Näyttelijä-tanssija Mikko Rasila on kotiutunut Espanjan-vuosiensa jälkeen Keravalle, mikä on toiminut käännekohtana uudelle alulle.
– Haavoja on edelleen, mutta olen saanut positiivisuuteni ja energisyyteni takaisin, hän hymyilee Hymyn painetun lehden haastattelussa, joka on Juhamatti Niemisen käsialaa.
Syvissä vesissä uinut Mikko Rasila, 58, puhkuu intoa ja tarmoa vaikeuksien jälkeen. Elämä on asettunut raiteilleen Keravalla, jonne näyttelijä-tanssija on kotiutunut Espanjan Fuengirolassa vietettyjen elämän kolhimien vuosien jälkimainingeissa.
– Olen kiitollinen, että olen selviytynyt. Matkani ei ole ollut helppo ja haavoja on edelleen. En ole enää mököpää. Monta vuotta meni niin, että olin ahdistunut ja pysyttelin omissa oloissani, enkä halunnut näyttäytyä missään julkisesti, Mikko myöntää.
Tanssii Tähtien Kanssa -tuomarinakin muistettavan Mikon vaikeudet alkoivat vuonna 2015, kun yli 15 vuotta kestänyt parisuhde Markus Ahon kanssa päättyi eroon.
– Se oli minulle kova paikka. Olen pohjimmiltani herkkä poika.
Ex-pari pyöritti Fuengirolassa suosittua baaria, mikä jäi eron myötä Mikon harteille.
– Tuntui, että kaikki kaatuivat päälle. Vaikeinta minulle oli jäädä yksin. Rupesin dokaamaan. Join liikaa. Koetin turruttaa pahaa oloa, mutta sehän vain pahensi surua.
Iski masennus. Synkimpinä aikoina itsetuhoiset ajatukset valtasivat mielen.
– Sitä pyöritteli omassa päässään, että mitä minä täällä enää teen muiden riesana. Olisi vain parempi mennä. Sen näki pakokeinona, kunnes sitä havahtui, että kyseessä olisi säälittävä ratkaisu, jolla olisin loukannut läheisiäni, Mikko pohtii.
Lähellä kuolemaa Mikko kävi myös rajussa epilepsiakohtauksessa, jonka hän sai nauttiessaan aamukahvia kantakuppilansa terassilla kesällä 2018. Hän alkoi yhtäkkiä täristä ja rojahti mukulakivikadulle, liki kohtalokkain seurauksin.
– Lääkärien mukaan olin vajaan sentin päässä kuolemasta. Olin tukehtua kieleeni. Minua pidettiin kaksi viikkoa koomassa, etten saa aivoturvotusta, Mikko muistelee.
Kaatumisesta muistona Mikon vasenta ohimoa koristaa valkoinen läntti.
– Se on pientä siihen verrattuna, että olen hengissä. Elämä on rikkaus. Olen aina rakastanut elämää ja uskonut parempaan huomiseen, mikä auttoi myös hullujen itsemurha-ajatusten kanssa.
Lue juttu kokonaan lehdestä tai näköislehdestä verkosta.
Kommentit
Oma kommentti