Olo on vetämätön ja väsähtänyt. Ilmoittaako keho, että se ei saakaan riittävästi elimistölle tärkeitä aineita ravinnosta?
Loppuvuodesta kerrottiin laajasti uusista kansallisista ravitsemussuosituksista. Kasvisten päivittäiseksi määräksi suositellaan nykyään jopa 800 grammaa entisen puolen kilon sijasta. Keikkatyöläiset ja itsensä työllistävät eivät välttämättä pääse työpaikkojen valmiiden noutopöytien ääreen. Niistä voi melko helposti koostaa itselleen oikeaoppisen annoksen arkipäivisin.
Tien päällä tai kiireessä moni kuitenkin haukkaa nälkäänsä sämpylän tai jopa paheksutun lihapiirakan. Palanpainikkeeksi lasi maitoa tai kotikaljaa. Kun ruokailun jälkeen väsyttää, herää kysymys lisäravinteiden tarpeesta. Ne ovat nimensä mukaisesti lisäravinteita, eli yksin niillä ei pärjää.
Virallisesti määriteltynä lisäravintoaine tarkoittaa elintarvikevalmistetta, joka on ravintoaineen tai fysiologisesti vaikuttavan aineen tiivistetty lähde. Ne ovat yleensä pillereitä, kapseleita tai yrttiuutteita. Terveys-Hymy kysyi Mehiläisen ravitsemusterapeutilta Lotta-Emilia Tarvaiselta, milloin tarvitaan lisäravinteita.
”Ravintolisien, kuten vitamiinien käyttö on perusteltua, kun tavoitteena on täydentää puutteellista ja yksipuolista ruokavaliota tai verikokein todettua puutostilaa täytyy korjata. Puutteellisuuden taustalla voi olla muun muassa allergioita, vegaaniruokavalio tai imeytymishäiriötä ruoansulatuskanavan leikkauksen jäljiltä”, Tarvainen vastaa sähköpostitse.
Vegaaniruokavaliota noudattavia tuntuu olevan yhä enemmän ja heidän suositellaan käyttävän ravintolisinä B 12 -vitamiinia, D-vitamiinia ja jodia. B 12-vitamiini on vesiliukoinen mutta varastoituu maksaan. Onko sen käyttö turvallista? Tarvaisen vastaus on huojentava.
”Siitä ei voi saada yliannostusta. Elimistön korkeilla B12-vitamiini arvoilla ei ole havaittu haittaa mutta ei erityistä hyötyäkään. Korkea pitoisuus veressä kertoo, että voisi olla varaa pienentää annostusta tai harventaa ottoväliä.”
Ravintolisät kannattaa kokeilla kuureina
Monesti ravintolisien kerrotaan tekevän melkeinpä ihmeitä. Koko keho, mutta myös muisti ja muu elämänlaatu kohenee purkista pillereitä napsimalla tai yrttituotteita nauttimalla. Harva kuitenkaan tietää tarkasti oman kehonsa tilannetta. On vaikea päättää, mitä ravintolisää alkaisi käyttää voinnin kohentamiseksi.
Ovatko ravintolisät edes turvallisia?
”Ravintolisistä on harvoin kohtuullisissa määrin käytettynä haittaa, kun tarkasti noudatetaan annostusohjeita sekä mahdollisesti lääkärin määräystä. Turvallisen saannin rajoja ei saa ylittää”, Tarvainen toteaa.
Moninkertaisesti saantisuosituksista ylittävistä määristä voi siis pitkäaikaisessa käytössä olla haittaa. Pitkään jatkuessa tarpeettomat, selkeästi saantisuosituksia ylittävät annostukset voivat aiheuttaa muun muassa myrkytyksiä, toisen suojaravintoaineen puutoksia tai liikaimeytymistä tai maksa- sekä munuaisvaurioita.
”Muita kuin vitamiineja, kivennäisaineita tai rasvahappoja sisältäviä ravintolisävalmisteita on turvallisinta käyttää vain kuureina, sillä niiden jatkuvan käytön pitkäaikaisvaikutuksia ei ole yleensä tutkittu”, Tarvainen painottaa.
D-vitamiini on ainut ravintoaine, josta on annettu laaja täydennyssuositus terveille ihmisille.
Ympärivuotista D-vitamiinilisää suositellaan kaikille alle 18-vuotiaille, raskaana oleville ja imettäville sekä 75 vuotta täyttäneille. D-vitamiinin liiallinen saanti on harvinaista, jos noudattaa suosituksia. D-vitamiinin liiallinen saanti voi kuitenkin johtaa kalsiumin kertymiseen ja aiheuttaa siten terveysongelmia. Tarkkana kannattaa olla siis myös D-vitamiinin kanssa.
Lue myös: Tunnetko nämä ravintolisät? Kun ikääntymisen merkit ilmaantuvat, paina jarrua purkista!
Lääkkeet ja ravintolisät
Lotta-Emilia Tarvainen neuvoo lisäravinnepurkkirivistön äärellä kiinnittämään huomiota etenkin annostukseen. Niissä ilmoitetaan usein prosentuaalisesti määrä päivän saantisuositukseen verrattuna. Jos saantisuositukset ylittyvät pitkäaikaisessa käytössä, voi se olla elimistölle haitallista. Poikkeustapauksena ovat esimerkiksi verikokein todetut puutostilat ja lääkärin määräämät annostukset puutoksen korjaamiseksi.
”Monivitamiinivalmisteet ovat yleensä siitä vaarattomia, että ne sisältävät maltilliset määrät suojaravintoaineita”, Tarvainen rauhoittelee.
Ravintolisillä voi olla yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa joko tehoa heikentävästi tai lisäävästi. Silloin kannattaa olla tarkkana purkkihyllyllä tai nettikaupassa.
”Jos on käytössä pitkäaikaisia lääkityksiä, ravintolisien käyttöturvallisuus on hyvä varmistaa lääkäriltä tai apteekin henkilökunnalta. Luontaistuotteista etenkin mäkikuisman tiedetään vaikuttavan monien lääkkeiden tehoon. Monien luontaistuotteiden yhteisvaikutuksista ei ole tehty tutkimuksia, joten varmaa tietoakaan turvallisuudesta ei välttämättä löydy”, Lotta-Emilia Tarvainen varoittaa. l
Kommentit
Oma kommentti