ADHD:n hoitoa ravintolisillä

Ravitsemushoito voi hillitä ADHD:n oireita ja vähentää epileptisiä kohtauksia. Ravintolisähoito vähentää myös riskiä masentua, syrjäytyä ja joutua huonoille teille.

Ylivilkkaus- ja tarkkaavuushäiriö eli ADHD on yleisin lastenpsykiatrinen häiriö. Lastenpsykiatrit määräävät siihen hanakasti keskushermostoa stimuloivia lääkkeitä kuten metyylifenidaattia (Ritalin) ja deksamfetamiinia, mutta niillä voi olla ikäviä sivuvaikutuksia. ADHD:n hoidossa on saatu hyviä tuloksia myös ravintolisillä Ruotsissa, Saksassa, Espanjassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Kerron tässä kirjoituksessa tarkemmin näistä tutkimuksista ja parhaista ravintolisistä.

Euroopan lääketurvallisuutta valvova viranomainen EMEA ja Yhdysvaltain lääkelaitos (FDA) varoittavat lääkäreitä ja potilaita ADHD-lääkkeiden mahdollisista haittavaikutuksista sydämeen, maksaan ja mielenterveyteen. Nämä lääkkeet ovat aiheuttaneet maksavaurioita, sydämen syketiheyden lisääntymistä, verenpaineen nousua ja äkkikuolemia. Erään tuoreen raportin mukaan joka viides ADHD-lapsi oli joutunut sairaalatutkimuksiin äkillisten sydänoireiden vuoksi.

Euroopan johtava lääkärilehti British Medical Journal varoitti jo vuonna 2006 ADHD-lääkkeiden aiheuttamasta sydäntautiriskistä. Näistäkin syistä lastenpsykiatrit ovat kiinnostuneita ravintolisähoidoista, sillä ne eivät aiheuta sivuvaikutuksia.

Asiaa tutkineiden psykiatrien mukaan monipuolinen ravintolisähoito voi olla yhtä tehokasta kuin synteettinen lääkitys, mutta ilman sivuvaikutusten vaaraa. Yhdellä ainoalla ravintolisävalmisteella tehty hoitoyritys voi kuitenkin tuottaa pettymyksen. Samoin liian pieni annostelu ja liian lyhyt vaikutusaika.

Hoito tulisikin aina aloittaa antamalla samanaikaisesti yhteis- ja vuorovaikuttavia aineita, joihin kuuluvat muiden muassa D-vitamiini, magnesium, karnosiini, sinkki, fosfoseriini ja kalaöljy. Koska emme tiedä ennalta, kuka lapsi reagoi mihinkin niistä parhaiten, on syytä aloittaa hoito antamalla niitä kaikkia yhtaikaa. Myöhemmin voidaan yrittää vähentää aineita ja pienentää annoksia.

Eri tutkimuksissa on annettu hiukan erilaisia ravintolisiä ja erilaisia annoksia, mutta pääsääntöisesti hyviä tuloksia syntyy yhdistelmähoidossa. Useimmissa tutkimuksissa on ollut mukana kalaöljyä, sillä ADHD:tä potevilla lapsilla on useimmiten veressään tavallista vähemmän omega-3-rasvahappoja. Syy voi olla ruokatavoissa – eivät syö riittävästi kalaa – tai geeneissä, jotka tuhoavat elimistön omega-3-rasvahappoja. Niinpä ravintolisänä annetun kalaöljyn vaikutusta on tutkittu ja tutkitaan edelleen vilkkaasti.

Esimerkiksi Ruotsissa Kuningatar Silvian lastensairaalassa saatiin hyviä tuloksia antamalla 15 viikkoa EPA-rasvahappoa 500 mg päivässä. Tutkimukseen kutsuttiin 109 lasta, iältään 7–12-vuotta, mutta 17 lasta lopetti hoidon kesken, ja kymmenen lapsen tiedoissa oli epäselvyyttä, josta syystä heidät pudotettiin pois.

Tulokset, jotka koskivat 82 lasta, julkaistiin lastenlääkäreiden ammattilehdessä vuonna 2010. EPA:n suotuisat vaikutukset ilmenivät oppimisvaikeuksissa ja tarkkaavuudessa eritoten ns. vastaanväittäjillä. Opettajien oli helppo huomata muutokset, sillä he näkivät lapset koulussa päivittäin useiden tuntien ajan.

EPA paransi tuloksia vähintään 25 prosenttia puolella näistä lapsista. Erot olivat myös tilastollisesti merkitsevät. Raportti osoitti, ADHD:tä potevissa lapsissa on erilaisia alaryhmiä, joista osalle nimenomaan EPA-rasvahappo voi olla suureksi hyödyksi. Hyötyjiin kuuluvat erityisesti ne lapset, joiden veressä on kaikkein vähiten EPA:a ja muita omega-3-rasvahappoja.

Kalifornian yliopiston tutkimus viittaa myös siihen, että kalaöljystä voi hyvinkin olla hyötyä ylivilkkaille autistisille henkilöille. Espanjalaiset neurologit suosittavat ammattilehdessään omega-3:n käyttöä ADHD:n hoidossa.

Australiassa tutkittiin äskettäin 90 ADHD-lasta, jotka arvottiin satunnaisesti kalaöljy- ja lumeryhmiin . 30 lasta sai päivittäin EPA-painotteista öljyä, 30 lasta sai DHA-painotteista valmistetta ja loput saivat saffloriöljyä, lumetta. Vaikutusjakso oli neljä kuukautta. Lapsista mitattiin punasolujen kalvojen omega-3-rasvahapot ja lisäksi arvioitiin alussa, 4, 8 ja 12 kuukauden kuluttua lasten tarkkaavaisuutta, tietotaitoja ja lisäksi vanhemmat tekivät oman arviointinsa lapsista.

Kokeen loppuun asti eli 12 kuukautta mukana pysyi vain 53 lasta, mistä johtuen arvioinneissa ei havaittu merkittäviä eroja ryhmien kesken. Kuitenkin niillä lapsilla, joiden punasolujen EPA- ja DHA-pitoisuudet suurenivat, tavaaminen ja keskittymiskyky paranivat ja vastaavasti kielteinen käyttäytyminen, ylivilkkaus ja kognitiiviset ongelmat vähenivät.

Punasolujen kalvojen DHA- ja EPA-pitoisuuksien suurentaminen kalaöljyä nauttimalla voi parantaa ADHD-lasten käyttäytymistä, tarkkaavaisuutta ja lukutaitoa, päätteli tohtori Natalie Parlettan johtama tutkijaryhmä. Johannes Gutenberg -yliopistossa Mainzissa saksalaisen professori Michael Hussin työryhmä antoi ravintolisiä tai lumetta peräti 810 ADHD-lapselle. Kalaöljyn, magnesiumin ja sinkin yhdistelmä antoi hyviä tuloksia. Kalaöljy ja muutkin ravintolisät vaikuttavat suotuisasti aivojen hermovälittäjäaineisiin, sanovat asiaa koe-eläimillä selvittäneet Oslon yliopiston tutkijat.

Oppimisvaikeuksista kärsivät lapset sairastuvat ennemmin tai myöhemmin 2–4 kertaa muita useammin mielisairauksiin. Kaiken kaikkiaan heistä 30–50 prosentilla ilmenee mielenterveysongelmia kuten ahdistusta, masennusta, skitsofreniaa ja alkoholismia, sanotaan British Medical Journalin pääkirjoituksessa. Tämäkin tosiseikka puoltaa ravintolisien käyttöä ADHD:ssä, sillä ne voivat vähentää mielenterveysongelmien riskiä.

Teksti:Matti Tolonen, LKT, dosentti
Avainsanat: ravintolisä, ADHD

Kommentit

Oma kommentti