Soiden ennallistamisesta yllättävä hyöty – myös maanpuolustuksessa!

Soiden ennallistamisesta puhutaan yleensä luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston näkökulmasta. Sillä on muutakin merkitystä.

Nyt Oulun yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että ennallistamisen vaikutukset voivat ulottua paljon laajemmalle kuin varsinaiselle ennallistamiskohteelle. Samalla Suomessa on noussut esiin myös toinen näkökulma: ennallistetuilla soilla voi olla merkitystä maanpuolustukselle.

Oulun yliopiston tutkijat selvittivät Kittilässä sijaitsevalla Matorovansuolla, miten ojien tukkiminen vaikuttaa vedenpinnan tasoon ja veden liikkumiseen.

Tulokset olivat huomattavia.

Vedenpinta nousi ennallistamisen jälkeen keskimäärin 23 senttimetriä koko suoalueella.

Nousua havaittiin myös alueilla, joilla ojia ei ollut lainkaan tukittu. Näillä alueilla vedenpinta nousi keskimäärin 22 senttimetriä ja paikoin jopa yli 40 senttimetriä.

– Maastomittaukset ovat välttämättömiä, mutta tietokonemallit voivat näyttää, miten ennallistaminen vaikuttaa koko suoalueeseen, Oulun yliopiston apulaisprofessori Pertti Ala-aho sanoo.

Eri menetelmillä erilainen vaikutus

Tutkimuksessa havaittiin, että ennallistamistavalla on suuri merkitys siihen, kuinka laajalle vaikutukset ulottuvat.

Turpeella täytetyt ojat nostivat vedenpintaa voimakkaasti aivan ennallistamiskohteen läheisyydessä, mutta vaikutus heikkeni nopeasti etäisyyden kasvaessa.

Jo noin 40 metrin matkalla vaikutus väheni keskimäärin noin 70 prosenttia.

Padot vaikuttivat puolestaan paljon laajemmalla alueella. Niiden vaikutukset ulottuivat jopa noin 100 metrin päähän.

Puuaineksella täytetyt ojat nostivat vedenpintaa tasaisemmin laajemmalla alueella, mutta paikallinen vaikutus jäi heikommaksi.

– Tulokset osoittavat, että soiden ennallistamisen hyödyt voivat ulottua paljon laajemmalle kuin niille alueille, joilla ennallistamistoimia tehdään, väitöskirjatutkija Omar Nimr kertoo.

Myös maanpuolustukselle hyötyä

Tutkimuksessa ei selvitetty maanpuolustusta, mutta samaan aikaan Suomessa on tutkittu erikseen ennallistettujen soiden mahdollista merkitystä puolustukselle.

Ympäristö- ja puolustusministeriöiden työryhmä arvioi kesällä 2026 julkaistussa raportissaan, että soiden ennallistamisen ja maanpuolustuksen yhteishyödyt voivat olla merkittäviä.

Erityisesti itäisessä ja pohjoisessa Suomessa tunnistettiin vähintään 180 000 hehtaaria suoalueita, joiden ennallistamisesta voisi olla hyötyä myös maanpuolustukselle.

Ajatus on yksinkertainen: vetinen ja upottava suo vaikeuttaa raskaan kaluston liikkumista ja voi ohjata hyökkääjän kulkua ennalta arvattavampiin paikkoihin.

Yle kertoi jo aiemmin, että ennallistettavista soista on pohdittu mahdollisia luonnollisia esteitä panssariajoneuvoille itärajan tuntumassa. 

Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että suo yksin pysäyttäisi hyökkäyksen. Maanpuolustuksessa luonnonesteet ovat osa laajempaa kokonaisuutta.

Luonto, ilmasto ja turvallisuus samassa paketissa

Soiden ennallistamisen tärkeimmät perusteet ovat edelleen luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ja ilmastopäästöjen vähentäminen.

Ojitukset ovat kuivattaneet suuria suomalaisia suoalueita erityisesti metsätalouden tarpeisiin. Samalla soiden kyky sitoa hiiltä ja ylläpitää suoluontoa on heikentynyt.

Oulun yliopiston uusi tutkimus auttaa nyt arvioimaan tarkemmin, missä ja millä menetelmillä ennallistaminen kannattaa tehdä.

Seuraavaksi tutkijat selvittävät, miten eri menetelmät vaikuttavat pitkällä aikavälillä muun muassa kasvillisuuteen, vesitalouteen ja hiilensidontaan.

Samaan aikaan soiden merkitystä tarkastellaan Suomessa myös aivan uudesta näkökulmasta: luonnon ennallistamisesta voi parhaimmillaan olla hyötyä sekä ympäristölle että maan turvallisuudelle.

Lähteet: Oulun yliopisto, Valtioneuvosto