Anonyymi malli. Kuvan malli ei liity juttuun. Kuva: Unsplash.com
Helsingin poliisilaitos ja Helsingin kaupunki tehostavat yhteistyötään alle 15-vuotiaiden rikoskierteiden katkaisemisessa.
Alaikäisten tekemien ryöstörikosten määrä laski Helsingissä viime vuonna edellisvuoteen verrattuna. Samaan aikaan Helsingissä vangittiin 45 prosenttia edellisvuotta enemmän 15-17-vuotiaita alaikäisiä rikoksesta epäiltyjä, joiden osalta yleisin vangitsemisperuste oli ryöstörikos. Erityisen jyrkästi Helsingissä kasvoivat 18-20-vuotiaiden nuorten aikuisten vangitsemiset, joiden määrä tuplaantui edellisvuoteen verrattuna. Myös heidän osaltaan yleisin vangitsemisperuste oli ryöstörikos.
– Aika kuluu nopeasti ja yhtäkkiä kovassa rikoskierteessä oleva nuori onkin rikosoikeudellisessa vastuussa ja hänen tekemisiinsä pystytään puuttumaan pakkokeinoilla. Tämä näkyi vahvasti viime vuonna, jolloin Helsingissä vangittiin ennätysmäärä sekä 15 vuotta täyttäneitä alaikäisiä että 18 vuotta täyttäneitä nuoria aikuisia, sanoo Helsingin poliisilaitoksen rikostutkintayksikön johtaja, rikosylitarkastaja Markku Heinikari.
Pakkokeinot ovat tehokas keino katkaista kovia rikoskierteitä ja ennalta estää vakavaa väkivalta- ja ryöstörikollisuutta. Viime vuonna Helsingissä vangittiin yhteensä 461 rikoksesta epäiltyä, joista 7,6 prosenttia oli alaikäisiä. 15-17-vuotiaiden osalta vangitseminen on viimesijainen keino ja alle 15-vuotiaiden osalta pakkokeinot eivät tule kyseeseen lainkaan. Tuomioistuin voi määrätä vangitsemisen sijaan tehostetun matkustuskiellon, jolloin rikoksesta epäillyn liikkumista voidaan seurata gps-laitteen avulla.
– Tehostetusta matkustuskiellosta on hyviä kokemuksia nuorten rikoskierteiden katkaisemisessa. Sitä tulisikin voida hakea suoraan tuomioistuimelta ilman, että henkilöä pitää esittää ensin vangittavaksi, Heinikari toteaa.
Helsingin poliisilaitos ja kaupunki tehostavat yhteistyötä hankalimpien alle 15-vuotiaiden rikoskierteiden katkaisemisessa
Alle 15-vuotiaiden osalta poliisilla ei ole keinoja rikoskierteiden katkaisemiseen, vaan kyseeseen tulevat lastensuojelun toimenpiteet. Hankalimmissa rikoskierteissä olevat nuoret ovat usein sijoitettuna lastensuojelulaitoksiin, joista karkaaminen on helppoa. Tämä on johtanut siihen, että nuoret pystyvät uusimaan vakavia rikoksia kerta toisensa jälkeen, vaikka olisivatkin jääneet edellisestä rikoksesta kiinni.
– Vakavimmat rikoskierteet keskittyvät pienelle osalle nuoria. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita alle 15-vuotias poika, jonka epäillään viime vuonna syyllistyneen lukuisten karkumatkojensa aikana muun muassa kahteen erilliseen tapon yritykseen ja kymmeneen ryöstöön. Tällaisten tapausten osalta yksittäisenkin rikoskierteen katkaisemisella on suuri vaikutus vakavaan ryöstö- ja väkivaltarikollisuuteen, Heinikari korostaa.
Helsingin poliisilaitos ja Helsingin kaupunki tehostavat yhteistyötään alle 15-vuotiaiden rikoskierteiden katkaisemisessa. Tarkoituksena on parantaa tiedonvaihtoa viranomaisten välillä ja puuttua riittävän varhaisessa vaiheessa alaikäisten pahenevaan rikoskäyttäytymiseen. Yhteistyön tiivistämisellä pyritään ohjaamaan nuoria oikea-aikaiseen ja riittävän vaikuttavaan lastensuojelun tuen ja muun hoidon piiriin.
Helsingin kaupungin Toivo-tiimi keskittyy hankalimmissa tilanteissa oleviin nuoriin
Kaikkein vakavimpia rikoksia tekevien alle 15-vuotiaiden osalta lastensuojelu voi tarvittaessa tehdä rajoituspäätöksiä ja toteuttaa lastensuojelun sijaishuollon toimia, kuten vaativan ja erityisen tason laitoshoitoa sekä erityistä huolenpitoa (EHO). Helsingin poliisilaitoksen osalta yhteistyön koordinaatiopisteenä toimii Ankkuriryhmä ja kaupungin osalta lastensuojelun sosiaalityön Toivo-tiimit.
– Tunnistamme moniammatillisen yhteistyön tarpeen poliisin kanssa rikoksia tekevien nuorten asioissa. Helsingin kaupungin Toivo-toimintaan ohjautuu vuosittain yli 400 nuorta, joista noin 30 prosenttia on 13–15-vuotiaita. Toivomme löytävämme yhteistyön tiivistämisen avulla yhteisiä toimenpiteitä myös yli 15-vuotiaille nuorille, kertoo projektipäällikkö Petra Manneh Helsingin kaupungilta.
Helsingin kaupungin Toivo-toiminnan moniammatillinen työ kohdennetaan vakavasti ja toistuvasti rikoksia tekeville tai päihteitä käyttäville tai muuten vakavasti käytöksellään oireileville alaikäisille. Toivo-toiminta on ollut Helsingin kaupungin lastensuojelun vakinaista toimintaa vuodesta 2021 lähtien. Toimintaa jatkokehitetään nyt Oikeusministeriön rahoituksella Toivo 2.0 projektissa. Tähän yhteistyön kehittämiseen osallistuu rikosprosessin, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kolmannen sektorin toimijoita. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on parantaa nuorten pääsyä terveydenhuollon palveluihin uudella hoitovastaava-mallilla.
Lähde: Poliisi
Kommentit
Oma kommentti