Allergiaan ei tarvitse alistua

– Allergian oireilun alkaminen voidaan ehkäistä ja oireilua pystytään pitämään kurissa vaikeinakin aikoina, sairaanhoitaja Sari Terälä toteaa.

Sairaanhoitaja Sari Terälä sanoo, että kaikkein tärkeintä allergian hoidossa on allergeenien välttäminen. Se on kuluneena keväänä ollut helpommin sanottu kuin tehty.

–  Ei ulos voi oikein japanilaistyylisen hengitysnaamarin kanssa lähteä liikkumaan, vaikka pahimman katupölyn aikaan se ei olisi ollut ihan hassu ajatus, hän naurahtaa. –  Suojaimet eivät taida oikein sopia meikäläiseen kulttuuriin.

–  Nenän tehtävänä on normaalioloissa toimia ilman puhdistajana. Nenäonteloissa on kuorikot, jotka aiheuttavat sisäänhengitysilman virtaukseen pyörteitä, ja pyörteisyys heittää keskipakoisvoiman ansiosta pienpartikkelit limakalvolle. Limakalvolla on limaa tuottavia soluja, joiden pitäisi pystyä valmistamaan niin paljon limaa, että kaikki sinne tulevat pienpartikkelit tarttuvat siihen limaan, joka värekarvojen päällä kulkee nielua kohti ja nielaistaan lopulta mahaan. Vatsahapot sitten tuhoavat allergeenit. Tarkoituksena on, että keuhkoihin pääsisi vain puhdasta ilmaa.

–  Kun pienpartikkelien määrä ilmassa on suuri, nenä ei selviä sille annetusta puhdistustoiminnosta eikä limaa kyetä erittämään tarpeeksi. Allergia aiheuttaa sen, että nenän värekarvojen toiminta heikkenee. Kun värekarvojen pitäisi kuljettaa lima pois ja tilalle pitäisi tulla uutta, värekarvojen toiminta heikkenee ja hidastuu, jolloin kaikki mahdolliset allergeenit jäävät lillumaan nenään.

–  Ja kun limaa tuottavien solujen toiminta heikkenee, limakerros ei ole enää yhtenäinen vaan sinne jää aukkoja, jolloin allergeenit pääsevät aukoista suoraan limakalvosoluille. Kun allergeeni pääsee MAST-nimisen solun pinnalle, syntyy allergiareaktio.

Sari Terälä suosittelee pelastukseksi Nasaleze-nimistä valmistetta.

–  Kun sitä suihkutetaan nenän sisään hengitysilman mukana, sitä sinkoutuu nenäonteloon aivan samalla tavalla kuin mitä tahansa pienpartikkeleita. Koska Nasaleze on jauhemaista, se leviää sinne hyvin, ja nenässä olevan kosteuden vaikutuksesta se muodostaa geelikalvon, joka on käytännössä mekaaninen este allergeenejä vastaan. Se parantaa nenän suodatusvaikutusta eli se toimii ikään kuin sisäisenä hengityssuojaimena.

Nazalese on käytännössä mikrokristallisoitua selluloosaa, jolle kukaan ei voi olla allerginen. Sitä esiintyy sidosaineena lähes kaikissa tableteissa ja kapseleissa, ja jokainen meistä on niellyt sitä elämänsä aikana kymmeniä, ellei satoja grammoja. Ihmisellä ei ole entsyymiä, joka pystyisi pilkkomaan selluloosaa, ja juuri siksi Nasaleze on niin tehokas.

Nasalezea voidaan käyttää joko ennalta ehkäisevästi tai vasta oireiden ilmaantuessa. Sen teho alkaa välittömästi aineen levittyä nenän limakalvoille ja paranee säännöllisen käytön aikana. Sitä voi suihkuttaa nenään niin monta kertaa vuorokaudessa kuin tarvetta on, eikä sen käytölle ole muutenkaan mitään rajoituksia. Nasaleze ei reagoi lääkeaineiden kanssa. Jos kuitenkin käytössä on lääkenenäsumutteita, ne laitetaan ensin, odotetaan muutama minuutti niin että ne ovat imeytyneet – ja vasta sitten laitetaan Nasalezea päälle.

–  Valmistetta on tutkittu myös lapsilla, joilla oli allerginen nuha. Nuorimmat koehenkilöt olivat puolitoistavuotiaita, enkä näe mitään syytä, miksei Nasalezea voida kokeilla vauvoillekin.

–  Allergeenit aiheuttavat silmäoireita, nuhaa, hengitystieoireita ja jopa iho-oireita. Ihmiset kuvittelevat usein, että silmäoireet tulevat jotenkin silmien kautta, mutta todellisuudessa nekin aiheutuvat pääosin nenän kautta. Jos kuitenkin nenään saadaan suojaava kalvo, uusia allergeeneja ei enää pääse elimistöön ja allerginen reaktio pysähtyy.

Sari Terälä sanoo, että Nasaleze tehoaa kaikkiin ilmassa olevien allergeenien aiheuttamiin oireisiin.  Ruotsissa on parhaillaan menossa katupölytutkimus, josta tiedetään jo sen verran, että alustavat tulokset näyttävät oikein hyviltä.

– Nasaleze tehoaa katupölyn ohella pölypunkkiin, kissaan, koiraan, siitepölyihin, jauhoihin eli mihin tahansa ilmassa leijuviin allergeeneihin. Nasalezea voikin käyttää kaikentyyppisen allergisen nuhan ehkäisemiseen ja hoitoon. Pahoina keväinä siitepölyä voi tulla  kaukokulkeutumana meille jopa kuukautta etuajassa ja aina Pohjois-Amerikasta saakka. Karjalasta ja Virosta niitä kulkeutuu meille pari viikkoa ennen kuin meillä varsinainen siitepölyaika alkaa.

Sari Terälän mukaan Nasaleze sopii myös tilanteisiin, missä odotettavissa on tilapäinen allergeeneille altistuminen.

– Jos olet esimerkiksi kissalle allerginen ja joudut kylään, missä on kissa, ongelmia ei synny, jos Nasalezea laittaa nenään ennen kyläreissua.

Terälä huomauttaa kuitenkin, ettei kotieläimen hankkimista voi suositella sellaiseen perheeseen, missä on allergikkoja. Kyseessä on silti aina jokaisen perheen oma ratkaisu.

–  Nykyään lääkärien suhtautuminen on kuitenkin muuttunut takavuosista eli nykyään suositus on se, ettei lemmikeistä tarvitse luopua, jos joku perheenjäsenistä sairastuu allergiaan, mikäli lemmikki ei pahenna oireilua. Allergiat pystytään pitämään kurissa.

Allergiat lisääntyvät

Sairaanhoitaja Sari Terälä kertoo allergioiden lisääntyvän Suomessa koko ajan. Yhtään allergian muotoa ei ole katoamassa.

– Hyvin yleisiä allergian aiheuttajia ovat marsu, kissa, koira, lehtipuut, heinät, pujo ja sienten itiöt. Suomalaisista jo 35 % eli melkein kaksi miljoonaa sairastaa allergista nuhaa. Jos sitä ei hoideta kunnolla, on olemassa vaara, että se muuttuu astmaksi. Jos on allerginen nuha ja nenä on tukossa, ihminen alkaa hengittämään suun kautta, jolloin raaka ja puhdistamaton ilma kulkeutuu suoraan keuhkoihin. Kaiken lisäksi nenän ja keuhkojen välillä on suora yhteys: kun allergisella on myös astma, allergia-aikaan astmaoireilukin pahenee eli kun allergeeneja menee nenän limakalvoille, keuhkojen supistuvuus lisääntyy. Onkin osoitettu ihan tutkimuksin, että astmaa sairastavilla nuhan tehokas hoito vähentää sairaalahoitokustannuksia.

Allergian hoito torjuu myös väsymystä. Niin kuin jokainen allergikko tietää, reaktion käynnistyessä olo muuttuu koko lailla vetämättömäksi.

– Jos allergeenien pääsy limakalvolle pystytään ehkäisemään, väsymystäkään ei tule. Toisaalta en ole vielä nähnyt yhtään sellaista varsinaista allergialääkettä, joka poistaisi väsymyksen. Allergialääkkeetkin väsyttävät, joten allergian lääkehoito on askeleen jäljessä.

–  Allergikon painajainen on kevät, jolloin katupölyä on paljon ja kaikki kasvit ja pensaat kukkivat samanaikaisesti. Suuria siitepölymääriä on ollut 2000-luvulla useina keväinä, viimeksi erittäin vaikea allergiakevät oli 1993, Sari Terälä kertoo.

Teksti: Reijo Ikävalko

Kuvat: Miguel Vera

Terveys-Hymy 5-2007