
Timo Soini
Ei hehku enää hymy Karan Helenan…Näin alkaa minun henkilökohtainen suosikkini Tapani Kansan tuotannosta. Kappale on Tulkaa tytöt takaisin. Siinä on kuvattuna sodanjälkeisen Suomen tarina rouhean vastaansanomattomasti. Nostalgia tekee hyvää. Ainakin minulle. Unelmointi kuuluu elämään. Se on täysin sallittua.
Laulajat ja muusikot tuottavat paljon hyvää. Mielenterveyttä. Me laulutaidottomat, johon itsekin kuulun saamme nauttia hyvästä musiikista ja laulella itsekseen. Sitä teenkin etenkin autossa istuessani. Arvostelukyvyttömään luonteeseeni kuuluu myös joskus laulaa karaokessa joku kappale julkisestikin. Yrittänyttä ei laiteta.
Tapani Kansa ei ollut tasainen luonne. Räiskyvä mies viihtyi otsikoissa myös silloin kun ei sitä itse halunnut. Iso kuva on kuitenkin hyvin myönteinen. Suurilta sieluilta siedetään joskus myös kiukuttelua ja draamaa. Hyvät tarinat myös myyvät.
Aika ajoin etenkin tiskatessani pistän pyörimään hittipotpurin YouTubesta, jossa Tapsa laulaa yhdessä täyden orkesterin kanssa kerrallaan Arja Koriseva, Laura Voutilainen ja Anna Hanski. Voi veljet miten on hieno runsas kymmenminuuttinen. Siinä jää ” minä vaan tiskaan astioita ” hopealle. Nyt ja tulevaisuudessa.
Aika kultaa muistot, mutta pitää olla mitä muistella. Tapsa antoi niitä. Sadat tuhannet meistä ovat nähneet hänet ainakin kerran livenä. Minäkin. Eikä muisto haalistu. Tähden osa ei ole helppo. On monenlaisia paineita. Julkisia ja pinnan alla. Tapsa ei peitellyt mielenterveytensä haasteita. Hän kohtasi ne ja käveli aina esiin.
Mitä maksaa päivä mielenterveyttä? Sille ei ole mitään hintaa. Tapsa ehkä tajusi tämän monia muita paremmin ladatessaan aina täysillä ja vaatimalla paljon itseltään ja muilta, jotta meille katsojille oli parasta tarjolla. Monen murtuneen mieli sai sävelistä salvaa ja voimaa jatkaa eteenpäin. Se on saavutus sinänsä.
Pimeät tiet vaanivat yössä vuodesta toiseen kiitäviä laulajia ja soittajia. He ovat siellä meidän, yleisön, takia. Kalajoen hiekat meitä odottaa. Mennään mukaan vaan, muistoihin. Tapani Kansa jätti hyvän jäljen. Ollaan kiitollisia suurelle sielulle, joka jakoi omastaan ja jakaa vieläkin kun napsautamme nappulat kaakkoon.
”Tulkaa tytöt takaisin ja olkaa niin kuin ennenkin. Olkaa niin kuin ootte vaan, me kaikki teitä kaivataan.”
Kommentit
Oma kommentti