Göteborgin lähellä asuvalla Ahti Saranpäällä on ollut merkillisiä ihottumia sekä vasemmassa jalassa että oikeassa kädessä. Hänellä on kumiallergia, mikä osaltaan saattaa selittää tilannetta.
– Sitä ei kukaan usko, kuinka montaa sorttia salvaa ja lääkettä näihin ihottumiin on kokeiltu, Ahti Saranpää, 66, puuskahtaa. – Lääkäri toisensa jälkeen on ehdottanut uutta valmistetta ja vakuuttanut, että viikon päästä ihottuma on kadonnut. Vaan eipä niin ole käynyt.
Etelä-Pohjanmaan Karijoelta kotoisin oleva Ahti on ammatiltaan eläkkeellä oleva metsuri, joka on ollut puunkaatohommissa aina 12-vuotiaasta asti. Ruotsiin hän muutti jo vuonna 1960, mutta leveä eteläpohjalainen murre on säilynyt vahvana.
– Göteborgin keskustaan on matkaa viitisentoista kilometriä. Armeijan kävin välillä Suomessa, mutta sitten palasin taas takaisin Ruotsiin. Olen edelleen Suomen kansalainen. Suomi on synnyinmaa, mutta Ruotsi on kotimaa.
Ahti joutui jäämään selkänsä takia eläkkeelle jo 15 vuotta sitten ja myös sydän on oikutellut sen verran, että hän silloin tällöin joutuu heittämään nitron huuleen. Ahti viisasteleekin, että bensapumppu vähän reistailee, mutta jarrut ovat kunnossa. Onneksi ambulanssia ei ole sydämen takia tarvinnut tilata vuoden 1994 jälkeen.
Ahti asustaa kahdestaan vaimonsa Eilan kanssa. Kummallakin on jälkikasvua aiemmasta liitosta. Kun Ahdin vanhemmat vielä elivät, hän kävi Suomessa parhaina vuosina kerran kuussa, mutta vanhempien kuoltua käyntikertoja on ollut enää pari kolme. Ahdilla on edelleen sisko Suomessa, mutta hänen oma tyttärensä on jo syntynyt Ruotsissa ja on koko ikänsä asunut siellä.
Ahdin ihottumashow alkoi 25 vuotta sitten, kun hän oli Skoonessa metsätöissä. Menossa oli sairaalan metsien puhdistushakkuu myrskyn aiheuttamien tuulenkaatojen jälkeen. Yhtäkkiä Ahti huomasi, että hänen vasemman jalkansa kehräsluun tienoille oli ilmaantunut 10 cm punainen ja kutiseva ihottuma-alue. Koska menossa oli sairaalan metsien hakkaus ja metsuriporukka vielä asui sairaalan asuntolassa, Ahti oli tyytyväinen siitä, että apu oli lähellä.
– Mutta ei siitä paljon iloa ollut. Kävin puolen vuoden ajan joka ikinen aamu- ja iltapäivä sairaalassa näyttämässä ihottumaani, mutta eivät ne saaneet sitä paranemaan. Se pysyi jalassa tosi sitkeästi, mutta sitten se yhtäkkiä pari vuotta kiusattuaan katosi ihan itsestään. Ihottuma oli sen jälkeen vuosikausia kokonaan poissa, kunnes runsas vuosi sitten se iski uudestaan, mutta nyt oikeaan kämmeneen. Ja totta kai minä olen vielä oikeakätinen. Ihottuma oli erittäin kutiseva ja se vuoti märkäistä visvaa.
– Myös kämmenen ihottumaa on yritetty hoitaa monin eri keinoin. Siihen on kokeiltu jos jonkinlaista salvasorttia, mutta tuloksetta. Yhden kerran sain sen muutamaksi kuukaudeksi katoamaan suomalaisella kirjolohiöljyllä, mutta kun ihottuma tuli uudestaan takaisin, sama aine ei enää tepsinyt.
Sitten Ahdin Ruotsissa asuva veli sattui lukemaan Terveys-Hymyssä 8/2007 olleen jutun Sami Laitakarista ja Kuolleen meren suolasta valmistetusta La Cure -tuotesarjasta.
– Velipoika kertoi tästä jutusta sekä siitä, että myös yksi hänen tuttavansa oli saanut oman käsi-ihottumansa paranemaan samalla La Cure -voiteella. Rupesin kokeilemaan ja voitelin sitä käteeni monta kertaa päivässä. Laitoin voiteen päälle sideharsotupon, sitten pumpulihanskan ja sen jälkeen vielä polkupyörähanskan.
– Kun ensimmäinen kuva otettiin 15.3, käsi ei enää ollut niin paha kuin se pahimmillaan oli ollut, mutta ihan tarpeeksi karmean näköinen kuitenkin. Parantuminen alkoi kuitenkin nopeasti ja kun seuraava kuva otettiin kahdeksan vuorokauden kuluttua, käsi oli jo paljon parempi. Ja toukokuun lopussa käsi oli jo vallan hyvän näköinen verrattuna aiempaan. Parantumista on tapahtunut koko ajan eikä käsi ole enää auki.
Ahti ja häntä hoitaneet lääkärit ovat toisenkin kerran pähkäilleet, mistä oudot ihottumat johtuvat ja miksi ihottuma loikkasi vuosikausien jälkeen vasemmasta jalasta oikeaan käteen. Psoriasiksesta ei ole kysymys, mutta kukaan ei ole osannut selittää, mistä oikein on kysymys. Vastaus voisi liittyä Ahdin kumiallergiaan.
– En saisi koskea edes pölynimurin kumipäällysteisiin sähköjohtoihin. Mulla on A4:n lista kaikesta siitä, mitä pitäisi välttää, ja viimeisenä listalla ovat pikkupoikien varmuusvälineet, hän nauraa. – Koko ajan ihminen joutuu olemaan tekemisissä kumivalmisteiden kanssa, mutta olen yrittänyt välttää kosketusta käyttämällä käsineitä. Silloin, kun ihottuma 25 vuotta sitten iski jalkaan, jalassa oli tietysti kumisaappaat, mutta mitä muita jalkineita metsätöissä voi käyttää?
– Sen verran käsi on jo parantunut, että ostaa pamautin yhtenä päivänä moottoripyörän, hän nauraa. – Sen kanssa minä nyt möllöttelen ja kulutan aikaani.
Teksti:
Terveys-Hymy 8-08
Kommentit
Oma kommentti