EU:n elintarviketurvallisuusviraston asiantuntijoiden mukaan melatoniini on turvallinen ravintoaine unen tulon viivästymisen ja aikaerorasituksen itsehoitoon. Melatoniinia on käytetty laajasti ja tutkittu runsaasti.
Melatoniini on pääasiassa käpyrauhasen tuottama luonnollinen aivojen välittäjäaineiden kaltainen yhdiste, joka osallistuu useisiin kehon toimintoihin ja vuorokausirytmin tahdistukseen.
Melatoniinia esiintyy sekä äidinmaidossa että ravinnossa. Sitä on muun muassa banaanissa, juureksissa, kurkussa ja tomaatissa. Kemiallisesti melatoniini on serotoniinijohdannainen. Kehossa tulee olla serotoniinia, jotta melatoniinia voidaan muodostaa. Moniin tekijöihin – kuten stressi, masennus, vähähiilihydraattinen ruokavalio, vähäinen liikunta ja runsas alkoholin käyttö – liittyy alhainen serotoniinin määrää.
Valo ehkäisee melatoniinin muodostusta ja pimeä puolestaan aktivoi sitä. Kun me suomalaiset vielä saamme valoa kesällä ylenmäärin ja talvella pimeys painaa päälle, melatoniinin erityksen suuret vaihtelut lisäävät univaikeuksia ja unirytmin häiriintymistä. Melatoniini tahdittaa sisäistä kelloamme, ja tällä tahdistuksella on puolestaan tärkeä merkitys muille elimistön tasapainoa ylläpitäville toiminnoille.
Unihäiriöt eivät siis aiheuta vain väsymystä ja sitä kautta päiväaikaisen suorituskyvyn laskua, vaan niillä on yhteys useiden sairauksien kehittymiseen. Alhaisen melatoniinitason ja unihäiriöiden välillä on osoitettu yhteys. Melatoniinin eritys laskee murrosiässä ja ikääntyessä, jolloin unen määrä vähenee ja laatu heikkenee.
Aikavyöhykkeiden yli lennettäessä keho sopeutuu hitaasti uuteen valoisuusrytmiin. Kun melatoniinia otetaan klo 22–24, se edistää nukahtamista ja parantaa unen laatua kohentaen päiväaikaista vireyttä ja suorituskykyä. Vuorotyössä nimenomaan yötyö sekoittaa vuorokausirytmiä eniten ja ikääntyessä melatoniinin eritys vähenee samoin kuin kyky palautua yötyöstä. Melatoniinilla voidaan vähentää yötyön aiheuttaman rasituksen haittoja.
Unettomuus ja melatoniini
Unettomuudesta ja nukahtamisvaikeuksista kärsivillä melatoniinitasot ovat alhaiset. Melatoniinia ravintolisänä on käytetty onnistuneesti, kun unen tulo viivästyy nukahtamisen myöhästyessä tyypillisesti aina kello 2–3:een asti. Useissa tutkimuksissa 5 milligrammaa melatoniinia klo 22 nautittuna on varhaistanut unen tuloa 1,5 tunnilla ja vähentänyt unen tarvetta 30 minuutilla, mikä viittaa unen laadun paranemiseen. Melatoniinia on käytetty tuloksellisesti suurina pitoisuuksina narkolepsian hoidossa lääkärin valvonnassa.
Melatoniinilla on saatu hyviä tuloksia myös hyperaktiivisten ja neurologisten häiriöiden kuten ylivilkkaudesta kärsivien lasten vakavien unihäiriöiden hoidossa. Näillä lapsilla melatoniini on osoitettu tehokkaaksi ja turvalliseksi pitkäaikaiskäytössäkin. Se parantaa ADHD-lasten unen laatua, vähentää ärtyisyyttä, lisää tarkkaavuutta ja sosiaalisuutta.
Melatoniinilla saa suojaa myös muun muassa stressireaktioissa. Tuolloin elimistö erittää runsaasti kortikosteroideja, johon puolestaan yhdistetään useita ikääntymiseen liittyviä ilmiöitä kuten glukoosinsietokyvyn aleneminen, valtimoiden kovettuminen, immuunipuolustuksen heikkeneminen sekä syöpäsairaudet. Melatoniini toimii kortikosteroidien vastavaikuttajana. Kortikosteroidien määrä on yleensä korkea aamusta päivään ja yöllä alhainen.
Oikein ajoitettu, iltayöstä tapahtuva melatoniinin nauttiminen näyttäisi normalisoivan tätä rytmiä ja melato-niinin ajatellaankin toimivan immuunipuolustuksen palautumisen säätelijänä tai eräänlaisena puskurina stressireaktioiden haittavaikutuksia vastaan.
Masennus ja melatoniini
Masennuksessa ja paniikkihäiriössä yölliset melatoniinitasot ovat alhaiset. Kaamosmasennuksen ja toisaalta masennuksen vuosittaisen esiintyvyyden piikit keväällä ja syksyllä vastaavat melatoniinin erityksen aallonpohjia. Masennukselle tyypillistä on unettomuus, erityisesti aamuöinen herääminen, ruokahalun väheneminen ja painon lasku. Monet masennuslääkkeet lisäävät melatoniinin eritystä ja melatoniinin ottaminen puolestaan lisää serotoniinin määrää keskushermostossa.
Melatoniinilla on siis osuutensa unen säätelyn lisäksi myös normaalin mielenvireyden ylläpitäjänä. Melatoniinin käytössä kuitenkin vuorokaudenaika on oleellisen tärkeä, sillä päiväaikaisella annostelulla häiritään elimistön herkkää itsesäätelyä ja tasapainoa.
Kaamosmasennuksessa melatoniinin erittymisen alku siirtyy myöhään yöhön, jolloin oireiluna on aamuväsymystä ja ruokahalun lisääntymistä. Iltavirkut ihmiset näyttäisivät kärsivän kaamosmasennuksesta eniten, heillä sisäinen vuorokausirytmi on pidempi kuin 24 tuntia ja siksi unirytmi myöhästyy. Oireilu alkaa syksyllä pimeiden iltojen myötä ja pahenee talven jatkuessa. Kaamosmasennuksessa aamuinen valohoito ja melatoniinin nauttiminen aikaisin illalla on tuonut hyviä tuloksia.
Melatoniinin alhaiset tasot voidaan havaita verestä tai syljestä tehtävillä mittauksilla. Melatoniinin eritys vähenee selvästi 45 ikävuoden jälkeen ja ikääntyessä yöllinen runsas eritysjakso loppuu lähes kokonaan. Kokeilemalla voi selvittää, tuoko melatoniini toivotun avun. Melatoniinia on Suomessa myynnissä sekä ravintolisänä terveyskaupoissa että pitkävaikutteisena reseptilääkkeenä apteekeissa.
Teksti:
Kuva:
Terveys-Hymy 8-11
Kommentit
Oma kommentti