Hymy vieraili ex-paperipaikkakunta Myllykoskella: 1 500 työtöntä 7 000 asukkaan taajamassa!

Myllykosken paperitehdasKaiken kaikkiaan puolitoista tuhatta työtöntä 7 000 asukkaan kylässä. Se on kohta totuus Myllykoskella, kun UPM lakkautti paperitehtaansa. Viimeinen kone pysähtyi viime kuussa.

Hymy kävi paikkakunnalla. Järisyttävä amputaatio on kuitenkin vetänyt asianosaiset todella hiljaisiksi. Asiasta eivät halunneet puhua sen enempää UPM, Paperiliitto kuin paperimiehetkään.

-Tämä on tuhoon tuomittu kylä, nimettömänä pysyttelevä matkailualan yrittäjä uskaltaa kuitenkin kommentoida.

Onko näin, onko mitään valoa? Sitä Hymy lähti etsimään. Kouvolan kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki on eri mieltä matkailuyrittäjän kanssa. Hänen mukaansa kaupunki on varautunut investoimaan ”uusien yritysten toimintaedellytyksiin.”

-Tärkeintä olisi saada korvaavia työpaikkoja, hän sanoo.

Ainakin asunnot ovat nyt Myllykoskella halpoja, jos jotain hyvää haluaa etsiä.

Millaisia tukitoimia irtisanotuille on luvassa? Mitä tehdasasunnoille tapahtuu? Mikä on ex-työntekijöille avattu ”olohuone”? Auttaako kuntaliitos mihinkään? Näistäkin asioista tulee selvyys Hymyn tammikuun numeron jutusta.

 

Teksti:Hymy.fi
Avainsanat: Lauri Lamminmäki, Myllykoski, paperiteollisuus, UPM

Kommentit

”Palkkatuloilla on pieni merkitys kokonaisuudessa, mutta paperityöntekijät ovat maksaneet valtavasti veroja?”

Niin, palkoilla on pieni merkitys metsäyhtiöille ja niiden kannattavuudelle Suomessa. Sen sijaan hyvinpalkatut työntekijät muodostavat merkittävän verotulojen lähteen paikkakunnalle (myös niissä tasaveroissa). Mikä tässä on epäselvää?

”Globalisaatio ja kalliit elinkustannukset ja tätä kautta korkeat palkat ovat myrkkyä Suomalaiselle teollisuudelle. Raskaan teollisuuden lisäksi myös kenkä-ja vaateteollisuudelle, elintarviketeollisuudelle jne.”

Tottakai. Mutta paperiteollisuudessa korkeat palkat eivät ole läheskään se pääsyy tehtaiden siirtymiseen muualle. Enemmän työvoimavaltaisilla aloilla tilanne on tietysti erilainen, mutta tässähän puhuttiin nyt paperitehtaista.

”Kaikki työ ei voi olla tuottavaa. Olisi varmasti kiva nähdä ”metsä puilta”? Siihen metsään kuuluu muitakin ”robin hoodeja” kuin yllä kirjoittanut, joka on perehtynyt koneen hoitajan työn vaativuuteen ja osasi verrata sitä omaansa.”

Kyllä, kaikki työ ei voi olla tuottavaa samassa mielessä. Ei tietenkään voi verrata vaikka opettajan työtä ja paperimiehen työtä tuottavuuden kannalta. Ja kyllä, minun työni on vaativampaa kuin paperimiehen työ. Mistä tiedän? Olen ollut kesätöissä paperitehtaalla, tiedän suunnilleen mitä siihen hommaan kuuluu. Ei tarkoitus ole edes kehua itseäni. Sanonpahan vaan, että mun mielestä on ihan ok, että paperimies saa parempaa palkkaa kuin minä. Hänen työnsä on huomattavasti tuottavampaa kuin minun työni. Olisi täysin väärin, että meillä olisi sama palkka, eli että paperimiehen palkkaa pudotettaisiin minun tasolleni jonkun ”työn vaativuus” periaatteen pohjalta. Mun firmalla ei ole varaa maksaa 5000-6000 euron kuukausipalkkoja, piste.
Julkisen puolen työt on sitten erikseen, enkä ota niihin palkkoihin sen kummemmin kantaa tässä.

Sanon vaan, että ei tätä globalisaation ongelmaa sillä hoideta, että valtio alkaa määrätä yksityisen puolen palkat tietylle tasolle. Ei se nyt vaan voi niin mennä, vaan palkkojen pitää määräytyä markkinoilla. Et sinä eikä kukaan muukaan voi määrätä, että sairaanhoitajan pitää saada samaa palkkaa kuin paperimiehen. Tiputetaanko se paperimiehen palkka periaatteen vuoksi sitten yhteen kolmannekseen, ja maailmasta tulee oikeudenmukaisempi ja parempi paikka?
Ymmärrän toki mielipiteesi, jos olet jonkin sortin kommunisti. Se on ihan ok sekin, ja sitten meidän on turha keskustella tästä aiheesta, koska olemme lähtökohtaisesti niin eri mieltä.

Vai niin. Palkkatuloilla on pieni merkitys kokonaisuudessa, mutta paperityöntekijät ovat maksaneet valtavasti veroja? Just ja joo. Palkkatulojen osuus valtion keräämistä veroista on n. 7%. Paljon on ns. tasaveroja. litrasta bensaa maksaa kansaneläkeläinen saman verran veroja kuin paperityöläinen. Myös ruoan alv, sähkövero, kiinteistövero jne ovat tasaveroja. Lista on hyvin, hyvin pitkä.
Toimisiko Suomessa telakkateollisuus ilman valtion tukia? Niihin tukiin osallistuvat k a i k k i veroja maksavat. Eivät nämä verot ole korvamerkittyjä. Sama pätee maatalouteen ja moneen muuhun. Globalisaatio ja kalliit elinkustannukset ja tätä kautta korkeat palkat ovat myrkkyä Suomalaiselle teollisuudelle. Raskaan teollisuuden lisäksi myös kenkä-ja vaateteollisuudelle, elintarviketeollisuudelle jne.
Sähkö-tai vesikatkon aikana on kiva, kun ammattilaiset korjaavat viat ja elämä helpottuu. Tähän tehtyyn työhönkään ei ole keksitty mittaria sen tuottavuuden mittaamiseksi.
Kaikki työ ei voi olla tuottavaa. Olisi varmasti kiva nähdä ”metsä puilta”? Siihen metsään kuuluu muitakin ”robin hoodeja” kuin yllä kirjoittanur, joka on perehtynyt koneen hoitajan työn vaativuuteen ja osasi verrata sitä omaansa. Terveyskeskuksissa, kuntien ja valtion eri tehtävissä toimii paljon henkilöitä, joiden työ on välttämätötä, että osa meistä pystyy tekemään sitä tuottavaa työtä. Tämän vuoksi Minäkin kannatan tasaisempaa tulonjakoa. Sitten ehkä loppuu se harhaanjohdettu puhe siitä, kuka maksaa eniten veroja euroissa mitaten. Minusta olisi tärkeintä, että veroja maksetaan veronmaksukyvyn mukaan ja tuloverojen maksamiseen osallistuvat mahdollisimman monet.

Palkkakuluilla on hyvin pieni merkitys tässä kokonaisuudessa. Niin vähän työvoimaa nuo tehtaat nykyään tarvitsevat.

Edellisessä viestissä on aivan älytön väite:
”Monet muutkin tekevät rankkaa vuorotyötä paljon heikommilla työehdoilla ja palkoilla kuin paperityöntekijät. Tuottava työ ei voi, eikä saa olla peruste.”

Siis tuottava työ ei voi eikä saa olla peruste isolle palkalle? Mikähän muu se peruste mahdollisesti on yksityisen puolen palkoissa?

Kyllähän nimenomaan työn tuottavuuden mukaan pitää määritellä työntekijöiden palkat. Sillä tavallahan markkinat toimii, eikä jonkin stetsonista vedetyn mielipiteen mukaan että tuo työ on ”arvokkaampaa” kuin tuo toinen.

Se nyt vaan menee tässä kapitalimissa niin, että paperikoneen hoitajan palkka on isompi kuin tehdashallin siivoajan tai vahtimestarin. Se on ihan oikein, piste. En ole tippaakaan kateellinen, vaikka olen itse työssä, joka on taatusti vaativampaa, ja mun palkka on ehkä puolet noiden paperimiesten palkoista. Korostan: en ole kateellinen enkä koe että minulle on tehty jotain vääryyttä.

Sitä paitsi nuo paperityöntekijät on maksaneet aivan valtavasti veroja tuonkin kylän palvelujen ylläpitämiseen.

Olen seurannut paperiteollisuuden kehitystä hyvin läheltä monta vuosikymmentä. Homma meni aivan överiksi viimeistään J.A.:n aikana. Paperityöntekijät julistautuivat työtätekevien eliitiksi. Sympatiaa muille ei herunut. Monet muutkin tekevät rankkaa vuorotyötä paljon heikommilla työehdoilla ja palkoilla kuin paperityöntekijät. Tuottava työ ei voi, eikä saa olla peruste. Myös paperityöntekijä syö leipää, käyttää kunnallisia palveluja ja kulkee työmatkat, mielellään ei metrisessä kinoksessa. Kaikki työ ei voi olla tuottavaa työtä. Tämä on isompi kokonaisuus. Ainainen talouskasvun tavoittelu, osakkaiden ahneus, markkinat ja niiden sijainti, raaka-aineiden ja palkkojen suuret kustannukset ja se globalisaatio. Siinä muutama syy tähän surulliseen nykyiseen olotilaan.
Juice puki asian Suomalaisiksi sanoiksi biisissä ”Jokivarsi”. Esittäjänä bändi nimeltä Jokivarsi Band. Biisi kertoo Voikkaasta ja lakkautetusta tehtaasta. Bändin jäsenet ovat niiltä seuduilta. Kannattaa kuunnella. Löytyy netistä.

Joopa. Tuskin se palkkakuluihin kaatui vaan kenties toimintavarmuuteen?

vähän olen vahingoniloinen,aiemmin ei muuta työtä tekevät olleet papermanien silmissä mitään,ja lapsetkin sen sai tuta.

Nyt on ainakin aikaa ryypätä, eikä krapulassa tartte enää töihin lähteä!

Palkkakulut on vain murto-osa kokonaiskustannuksissa paperin valmistuksessa.
Ja 10-20 vuoden päästä on tämä sama tilanne palkkojen/ay-liikkeen suhteen muualla.
Esim. Kiinassa ay-liikkeet nostavat jo melko kovasti palkka vaatimuksia.

Kyllä näinhän se on. Mutta kieltämättä paperityön tekijöillä on ylisuuret palkat eli on silläkin jokin vaikutus että Suomeen ei tod.näk laiteta enää yhtään uutta paperikonetta vaan sitä mukaan lopetetaan tehtaat kun konekanta vanhenee. Kyllähän ne uudet tehtaat/koneet kannattaa rakentaa sinne missä puut kasvaa sikanopeesti/asiakkaat lähellä/ työvoima halpaa. Tämä on tätä nykymeininkiä.

Tuskin toikaan palkkakuluihin kaatui. Koneet vaan alkaa olee vanhoja ja paperin ostajat tuhansien kilometrien päässä jossa puukin kasvaa nopeammin.

Eipä siis ihme että tehdas kannattaa laittaa johonkin muualle.

Tätähän sitä paperi tehtaat lupailivat silloin sen viimeisen lakon aikana. Ahneudella on yleensä paskainen loppu.

Oma kommentti