Kun suonenveto iskee, iskee helposti myös paniikki. Tunne on niin ilkeä, että hetkeen ei tiedä miten päin olisi. Suonenvetohan ei ilmoittele tulostaan ennakkoon, ja se iskee vielä helposti juuri silloin, kun on vielä vähän unenpöpperössä, ja puolivahingossa venyttelee itseään hereille. Usein silloin pohjelihas tai jalkaterä kramppaa todella kivuliaasti, jolloin ensimmäinen ajatus on, että miten tämän saa loppumaan.
Kipu voi olla hyvin voimakas, ja ajatus siitä, että ”suonta vetää” lisää tilanteen tuskaisuutta. Todellisuudessa suonta ei silloin mikään vedä, vaan kyseessä on tavallisesti alaraajoissa esiintyviä lihaskramppi, joka vaivaa usein juuri öisin tai aamutuimaan.
Mikä oikein on suonenveto? Fysiatri Henri Miettinen Mehiläisestä vastaa Hymylle sähköpostitse.
”Suonenveto tarkoittaa kivuliaita, tahdosta riippumattomia pitkään kestäviä alaraajojen lihassupistuksia.”
Suonenvedossa lihas tai lihasryhmä siis äkisti supistuu eli kramppaa. Kramppi tuntuu usein kovana kipuna kyseisen lihaksen kohdalla. Yleisimpiä suonenvedon kohtia ovat pohje, takareisi ja jalkaterän lihakset, mutta suonenveto voi esiintyä myös yläraajoissa ja vartalossa. Onneksi useimmiten suonenvedon jälkeen lihas palautuu nopeasti ennalleen. Voimakkaan suonenvedon jälkeen lihas voi kuitenkin olla tuntikausia arka, mutta palautuu lopulta normaaliksi.
Suonenvetoa ilmenee eniten yli viisikymppisillä, ja yleisyys lisääntyy iän myötä. Noin kolmasosa 60–70-vuotiaista kärsii toistuvista suonenvedoista.
”Oire on tavallisesti hyvänlaatuinen itsenäisenä esiintyessään, mutta yleistyy iän myötä. Huomattavalla osalla potilaista ei ole tunnettua altistavaa tekijää. Varsinkin vanhuksilla suonenvetoja esiintyy usein ilman erityistä syytä.”
Juo riittävästi
Vaikka erityistä syytä ei suonenvetoon terveillä henkilöillä välttämättä tunneta, sitä ilmenee kuitenkin tietyissä tilanteissa ja olosuhteissa. Suonenvetoa esiintyy tavallista herkemmin pitkäkestoisen harjoittelun jälkeen terveilläkin ihmisillä. Myös nestetasapainon häiriöt voivat aiheuttaa suonenvetoa, esimerkiksi jos hikoilun aiheuttamaa nestehukkaa ei korvata juomalla riittävästi.
”Suonenvedolle voi altistaa esimerkiksi lihaksen hapenpuute, alaraajojen pitkäkestoinen ja poikkeava rasitus tai äkillinen liike pidemmän levon jälkeen. Ikääntymisen lisäksi myös raskaus, kehon suolatasapainon häiriöt, kuivuminen ja alkoholin käyttö altistavat krampeille.”
Vältä alkoholia
Pahimmillaan kipu on niin voimakas ja suonenvetokohtaukset toistuvia, että moni miettii, miten niitä voisi ehkäistä. Ainakin nestetasapainosta huolehtiminen saattaa vähentää kramppeja. Lisäksi magnesiumvalmisteita käytetään yleisesti suonenvedon estämiseen, mutta useiden tutkimusten mukaan ne eivät kuitenkaan vähennä lihaskramppeja. Siitä huolimatta magnesiumtabletteja kannattaa kokeilla.
”Magnesiumia on perinteisesti käytetty suonenvedon hoitamisessa, mutta tästä ei ole tutkimusnäyttöä. Kramppeja voi yrittää ehkäistä mahdollisuuksien mukaan edellä mainittujen altistavien tekijöiden välttämisellä, kuten alkoholin käytön vähentämisellä. Tärkeää on siis muistaa huolehtia myös riittävästi nestetasapainosta sekä ravinnon ja energian saannista. Passiivinen lihaksen venyttäminen auttaa monesti akuuttiin kramppiin”, Miettinen neuvoo.
Vaikka ensiapuna suonenvetoon auttaa kramppaavan lihaksen voimakas venyttäminen, niin säännöllisen lihasten venyttelyn ei ole todettu ehkäisevän suonenvetoa. Kuitenkin erään tutkimuksen mukaan pohje- ja takareiden lihasten venyttely juuri ennen nukkumaanmenoa vähensi merkitsevästi yli 55-vuotiaiden suonenvedosta kärsivien henkilöiden öisiä lihaskramppeja. Venyttely vähensi myös syntyneiden kramppien voimakkuutta.
Ei yksin uimaan
Akuutissa suonenvetotilanteessa voi siis venyttää kramppaavaa lihasta, mikä voi laukaista kivuliaan kohtauksen. Mutta miten kannattaa toimia suonenvetotilanteessa esimerkiksi uidessa? Vedessä on vaikeaa venyttää kramppaavaa lihasta.
”Yksin ei kannata lähteä koskaan uimaan avoveteen. Jos suonenveto iskee uidessa, voi olla hyvin hankalaa laukaista kohtausta, jos ei saa tukea mistään. Kannattaa yrittää pysyä rauhallisena ja pyrkiä venyttämään kramppaavaa raajaa, ja huutaa herkästi apua. Hädän keskellä saattaa myös toinen raaja krampata ja aiheuttaa hukkumisvaaran”, Miettinen varoittaa.
Miettinen neuvoo kääntymään lääkärin puoleen, jos oireilu pitkittyy tai toistuu eikä helpotu kotikonstein. Näitä ovat siis muun muassa edellä mainitut suolapitoisen nesteen riittävä juominen etenkin helteillä sekä akuutissa tilanteessa lihaksen venyttäminen. On hyvä käydä lääkärin vastaanotolla myös silloin, jos kramppien lisäksi esiintyy muita oireita, kuten raajojen puutumista, voimaheikkoutta, kömpelyyttä tai yleisvoinnissa laskua.
”Hankalissa tapauksissa, tai mikäli oireiden taustalla on esimerkiksi jokin neurologinen sairaus, yksilöllisen arvion mukaan saatetaan käyttää oireita lievittäviä lääkkeitä.”
Lähde: Duodecim Terveyskirjasto
Kommentit
Oma kommentti