Milla saa pusuja Helmiltä, mutta Andy pysyy vähän loitommalla. Kuva: Kai Widell
Millan ja Andyn frettikodissa eletään lemmikkien ehdoilla. Helmi, Kuura ja Surma saavat elää onnellista frettielämää turvallisessa ympäristössä.
Seison jähmettyneenä paikallani. Vähän nimittäin jännittää. Olen elämäni ensimmäistä kertaa tutustumassa fretteihin. Sen verran freteistä tiedän, että niiden hampaat ovat terävät, ja leuoissa on hurja puruvoima. Vuoden ikäinen Helmi-fretti on kiinnostunut sukastani, ja se hamuaa hampaillaan varvastani.
Onneksi Helmi on kuitenkin hyvin koulutettu fretti-tyttö, joten se tyytyy vain hieman nipistelemään varpaitani. Fretti-kasvattaja ja -asiantuntija Milla Poikolainen nappaa suloisen silkkiturkin syliinsä.
”Ei Helmiä enää kiinnosta kenenkään sukat. Sinä olit koekaniini, ja se on nyt tarkistanut tilanteen ja moikannut sinua”, Milla hymyilee söpöläistään silittäen.
Millan sylissä Helmi pötköttää rentona sylilötköttäjänä, mikä on sille tyypillistä. Millan roikottaessa sitä kainaloiden alta se muuttuu liikkumattomaksi pötköksi ja näyttää melkein hymyilevän. Helmi selvästikin nauttii kosketuksesta.
”Fretit ovat erittäin yksilöllisiä. Niillä on omanlaisensa persoona ja luonne. Kaikki eivät ole sylissä viihtyviä, vaikka yleensä fretit ovat ihmisläheisiä. Ne ovat vilkkaita, uteliaita ja fiksuja”, Milla kuvailee.
Millan ja hänen puolisonsa Andy Hyvösen frettiperheeseen kuuluu kolme ihanaa frettityttöä, sillä Helmin lisäksi kodissa vipeltävät myös kolmevuotias Kuura ja kuuden vanha Surma. Nekin tulevat tervehtimään tulijoita. Myönnän valmistautuneeni frettikotiin astuessani jopa varsin tymäkkään pissanhajuun.
Millan ja Andyn kauniissa kodissa ei kuitenkaan ole tietoakaan tymäkästä tuoksusta. Sisustus on hillityn tyylikäs, mutta pariskunta kertoo kuitenkin elävänsä täysin frettien ehdoilla. Niinpä sisustus on suunniteltu lemmikeille sopivaksi, turvalliseksi. Itse luulin, että fretit nököttävät marsujen tapaan häkissä luimistellen.
Nämä vilkkaat hillerin sukuiset eläimet tarvitsevat kuitenkin tilaa, jossa mennä vipeltää. Täällä saavat frettitytöt riehua mielin määrin pitkin lattioita ja joskus seiniäkin.
Kuva: Kai Widell
”Ne ovat kovia kiipeilemään, ja siten myös vaarassa satuttaa itsensä. Olemme blokanneet hyllyjä ja teipanneet laatikoita kiinni, etteivät ne vahingossa loukkaisi itseään. Yhteen lipaston laatikkoon olemme kuitenkin laittaneet pehmeän pyyhkeen, koska sinne fretit kapuavat lipaston takaa mielellään nukkumaan. Roskikset ovat pöytäroskiksia, etteivät fretit änkeäisi niihin”, Milla kuvailee asumista lemmikkien ehdoilla.
Jotta koti pysyy siistinä, on tietenkin tärkeää laittaa freteille riittävästi vessoja eli kissanhiekkalaatikoita. Milla kertoo, että fretit haluavat jääräpäisesti itse päättää, missä ne käyvät asioimassa. Laatikoita täytyy tietenkin myös putsata ahkerasti.
”Olemme blokanneet joitakin nurkkia, joihin emme halunneet laittaa freteille vessaa. Ne ovat sitten hyväksyneet tarjolla olevat. Mutta kyllä frettikodeissa täytyy varautua myös hutipissoihin ja -kakkoihin,” Milla huomauttaa.
Helmillä, Kuuralla ja Surmalla on oma frettihuonekin. Siellä ne saavat kiipeillä, leikkiä ja nukkua omassa rauhassa. Frettihuoneessa on korkea kaksikerroksinen rakennelma, jossa ne voivat kiipeillä tikapuurappusia pitkin. Frettikämpässä on pehmeitä alustoja, joilla ne voivat nukkua sekä suloinen riippukeinukin. Fretit nimittäin nukkuvat paljon, jopa 16 – 18 tuntia vuorokaudessa.
”Helmi murtautuu usein ulos frettihuoneesta, ja on sitten meidän kanssamme yöllä. Virkeimmillään ne ovat aamuisin ja iltaisin”, Milla ja Andy kertovat.
Utelias laukkuvaras
Kun istahdan sohvalle, alkaa selän takana tuntua outoa möyrintää. Helmi on ängennyt itsensä minun ja selkänojan väliin, ja möyhii siellä selällään. Pian huomaan, että pusakan nauhaa Helmi siellä jo maistelee. Kuura ja Surma tulevat tuijottamaan jalkojen juureen, ja nuuhkivat uteliaina lehtiötä. Ne tuijottavat suloisilla nappisilmillään kuin jotain pyytäen.
”Aamuisin ne pyytävät ruokaa tuijottamalla ja ojentautumalla jalkaa pitkin. Tietynlaista ääntäkin ne pitävät”, Milla kertoo.
Millalla ja Andylla on asunnossaan frettiportti, joka estää pääsyn ulko-ovelle. Haastattelun ja kuvaamisen tohinassa portti on jäänyt kuitenkin auki, ja yksi frettitytöistä löytyy eteisestä olkalaukkuani tutkimasta.
”Fretit voivat varastaa laukusta tavaroita. Kynissä olevat kumiosat kiinnostavat niitä”, Andy sanoo nostaessaan laukun ylemmäs. Kengät olemme älynneet jättää hyllylle jo tullessamme.
Kaikki kolme ovat supersuloisia, leikkisiä ja hauskoja otuksia. Ne tykkäävät erityisesti kissojen leluista, joita voi jahdata. Kuura kuljettaa suussaan isoa pehmopalloa, ja tunkee sen sekä itsensä pitkään piiloputkeen. Se on ilmastointiputki, sillä kissojen piiloputket ovat freteille turhan isoja. Myös vinkuvia pehmoleluja ne rakastavat.
”Freteillä on herkkä suolisto, joten lelujen täytyy olla sellaisia, ettei niistä irtoa mitään. Hampaat ovat todella terävät, joten lelujen täytyy olla kestäviä jo turvallisuussyistä”, Milla sanoo.
Leikin avulla frettipentuja opetetaan pois niille ominaisesta puruherkkyydestä. Fretille pitää jo pienestä opettaa, ettei kättä saa purra, eikä ihmistä muutenkaan. Joskus tarvitaan nahkarukkasia.
”Jos fretti pyrkii puremaan kättä, pureminen ohjataan leluun. Näin fretti oppii olemaan purematta ihmistä. Niiden hampaat voivat tehdä todella pahaa jälkeä”, Milla huomauttaa.
Andy kertoo, että Kuura-fretin kanssa oli alkuun haasteita, ja pariskunta kulki ensimmäiset viikot kotona kengät jalassa. Millalle on kerran käynyt pahasti, kun kiimainen urosfretti nappasi kiinni pohkeesta. Käytökseen vaikutti toisen kiimaisen fretin läsnäolo.
”Raahasin kolmekiloista urosta jalassani suihkuun, koska en uskaltanut laittaa kättä sen lähelle. Sormet olisivat olleet vaarassa. Sain sen irti suihkussa, ja lähdin lääkäriin paikattavaksi”, Milla muistelee.
Kuva: Kai Widell
Uhitteleva ulkoilija
Fretti on älykäs eläin, joka luo ihmiseen luottamuksellisen suhteen. Kodin vaihtaminen on niille stressaavaa, joten kannattaa tutustua tarkasti lajiominaisuuksiin ja mahdollisiin haasteisiin ennen poikasen ottamista. Kun luottamus on voitettu, fretti voi tulla hyvinkin ihmisläheiseksi.
Fretit tarvitsevat myös säännöllistä hoitoa. Frettien kynsiä pitää leikata säännöllisesti sekä tarkkailla mahdollisia korvapunkkeja. Niiden kanssa voi myös ulkoilla. Moni fretti on luonteeltaan jopa uhitteleva muita eläimiä kohtaan.
”Freteillä on omat, pienet valjaat, joihin ne voidaan totuttaa. Ne ovat hyvin rohkeita, eivätkä ne yleensä pelkää koiriakaan, vaan menevät päin. Toisaalta ne ovat myös varovaisia. Fretit välttävät aukeita paikkoja ja kulkevat mielellään seinänvierustoja pitkin. On joku fretti jopa kulkenut Karhunkierroksen vaellusreitin omistajansa kanssa”, Milla kertoo.
Milla ja Andy saavat perheenlisäystä elokuussa, joten on tärkeää, että frettikolmikko on ennen sitä tutustunut vauvaelämään. Onneksi lähipiirissä on vauva, jota frettineidit ovat jo käyneet tapaamassa, ja kaikki on mennyt oikein hyvin. Helmille ja Kuurallekin odotetaan pienokaisia, jos hyvin käy.
”Frettien astuttamisen onnistumisesta ei ole takeita. Kyllä siinä saavat olla kuu ja tähdet kohdillaan”, Milla toteaa.
Lisääntymiseen liittyy myös muita haasteita, sillä kiima-aikana etenkin urokset saattavat haista voimakkaasti. Niiden turkki rasvoittuu, ja ne voivat kiehnätä hajua turkistaan myös huonekaluihin. Naaraan kiima ei katkea muuten kuin astuttamalla, mutta kiimaa voidaan säädellä hormoni-implantilla.
”Jos kiimaa ei katkaista, se voi olla naaraalle jopa hengenvaarallista, mikäli se sairastuu aplastiseen anemiaan kiiman takia”, Milla sanoo.
Iltapäivä alkaa olla lopuillaan. Helmi, Kuura ja Surma alkavat selvästi väsähtää. Nyt on aika ottaa pienet päiväunet.
”Seitsemän aikaan illalla alkaa sitten kunnon riehuminen”, Milla ja Andy hymyilevät.
Kommentit
Oma kommentti