Dosentti Heikki Korpela: Näistä vaivoista suomalaisurheilija kärsii

Lähes jokainen suomalaisurheilija kärsii kroonisesta tulehdustilasta ja hapetusstressistä, toteaa Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston dosentti Heikki Korpela.

Jatkuva uuvuttava fyysinen rasitus synnyttää elimistössä kroonisen tulehdustilan, happiradikaalien liikaerityksestä johtuvan hapetusstressin ja pitkittyneen ylirasitustilan (ylikuormitustilan). Huippu-urheilija altistuu monille erilaisille tulehduksille. Näitä ovat virus- ja bakteeri-infektioon liittyvä tulehdus, matala-asteinen tulehdus, metabolinen tulehdus ja suolistobakteerien endotoksiineista johtuva tulehdus. Monilla urheilijoilla todetaan myös hampaiden kiinnityskudosten tulehdus eli parodontiitti.
Kestävyysurheilijalle hapetusstressin aiheuttaa elimistön hapenkulutuksen lisääntyminen. Esimerkiksi maratonjuoksussa ja 50 kilometrin hiihdossa hapenkulutus voi lähes satakertaistua, ja sen johdosta haitallisten happiradikaalien määrä moninkertaistuu. Happiradikaalit aiheuttavat lihaksissa soluvaurioita ja lisäävät solukalvon läpäisevyyttä. Happiradikaalien liikaeritys voimistaa myös elimistön tulehdustilaa. Se lisää veressä tulehdusta mittaavan C-reaktiivisen proteiinin (CRP:n) pitoisuutta.
Pitkittynyt ylirasitustila, krooninen tulehdus ja hapetusstressi muuttavat huomattavasti elimistön hormonitasapainoa. Stressihormonit (kortisoli ja adrenaliini) lisääntyvät ja sukupuolihormonit (estrogeenit ja testosteroni) vähenevät. Kilpirauhashormonien eritys ja fysiologinen vaikutus voivat heikentyä. Naisilla kuukautiskierto häiriintyy tai kuukautiset loppuvat kokonaan. Pitkittyneeseen ylirasitustilaan voi liittyä myös lisämunuaisen vajaatoimintaa.

Mäntyranta palautui nopeasti

Kolminkertaisella olympiavoittajalla Eero Mäntyrannalla oli poikkeukselliset edellytykset huippuhiihtäjäksi. Mäntyrannan ylivoimaisuutta osoittaa se, että hän voitti vuoden 1964 olympiakisoissa 15 kilometrin hiihdon 40 sekunnin erolla toiseksi tulleeseen. Eero Mäntyrannalla oli suuri hapenottokyky (100 ml/kg/min) ja hemoglobiiniarvo (yli 200 g/l). Nämä poikkeukselliset arvot johtuivat perintötekijöiden geenimuunnoksista (geenivirheistä).
Eero Mäntyrannalla oli myös suuri lihasvoima ja hän palautui nopeasti rasituksen jälkeen. Nämä ominaisuudet ovat yhteydessä lihassolujen moottoreihin eli energiaa tuottaviin voimalaitoksiin (mitokondrioihin). Mitokondriot tuottavat lihassoluihin energiaa ja Mäntyrannan lihaksissa oli runsaasti suurikokoisia mitokondrioita.

Monen urheilijan vaiva

Uusien laboratoriotutkimuksien mukaan ainakin joka viides kestävyysurheilija kärsii pitkittyneestä ylirasitustilasta. Se on monimuotoinen väsymys- ja uupumistila, jossa urheilijan suorituskyky on heikentynyt. Suomessa tilasta on käytetty nimitystä ylikunto tai ylikuormitustila. Ylirasitustilalle läheinen ilmiö on henkisen ja fyysisen stressin aiheuttama loppuunpalaminen.
Tyypillisiä merkkejä elimistön ylirasitustilasta ovat jatkuva väsymys, suorituskyvyn lasku, lihasarkuus, rasitusvammat, hidas palautuminen, unihäiriöt, masennus, toistuvat infektiotaudit ja sydämen sykkeen vaihtelu.
Elimistön ylirasitustilaa voidaan parhaiten arvioida tutkimalla verestä, virtsasta ja ulosteesta ylirasitustilaa heijastavia merkkiaineita. Ylirasitustilan merkkiaineet heijastavat kroonista tulehdusta, happiradikaalien liikaeritystä, lihaksien soluvaurioita, rasvojen hapettumista, suoliston haitallisten bakteerien liikakasvua, myrkyllisen endotoksiinin liikaeritystä ja hormonien epätasapainoa. 1990-luvulla tutkimme sekä ravihevosten että maratonjuoksijoiden ylirasitustilaa. Tutkimusryhmämme Itä-Suomen yliopistosta selvitti Helsinki City maratoniin osallistuneiden juoksijoiden uupumus- ja ylirasitustilaa. Totesimme, että uupuneilla juoksijoilla oli monia ylirasitustilaan viittaavia oireita ja löydöksiä.

Altistaa äkkikuolemalle

European Heart Journal -tiedelehdessä kuvataan, kuinka 16 ruotsalaista huippusuunnistajaa kuoli vuosina 1979–1992 äkilliseen sydänkuolemaan. Kuolinsyytutkimusten mukaan useimmat heistä sairastuivat infektiotaudin jälkeiseen sydänlihaksen tulehdukseen, johon liittyi elimistön ylirasitustila ja stressi. Uusien tutkimuksien mukaan pitkittynyt ylirasitustila ja jatkuva stressi lisäävät myös rytmihäiriöiden vaaraa. Uppsalan yliopiston tutkimuksen mukaan uuvuttavaan fyysiseen rasitukseen liittyvä jatkuva stressi altisti Vasaloppetin eli Vaasahiihdon hiihtäjiä sydämen rytmihäiriöille. Uppsalan yliopiston suuressa seurantatutkimuksessa seurattiin 53 000 hiihtäjän rytmihäiriöitä 10 vuoden ajan.

Urheilijan ruoasta tulehdusreaktio

Ruoka voi olla tärkeä tulehduksen aiheuttaja. Harvardin yliopiston tutkimusten mukaan kestävyysurheilijoiden ruoka sisälsi monia tulehduksen aiheuttajia. Ne synnyttävät elimistössä useita tunteja kestävän tulehdusreaktion ja happiradikaalien liikaerityksen.
Tärkeitä tulehduksen aiheuttajia ovat mm. sokeri ja sen hajoamistuotteet, erilaiset ruoka-allergeenit, akryyliamidi, transrasvahapot, hapettunut kolesteroli ja monityydyttymättömien rasvahappojen hapettumistuotteet (aldehydit ja alkenaalit). Ravinnon ruoka-aineet hapettuvat ja sokeroituvat kuumennuksen ja käsittelyn aikana tulehdussoluja aktivoiviksi yhdisteiksi kuten haitallisiksi aldehydeiksi.
Tärkeä syytekijä urheilijan aterianjälkeiseen tulehdusreaktioon on myös kohonnut verensokeri (hyperglykemia) ja heikentynyt sokerinsieto. Mitä enemmän urheilijan verensokeri nousee, sitä voimakkaampi tulehdusvaikutus syntyy. Krooninen tulehdus ja hapetusstressi heikentävät urheilijan suorituskykyä aiheuttamalla elimistössä fysiologisen toimintahäiriön.

Sokerin syönti heikentää suorituskykyä

Jo vuosia sitten Tukholman Karoliinisen Instituutin tutkijat havaitsivat, että sokeri ja sen hajoamistuotteet heikentävät urheilijan suorituskykyä. Ruotsalainen biokemian tohtori ja palkittu tietokirjailija Ann Fernholm kuvaa kirjassaan Sokerimyrkytys, miksi runsas sokerin saanti on haitallista urheilijan terveydelle. Kohonnut verensokeri ja heikentynyt insuliiniherkkyys lisäävät lihaskudoksen tulehdusta ja hidastavat lihaksien energian saantia. Kohonnut verensokeri voimistaa myös elimistön tulehdustilaa vähentämällä tulehdusta estävän adiponektiini-hormonin määrää. Sokerin syönti aiheuttaa vatsavaivoja kiihdyttämällä suolistobakteerien endotoksiinin eritystä. Sen vuoksi urheilijan pitäisi sovittaa ravintonsa sokerin ja nopeiden hiilihydraattien määrä omaan yksilölliseen sokerinsietokykyyn ja insuliiniherkkyyteen.

Teksti:Reijo Ikävalko
Avainsanat: Eero Mäntyranta

Kommentit

Oma kommentti