Sisältökustannusten lisäksi myös jakelu- ja palvelukustannuksia avataan aiempaa laajemmin. Uutta tietoa on julkaistu ulkopuolisen toimijan toteuttaman kilpailuoikeudellisen riskiarvion perusteella.
Muutos liittyy Ylen strategiseen tavoitteeseen lisätä yhtiön avoimuutta. Yle-laki edellyttää, että yhtiön on edistettävä taloutensa ja toimintansa avoimuutta.
Aiemmin Hymy.fi on on uutisoinut Ylen ulkopuolisilta tuotantoyhtiöiltä tekemistä ostoista. Hymy käytti esimerkkinä Elämäni biisi -viihdeohjelmaa. Jutussa esitetyn arvion mukaan yhden jakson hinta voi ylittää 200 000 euroa, mikä tarkoittaa vuodessa lähes 2,5 miljoonaa euroa. Siltikin yhden jakson hinta-arvio voi olla huomattavasti suurempikin, mutta koska Yle ei ole aiemmin avannut ostamiensa viihdeohjelmien hintoja, on tässä jutussa esitetty arvio suuntaa antava.
Olisikin ollut varsin erikoista, jos Yle olisi loputtomiin salaillut ostojensa summat, joskin vieläkin tarkempaa tietoa kaivataan: mitä yksittäinen ohjelma maksaa ja millä perusteella kyseiseltä tuotantoyhtiöltä tilataan palvelu? Se on sitä avoimuutta, jota veronmaksajien kuuluu saada tietää.
Kuten aikaisemmin on todettu, on Elämäni biisi hyvä tuote. Kritiikkiä ei osoiteta hyvin tuotettuun ohjelmaan sen enempää kuin loistavia ja lahjakkaita esiintyjiä kohtaan. Sen sijaan on kerrottu mielipide, että tämän tyyliset isot tuotannot voisivat olla mainosrahoitteisilla kanavilla. Kuten on myös esimerkiksi menestyksellinen Tanssii Tähtien Kanssa -kilpailu MTV:llä.
Yle tilasi ulkopuolisen arvion
Keväällä 2026 Yle tilasi ulkopuolisen arvion siitä, millä tasolla se voi avata sisältö- ja palvelukustannustietoja nykyistä enemmän kilpailuoikeudellisesta näkökulmasta. Arvion mukaan kustannustietoja voidaan julkistaa laajemmin, mutta yksittäisen tuotannon tai sisällön kustannustiedon julkaisu on kilpailuoikeuden kannalta ongelmallista.
Kustannustietoa on avattu nyt tämän arvion pohjalta vuodelta 2025. Vuoden 2026 osalta tiedot julkaistaan keväällä 2027.
“Ylelle uskottujen tehtävien hoitaminen edellyttää luottamusta Yleen. Toimimalla entistä avoimemmin voimme lunastaa tuon luottamuksen ja uskon, että tämä uudistus on osaltaan edistämässä sitä. Sisällöt ovat Ylen tärkein ja suurin kuluerä, joten on hienoa, että pystymme avaamaan juuri niihin kohdistuvia kustannuksia yksityiskohtaisemmin”, sanoo Ylen viestinnästä, brändista ja markkinoinnista vastaava johtaja Jere Nurminen.
Ensimmäistä kertaa
Sisältökustannukset on avattu ensimmäistä kertaa sisältöryhmittäin ja tuotantomallien mukaan. Sisältöryhmiä ovat Asia, Kulttuuri, draama ja viihde, Lapset ja nuoret, Urheilu sekä Uutiset ja ajankohtaiset.
Ylen omasta tuotannosta on eritelty lisäksi kustannukset kululajeittain, jolloin pystyy tarkastelemaan jakoa henkilöstökulujen, tuotantovälineiden ja ulkoisten kulujen suhteen. Sisältömäärä on eritelty vielä jokaisessa sisältöryhmässä video-, audio- ja artikkelitarjontaan.
Jakelu- ja palvelukustannuksista on eritelty muun muassa digitaalisten palveluiden kustannukset. Kokonaisuus on niin ikään eritelty myös kululajeittain, mikä mahdollistaa tarkastelun henkilöstökulujen, teknologiaostojen, teknisen asiantuntijatyön ja muiden kulujen suhteen. Tiedot löytyvät kokonaisuudessaan myös Ylen verkkosivuilta.
Kulurakenne ja tarjonta vaihtelevat sisältöryhmien välillä
Suurin osa suorista sisältökustannuksista, 107,7 miljoonaa euroa (34,9 %), käytettiin vuonna 2025 uutis- ja ajankohtaissisältöjen tuotantoon. Ylen kulttuuri-, draama- ja viihdesisältöihin käytettiin yhteensä 86,6 miljoonaa euroa (28,1 %). Kolmanneksi eniten, 41,7 miljoonaa euroa (13,5 %), käytettiin asiasisältöihin. Lasten ja nuorten sisältöihin käytettiin 38,1 miljoonaa euroa (12,4 %) ja urheilusisältöihin 34,6 miljoonaa euroa (11,2 %).
Suorista sisältökustannuksista 207,4 miljoonaa euroa (67,2 %) oli viime vuonna Ylen omaa tuotantoa. Ostoja, tilaus- ja yhteistuotantoja oli yhteensä 98,6 miljoonaa euroa (32,0 %).
Ostot tarkoittavat tapauksia, joissa Yle lunastaa valmiiden ohjelmien esitysoikeudet.
Tilaustuotannoissa Yle tilaa sisällön ulkopuoliselta taholta. Yhteistuotannoissa Yle tilaa sisällön ulkopuoliselta taholta ja osallistuu sen toteutukseen omilla resursseillaan.
Kaiken kaikkiaan Yle tarjosi viime vuonna yli 20 000 ensijulkaisutuntia videomuodossa ja yli 62 000 tuntia audiota. Artikkelisisältöjä Yle tuotti vuonna 2025 yhteensä reilut 83 000 kpl.
Tarjonnan ja kulujen jakautuminen vaihtelevat suuresti sisältöryhmien välillä. Esimerkiksi kulttuurin, draaman ja viihteen tarjonta oli sisältörymistä runsainta nimenomaan videon ja audion ensijulkaisutunneissa, kun taas artikkelisisältöjä oli eniten uutis- ja ajankohtaissisällöissä. Uutis- ja ajankohtaissisällöissä valtaosa kustannuksista syntyi henkilöstökuluista. Omatuotantoisissa kulttuuri-, draama- ja viihdesisällöissä henkilöstökulujen osuus oli puolestaan suhteellisesti pienin.
Yle on julkisen palvelun mediayhtiö, jonka pääomistaja on Suomen valtio, suomalaiset.
Juttu on uutisen sisältävä mielipidekirjoitus.
Kommentit
Oma kommentti