täälläkin käytetään. Ja sitten on noita nuoria pentuja, jotka piikittelevät itseään ja käyttävät kaikennäköisiä nappeja. Mitä kaikkea ne nyt vetääkin.”
Make kuitenkin uskoo, että valinta on jokaisen henkilön oma, että käyttääkö päihteitä vai ei.
”Elämä on itsestä kiinni täysin, eikä mistään muusta, että saatko pidettyä korkin kiinni vai et. Itselläni korkki pysyy kiinni hyvin harvoin. Kaveripiirillä on iso vaikutus, sataprosenttisesti. Kyllä mä otan myös kalsarikännejä silloin tällöin.”
Rahat Kelasta
Asuminen ja juominen maksaa. Make saa elantonsa Kelasta.
”Minulle jää vajaa 500 euroa kuukaudessa. Sillä rahalla ostan ruokaa ja viinaa. Sekä että. Tuosta rahasta yli puolet menee reilusti viinaan. Alkosta ostetaan Lippuviinaa ja tietenkin Iso G:tä Sitten Hurstilta saa puuroa, eikä puurot maksa kaupassakaan paljon. Lisäksi ostan ruokaa, ihan hyvinkin vielä.”
”Elämä täällä on siedettävää, vaikka on täällä aikamoista meininkiä välillä, mutta nopeasti henkilökunta tulee, jos on jotain. Kyllä täällä olonsa ihan turvalliseksi tuntee.”
Haluaisitko päästä päihteistä eroon?
”Ihan varmasti. Se on kaikki itsestä kiinni, että jos haluat olla juomatta, niin siihen pystyy kyllä. Se on vähän kuin elämäntapa. Olen käynyt paljon noissa kuntoutuksissa ja katkolla, mutta periaatteessa haluaisin ihan kotilääkityksen tai -hoidon tähän.”
Kommentit
Oma kommentti