Amalia, 16, on yhä iskussa

Jos Amalia-mopsin 16 ikävuotta muutettaisiin ihmisen iäksi, saataisiin 112-vuotias vanhus. 

Kun Vammalassa asustava Amalia, varsinaiselta nimeltään Appu-Amalia, syntyi 25.6.1992, presidenttinä oli Mauno Koivisto ja keskustapuolueen puheenjohtajaksi oli valittu Esko Aho. Siitä on siis ihmisen iässäkin mitattuna hyvin pitkä aika.

– Amalian kasvattaja on Mietoisissa asuva Maija Ollikainen, jolla on Röllimajan kennel, Amalian emäntä Hannele Vormisto kertoo.

– Amalia on kennelin ensimmäisen pentueen ensimmäinen pentu. Olemme olleet kasvattajan kanssa yhteydessä. Viimeksikin hän soitteli minulle Amalian syntymäpäivänä ja kyseli kuulumisia. Hän on kovin ylpeä siitä, että hänen kennelistään on syntynyt näin terve ja pitkäikäinen pentu, sillä monta Amalian jälkeen syntynyttä pentua on jo mennyt pois.

– Amalia on  koko ikänsä ollut melko terve, sillä on ollut vain pari silmä- ja korvatulehdusta, jotka on hoidettu. Yhdeksänvuotiaana sillä oli kohtutulehdus, jonka yhteydessä kohtu poistettiin. Se ei ole ikinä saanut pentuja, joten se on vanha neiti. Viime keväänä sillä oli kouristuskohtauksia, jonka takia kävimme eläinlääkärissä, mutta sydän-, veri- ja virtsa-arvot olivat uskomattoman hyviä tuon ikäiselle koiralle. Lääkäri arveli kouristuskohtausten olleen epilepsian tyyppisiä ja antoi lääkityksen, jonka jälkeen vaivoja ei ole ollut.

– Nyt se on ihan hyvässä kunnossa, mutta totta kai se on vanhan koiran näköinen ja oloinen, eikä se enää liiku yhtä reippaasti kuin nuorempana. Amalia on perusväriltään musta, mutta se on harmaantunut fiksusti ja arvokkaasti. Sen kuono ja tassut ovat harmaita, joten vanha neiti on aika jännän näköinen.

Hannele Vormisto on vakuuttunut siitä, että yksi Amalian hyvän kunnon salaisuuksista on Condros-niminen ravintolisä, jota hän on antanut haukulleen.

– Mieheni veljellä oli vanha koira, labradorinnoutaja, jolle tuli sairauksia. Eläinlääkäri arveli sillä olevan nivelissä jotakin vikaa ja suositteli tätä tuotetta. Koira oli kuitenkin lopetettava muun sairauden vuoksi.

– Sukulaismies harmitteli, että tuli turhaan ostettua valmiste ja antoi sen minulle, jotta voisin syöttää sitä Amalialle. Mopsi oli tuolloin 8-9 -vuotias. Aluksi annoin sitä vain silloin tällöin, mutta kun huomasin päivämäärän menevän kohta umpeen, rupesin antamaan sitä säännöllisemmin. Amalialla ei ollut mitään vikaa nivelissä, mutta ajattelin, että jos tätä antaa, niin vikoja ei ehkä tulekaan.

Hannele Vormisto oli jo tätä ennen ruvennut syöttämään Amalialle koirille tarkoitettua maitohappobakteerivalmistetta ja havainnut sen toimivan hyvin. Niinpä hän lisäsi koiran säännölliseen ruokavalioon myös Condrosin.

– Lisäsysäyksen tähän antoi se, kun kuulin niin monella koiralla olevan nivelissä vikaa. Näin yhden mopsinkin, joka ei enää pystynyt liikuttamaan peräpäätään. Olen antanut Amalialle Condrosia nyt säännöllisesti päivittäin jo ainakin neljän vuoden ajan, ja koira on pysynyt terveenä. Kyseessä on jauhemainen aine, jota lisään kotiruokaan ja koira syö seoksen oikein mielellään.

Hannele on havainnut valmisteen lisäävän koiransa liikkuvuutta.

– Kerran Condros oli loppu luontaistuotekaupasta ja väliin tuli parin kolmen viikon tauko, jonka aikana Amalia muuttui mielestäni kankeammaksi jaloistaan. Sen huomasi varsinkin silloin, kun se heräsi ja lähti liikkeelle. Mutta nyt taas Amalia on liikkunut pitkät ajat ikäisekseen vielä ihmeellisen ketterästi. Olen aika varma siitä, ettei se olisi ilman Condrosia enää toimintakykyinen.

Amalia on perinteisen terveellisen kotiruuan ystävä. Valmisruokatuotteet eivät sille maistu eikä se ole koskaan syönyt koirille tarkoitettuja nappuloita tai makkaroita.

– Kunnon kotiruokaa sen olla pitää! Teen sille sapuskaa joko jauhelihasta tai suikalelihasta ja pistän joukkoon viljahiutaleita. Yleensä ne ovat neljän viljan hiutaleita tai sitten täysjyväriisiä. Amalia syö myös mielellään raejuustoa ja ahvenia paistettaessa se pitää puolensa, että saa myös oman osuutensa. Makeita herkkuja Amalia ei paljon ole saanut, vain jäätelö on sen herkkua. Ruokaan olen lisännyt myös koirille tarkoitettua monivitamiini-hivenainejauhetta sekä välttämättömiä rasvahappoja sisältävää öljyä.

Kissoihin mopsivanhus suhtautuu iälleen sopivasti eli välinpitämättömästi tai niin kuin välttämättömään pahaan nyt suhtaudutaan, vaikka Amalia itse on vain kissan kokoinen. Hannelen mukaan Amalia ei ole kovin paljon edes ollut kissojen kanssa tekemisissä.

– Amalia on tietysti lastenlastemme eli kuusivuotiaan Nooran ja nelivuotiaan Helmin lemmikki, Hannele naurahtaa.

Teksti: Reijo Ikävalko

Kuvat: Veli-Matti Parkkinen