Erikoinen tapaus sattui Urjalassa, jossa vorot veivät paloauton.
Sisä-Suomen poliisilaitos tiedotti perjantaina 10. tammikuuta 2025 Urjalan VPK:lta anastetusta paloautosta. Auton anastaminen tapahtui Halkivahan vapaapalokunnalta.
Tapaus on erittäin harvinainen, sillä paloautoja ei yleensä anasteta.
Tapaus on saanut huomiota myös mediassa. Asiasta uutisoinut Yle haastatteli Pirkanmaan pelastuslaitoksen päivystävää päällikkö Sami Niittyniemeä, joka kertoi, että VPK:n jäsen huomasi varkauden.
Ylen mukaan pakettiautoon mahtuu enintään yhdeksän henkilöstön jäsentä. Autossa on teippaukset kyljissä ja siniset vilkut katolla.
Niittyniemi totesi, että paloauton katoaminen on harvinaista ja ikävä tapaus. Hän uskoi, että tapaus paljastuu ennen pitkää ajoneuvon näkyvyyden ansiosta.
– Meillä on enemmän käyttöä tälle, Niittyniemi vetoaa varkaisiin, hän sanoi Ylelle.
Ajoneuvo on nyt löytynyt ja asian tutkinta jatkuu.
Poliisi on pidättänyt asiaan liittyen kaksi henkilöä, joiden osallisuutta asiaan selvitetään.
Kansalaiset lähettivät poliisille vihjeitä havainnoista, joista poliisi kiittää. Vihjeet ovat osaltaan auttaneet asian selvittämisessä, kertoo poliisi.fi.
Punainen paloauto
Aiemmin poliisi tiedotti julkisesti varkaudesta näin:
Urjalasta, Halkivahan vapaapalokunnalta, anastettiin paloauto. Tekoaika mahdollisesti 9.-10.1. välisenä yönä.
Tuntomerkit autosta: punainen, henkilöstön kuljetukseen tarkoitettu Volkswagen Caravelle- mallinen, johon on teipattuna tunnisteet RPI487.
Auton rekisteritunnus on BRL-794.
Paloautojen historiaa yleisesti
Paloauto on palo- ja pelastustoimen tehtävien hoitamiseen tarkoitettu auto.
Ensimmäiset ”palokärryt” olivat rattaiden päälle asennettuja vesipumppuja, joita vedettiin mies- tai hevosvoimin.
Käsipumpuilla toimivia palokärryjä oli jo 1700-luvulla, höyrykone tuli pumppausvoimaksi 1830-luvulta alkaen. Bensiinillä toimivat ruiskut kehitettiin 1900-luvun alussa ja ensimmäiset autot otettiin palontorjunnassa käyttöön 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla.
Autoja käytettiin aluksi vain ruiskumestareiden ja palomiesten kuljetukseen, kun taas vesisäiliöt, pumput ja tikkaat tulivat palopaikalle hevosten vetäminä.
Varsinaiset paloautot tulivat markkinoille 1910-luvun alkupuolella. Palontorjunnan autoistuminen merkitsi matkojen pidentymistä ja yhä useammin palokunta ehti onnettomuuspaikalle muuhunkin kuin jälkisammutukseen.
Paloautojen tunnisteet
Hätäkeskuslaitoksen tarpeiden vuoksi kaikkien pelastusajoneuvojen tunnukset muutettiin vuonna 2011. Entiset ns. kuntatunnukset poistuivat, ja tilalle tuli uudenlainen tunnusjärjestelmä.
Tunnus koostuu viranomaistunnuksesta, maakuntatunnuksesta, asematunnuksesta ja tehtävätunnuksesta.
Viranomaistunnus kertoo, minkä viranomaisen käytössä kyseinen ajoneuvo on. Paloautoissa viranomaistunnus on R (= pelastustoimi, engl. rescue). Viranomaistunnusta käytetään pääasiallisesti vain radioliikenteessä, mutta se merkitään ajoneuvoon silloin, jos ajoneuvo ei muuten ole selkeästi tunnistettavissa pelastustoimen ajoneuvoksi (esim. pelastuslaitoksen veneisiin ja aluksiin viranomaistunnus merkitään).
Seuraava tunnuksen osa on pelastuslaitostunnus, joka kertoo minkä pelastuslaitoksen käytössä ajoneuvo on. Pelastuslaitostunnus on kaksikirjaiminen.
Pelastuslaitostunnuksen jälkeinen osa on kaksinumeroinen asematunnus, joka kertoo ajoneuvon asemapaikan. Jokaisella pelastuslaitoksen asemalla on oma numerotunnuksensa (väliltä 10–99). Asematunnusta seuraavat numerot muodostavat tehtävätunnuksen.
Kommentit
Oma kommentti