Takavuosien pituushyppääjätähti Ringa Ropo pysyy taka-alalla korkeushyppääjätyttärensä Ellan valmennuksesta.
– Olen omat tuputukseni hänelle antanut, hän sanoo Hymyn painetun lehden haastattelussa toimittajallemme Juhamatti Niemiselle.
Kun Ella Junnila, 22, vetää piikkarit jalkaan korkeushypyn karsinnassa Tokion olympiastadionilla 5. elokuuta, korkeushyppääjän äiti Ringa Ropo, 55, liimautuu television ääreen kotonaan Riihimäellä. Aikaeron takia kisat tietävät aikaista aamuyön herätystä, mutta se ei takavuosien pituushyppääjätähteä haittaa.
– Nukutaan sitten iltapäivällä. Niin olen ajatellut, Ringa kaavailee.
Ellasta tulee Tokion olympialaisissa toisen polven olympiaurheilija. Ringa edusti Suomea vuoden 1992 Barcelonan olympialaisissa, jossa hän karsiutui ensimmäisenä finaalista. Sijoitukseksi tuli 13:s.
– Se on jäänyt kaivelemaan. Olin hyvässä kunnossa ennen kisoja aina viimeistelyleirille saakka, joka pidettiin Pohjois-Italiassa. Korkeissa olosuhteissa hermostoni meni ylirasitustilaan, enkä ehtinyt siitä enää palautua Barcelonaan mennessä, Ringa muistelee.
Ringa on jälkeenpäin kertonut olympialaisten olleen hänen urheilu-uransa suurin kriisi.
– Epäonnistuin täysin (valmistautumisessa), mutta minkäs teet. Siinä otettiin riski, Ringa toteaa nyt.
Oman kisan mentyä pieleen Ringan oli vaikea ottaa iloa irti myöskään olympiatunnelmasta.
– Enimmäkseen makoilin omassa huoneessani olympiakylässä. Olin omasta tuloksestani niin sekaisin, etten saanut mitään ajatusta rakennettua.
Ellalle Ringa toivoo parempaa olympiakokemusta, mutta minkäänlaisia ohjeita hän ei lähde tyttärelleen antamaan.
– Kunhan Ella yltää siihen, mihin hänellä on edellytyksiä. Ella on urheilija, joka tykkää isoista areenoista. Hän on itse itsensä kovin kilpailija. Tärkeintä on lähteä nauttimaan, johon olympialaiset tarjoaa mahdollisuuden. Olympialaisiin liittyy oma hohtonsa. Elämyksellisyys ja ainutkertaisuus, mikä tuo ylimääräistä latausta urheilijalle, Ringa kuvaa.
Ringa tunnustaa jännittävänsä tyttärensä kisoja paljon enemmän kuin omia aikoinaan.
– Ehkä se johtuu siitä, että kun itse kilpaili, homma oli hanskassa. Nyt en voi itse tehdä mitään muuta kuin katsoa ja toivoa parasta.
Lue juttu kokonaan Hymystä.
Kommentit
Oma kommentti