Petroskoin katupartiossa Sulo Kallunki näki sodan erilaiset kasvot. Hyvän onnen ansiosta Kuusamon veteraani selvisi hengissä myös Katiskalammen taistelusta.

Rintamaveteraani Pentti Suojanen lähti sotaan 16-vuotiaana. Tulikaste ja vihollisen suurhyökkäys Karjalan kannakselle ovat syöpyneet lähtemättömästi mielen sopukoihin.

Alpo Marttisen sotilasura oli huikea. Talvisodassa upseeri taisteli Raatteentiellä Suomussalmella ja jatkosodassa vihollisen suurhyökkäyksen kourissa Karjalan kannaksella. Sodan jälkeen hän sai Mannerheim-ristin ja marsalkan perustelut sille olivat poikkeuksellisen pitkät.

Mannerheimin linjalla asunut Pauli Kukko ei ampunut jatkosodassa laukaustakaan. Kajaanin sotaveteraanin tärkeimmät taisteluvälineet olivat laulu, onni ja polkupyörä.

Salolaiset hävittäjälentäjäveljekset Martti ja Urho Lehtovaara kylvivät kauhua vihollisen keskuudessa. Hymy tapasi 93-vuotiaan Martin, joka on ylpeä siitä, että sai puolustaa isänmaataan.

Kun toiset vannoivat lottavalan, Äkäslompolossa kasvanut Vaili Jämsä halusi aseen ja komennuksen rintamalle. Nuori orpotyttö ystävystyi kuitenkin saksalaisten kanssa ja karkasi kesken palveluksen Ruotsiin.

Teksti Anne Anttila kuvat Anne Anttila ja SA-kuva Soratie Kangasniemen Tahkomäelle on kapea ja mutkainen. Harvaan asutun reitin päässä tulijaa…

Maanviljelijä Juho Pössi oli malliesimerkki suomalaisen upseerin rohkeudesta. Pössi taisteli niin talvi- kuin jatkosodassakin. Hän haavoittui sotaretkellään kolme kertaa. Urotöistään komppanianpäällikölle myönnettiin korkein mahdollinen kunniamerkki, Mannerheim-risti numerolla 7.

Reikärauta Puroma tai Pohjolan Rommel. Eversti Albert Puroman molemmat lempinimet olivat tulleet miehistön joukosta. Soturit kunnioittivat roh…

Kersantti Lauri Skyttä sai Mannerheim-ristin ollessaan 19 vuotta, 6 kuukautta ja 23 päivää vanha. Nuorukaisen rohkea ja päättäväinen toiminta ratkaisi monta taistelua jatkosodassa. Lauri soti jo talvisodassa muun muassa verisessä Summan taistelussa.