Tuntuuko joskus siltä, että vatsassa myllertää, turvottaa, ja kaiken lisäksi kivut siirtyvät paikasta toiseen. Ja vaikka kuinka tutkitaan, mitään ei löydy. – Kyse on ärtyvän suolen oireyhtymästä, gastroenterologi Markku Hillilä kertoo.
Ärtyvän suolen oireyhtymä, englanniksi Irritable Bowel Syndrome eli lyhyemmin IBS, on hyvänlaatuinen toiminnallinen vatsavaiva, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että oireet syntyvät mahasuolikanavan normaalitoiminnasta. Suoli supistelee ja laajenee, samoin mahalaukku. Venytykset ja suolessa liikkuva tavara aiheuttavat oireet.
– Kun sitten tehdään erilaisia tutkimuksia eli tähystetään sekä ylä- että alapäästä ja katsotaan verikokeet, kaikki antavat normaalituloksen, gastroenterologi Markku Hillilä kertoo.
– Ärtyvän suolen oireyhtymään kuuluu useampi oire. Tyyppioire on vatsakipu ja häiriintynyt suolen toiminta, mikä voi tarkoittaa ummetusta, ripulia ja joissakin tapauksissa myös molempia.
Markku Hillilä on maan tunnetuimpia gastroenterologeja ja hän on tehnyt väitöskirjan juuri ärtyvän suolen oireyhtymästä. Ja kyllä, hän on sama mies, joka soittaa rumpuja Tuomari Nurmion yhtyeessä. Ärtyvän suolen oireyhtymästä on kuitenkin rokki harvinaisen kaukana, joten tässä jutussa keskitytään vain suolen toimintoihin.
Tyypillisin kipualue
IBS:n aiheuttamat vatsakivut voivat esiintyä missä vatsan osassa tahansa, mutta tyypillisin kipualue sijaitsee yleensä alavatsassa. Kipuja voi olla myös koko vatsan alueella, mutta harvemmin pelkästään ylävatsassa.
– Alavatsa on tyyppipaikka, ja useimmiten kivut sijaitsevat vasemmalla puolella. Yksi yleisesti esiintyvä kohta on ylhäällä vasemmalla kylkikaarella, missä sijaitsee aika tiukka pernan mutka, johon toisilla jää ilmaa venyttämään suolen sisältöä. Venytys aiheuttaa vatsakivut.
Näyttää siltä, että sellaisilla ihmisillä, joilla on IBS, on myös herkistynyt sisäelintunto, jolloin mahasuolikavan lähettämiä signaaleja kulkee tavallista runsaammin keskushermostoon.
– On hyvin tyypillistä, että vatsa tulee syömisen jälkeen kipeäksi, ja monilla on aivan sama, mitä syö, joskin on tiettyjä ruokia, jotka aiheuttavat oireita muita herkemmin. Vatsa turpoaa etenkin iltaa kohti. Kun aamulla herää, oireet ovat joko poissa tai hyvin lieviä, mutta mitä pitemmälle päivä etenee, sitä selvemmin oireet voimistuvat iltaa kohti.
Gasteroenterologi Hillilä arvelee, että kyseistä oireyhtymää on esiintynyt varmaankin aina, mutta nyt se osataan diagnosoida entistä paremmin, kun mahasuolikanavan tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet.
– On työkaluja, joiden avulla pystytään erottamaan tämä vaiva niistä ihmisistä, joilla on suolessa tulehdus, ahtauma, kasvain tai jokin muu elimellinen ongelma. Ne voivat aiheuttaa hyvin samanlaisia oireita. On myös muistettava, että noin kahdella prosentilla suomalaisista on keliakia, ja myös hoitamaton keliakia voi oireilla aivan samalla tavalla.
Naisilla yleisempää
IBS on syystä tai toisesta naisilla 1,5–2 kertaa yleisempi kuin miehillä. On arveltu, että peräti 5–15 prosenttia suomalaisista kärsii tästä vaivasta. Numeroiksi muutettuna viisi prosenttia tekee 250 000 kansalaista ja 15 prosenttia tarkoittaa peräti 750 000 suomalaista. Kyse on siis huomattavista määristä ihmisiä.
– IBS on ehkä yleisintä nuorten ja työikäisten keskuudessa, kun taas ihan vanhoissa ikäryhmissä se näyttäisi pikkuisen asettuvan, Markku Hillilä kertoo.
– Ikävä kyllä ei tiedetä, mikä oireyhtymän aiheuttaa, sillä ei näytä olevan mitään yksittäistä tekijää. Asiaa on tutkittu runsaasti ja teorioita on paljon. Yksi seikka, mikä tähän näyttäisi vaikuttavan, on psykososiaaliset asiat eli stressi. On olemassa viitteitä siitä, että ihmisillä, joilla on IBS, elimistön stressimekanismin toiminta olisi vähän erilaista kuin normaalisti.
Tiedetään myös, että ahdistuneisuus ja depressio on yleisempää niillä henkilöillä, joilla on IBS-oireita. Ahdistuneisuus ja huolestuneisuus aiheuttavat sen, että silloin aistitaan herkemmin mahasuolikanavaan tulevia signaaleja.
– On myös viitteitä siitä, että ainakin osalla IBS-potilaista saattaa olla pientä tulehduksen viitettä suolen limakalvolla. Se taas voi ärsyttää suolen seinämän hermopäätteitä. On paljon, mitä ei vielä tiedetä, mutta pääsääntö näyttää kuitenkin olevan, että aina kun jotakin asiaa tutkitaan IBS-potilailla, löytyy jotakin poikkeavaa terveisiin verrokeihin verrattuna.
Osalla ihmisistä IBS ilmaantuu kampylobakteerin, salmonellan tai jonkin muun bakteeritulehduksen jälkeen, vaikka tulehdus saadaan sammutettua. Häiriintynyt suolen toiminta jää päälle, vaikka pöpö kuolee pois.
Ruokavalio on tärkeä
Gastroenterologi Hillilä kertoo, että sekä ummetus että ripuli liittyvät oleellisesti ärtyvän suolen oireyhtymään. Ummetuspainotteisia potilaita on kolmasosa, samoin ripulipainotteisia, ja viimeinen kolmasosa koostuu vaihteluista näiden kahden riesan välillä.
– Valitettavasti yksittäistä hoitomenetelmää ei ole. Ei ole olemassa tablettia, jonka voisi antaa potilaalle. Se olisi sisätautilääkärille kaikkein kiitollisin tilanne. Parantavaa hoitoa ei siis ole, joskin uusia lääkkeitä on lähiaikoina tulossa markkinoille. Nykyisen hoidon tavoitteena pyritään lievittämään oireita ja parantamaan potilaan elämänlaatua.
Vaikka kyseessä on hyvänlaatuinen vaiva, IBS-potilaiden elämänlaatu on laskenut aivan yhtä paljon kuin esimerkiksi kroonista tulehduksellista suolistosairautta potevilla. IBS vaikuttaa elämänlaatuun todella paljon, ja hyvin moni IBS-potilas kärsii esimerkiksi unettomuudesta.
– Keinoja IBS-oireiden hillitsemiseksi on onneksi olemassa. Ravitsemus ja ruokavalio ovat hyvin tärkeitä. Tästä eräs australialainen työryhmä on julkaissut runsaasti tutkimuksia. On olemassa koko joukko ruoka-aineita, joita IBS-oireista kärsivien kannattaa välttää.
Kyse on fermentoituvista lyhytkestoisista hiilihydraateista, lyhennettynä FODMAP eli Fermentable Oligo-, Di-, and Mono-saccharides And Polyols. Ne eivät imeydy kunnolla ohutsuolesta, ja kun ne päätyvät paksusuoleen, sen bakteerit aiheuttavat fermentaatio- eli käymisprosessin, jolloin syntyy kaasua ja vatsa turpoaa. Tutkimusten mukaan jopa kolme neljästä IBS-potilaasta on saanut lievitystä oireisiinsa välttämällä FODMAP-hiilihydraatteja. Välttämisjakson jälkeen ruoka-aineita voi lisätä ruokavalioon yksi kerrallaan, sillä myös IBS-ruokavaliossa on syytä välttää turhia rajoituksia.
FODMAP-hiilihydraatteja sisältävien ruoka-aineiden luettelo on sanalla sanoen hätkähdyttävä. Vai mitä sanotte seuraavasta listasta: fruktoosi, sorbitoli, ksylitoli, laktoosi – esimerkiksi makeiset, kurkkupastillit, purukumit, mehut, maidot, prebiootit – esimerkiksi oligosakkaridit ja inuliini, joita on muun muassa kevyt- ja ns. terveysjugurteissa, pulla, valkoinen leipä, keksit, ruisleipä, paprika, lanttu, kaalit, sipuli, purjo, parsa, omena, päärynä, sienet, pavut, hunaja, luumut, vesimeloni, rusinat ja keinotekoiset makeutusaineet…
Terveelisistä haittaa
Myös kofeiinipitoiset juomat ja ravintolisät sekä runsas rasvan käyttö voivat pahentaa suolisto-oireita. Viljojen ja leseiden sisältämä liukenematon kuitu voi myös pahentaa oireita, joten sitä on usein syytä välttää. Joillain ihmisillä myös runsasrasvaiset ateriat aiheuttavat oireita.
Lista hämmästyttää myös gastroenterologi Markku Hillilää.
– Yllättävää kyllä, tässä on aivan tavallisia ruoka-aineita, joita käytetään runsaasti. Amerikkalaistutkimusten mukaan vehnä ja sipuli aiheuttavat pahimmat IBS-oireet, ja meillä jo kansanperinnässä tiedetään ruisleivän ja hernekeiton aiheuttavan ilmavaivoja. Meillä kaura näyttää olevan viljoista parhaiten siedetty, joten sitä kannattaa suosia. Oli myös yllättävää, että australialaisten mukaan kivelliset hedelmät kuten omena ja päärynä aiheuttavat oireita, mutta sitrushedelmät ovat parempia.
Yllätys oli sekin, että hunaja on vältettävien ruokien listalla, vaikka sitä on aina pidetty varsinaisena terveysruokana.
– Kun tätä listaa katsoo, niin valtaosa on terveellisiä ruokia: paprika, ruisleipä, lanttu, kaali ja sipulit ovat ihan oikeasti terveellisiä kuitupitoisia ruokia. Sama koskee luumua, josta on aina sanottu, että se auttaa vatsan toiminnassa. Ristiriitaa terveysvalistuksen kanssa on siis tuntuvasti. Toisaalta ei ole kovin paljon tutkittu, kuinka paljon oheiset ravitsemusneuvot auttavat ripulipainotteisessa ja kuinka paljon ummetuspainotteisessa muodossa.
Hyvät ja huonot ajat
Voisi kuvitella, että ohjeistus auttaisi ripulipainotteisessa muodossa aika hyvin, mutta jos potilas on aiemmin syönyt päivittäin luumuja, jotta saisi vatsan toimimaan paremmin – ja jos hän nyt jättää luumut pois, voisi teoriassa olettaa ummetuksen pahenevan.
Silloin potilas joutuu käyttämään ummetuksen takia jotakin muuta, jolloin suositellaan jotakin kuituvalmistetta, mieluiten liukoista kuitulisää. Se ei aiheuta niin paljon vatsan turvotusta kuin esimerkiksi vehnäleseet.
– IBS-potilaiden kannattaa suosia liukoista kuitulisää eli apteekista ilman reseptiä saatavaa lääkekuitua. Mikäli sillä ei saada riittävää oirelievitystä, voidaan ummetuksen hoidossa käyttää lisäksi makrogolia. Molempia on myynnissä apteekeissa ilman reseptiä. Niitä voi ja pitääkin käyttää säännöllisesti, jotta suolen toiminta pysyy vakaana.
– Onneksi IBS-oireet ovat usein kausiluontoisia eikä edellä olevaa ravitsemussuositusluetteloa tarvitse noudattaa yhtä orjallisesti kuin keliaakikoilla, joiden on oltava koko ajan ilman gluteenia. IBS-potilailla on parempia ja huonompia aikoja, ja silloin, kun suoli on paremmassa kunnossa, se kestää paljon paremmin myös australialaistutkijoiden listalla olevia ruoka-aineita. On kuitenkin hyvä tietää, mitkä ruuat voivat huonoina jaksoina pahentaa tilannetta.
”Ibuprofeenia ei vatsalle”
Entä sitten, jos kivut ovat niin pahat, ettei nukkumisesta tule mitään?
– Koviin vatsakipuihin lääkäri voi kirjoittaa spasmolyyttisärkylääkkeitä, jotka rentouttavat suolen sileää lihasta. Luontaistuotekaupoissa on ollut myynnissä piparminttuöljyä, jolla on todettu spasmolyyttisiä kipuja lievittäviä vaikutuksia. Sen sijaan ibuprofeenityyppinen lääke ei ole oikein hyvä vatsakipuun, koska se yleensä ärsyttää vatsan limakalvoa.
Jos haluaa käyttää käsikauppasärkylääkkeitä, kannattaa silloin vatsakipuun ottaa mieluummin parasetamolia.
– Ja jos kipulääkkeen tarvetta alkaa ilmetä useana päivänä viikossa, on syytä neuvotella lääkärin kanssa antidepressantin eli masennuslääkkeen aloittamisesta. Se toimii, vaikka potilaalla ei olisi masennusta. Masennuslääke pystyy nostamaan kipukynnystä, jolloin se vähentää mahasuolikanavasta tulevaa signaalitulvaa.
Näiden lääkkeiden haittavaikutuksena voi valitettavasti kuitenkin olla ummetuksen paheneminen.
– Joissakin spasmolyyteissä on lisänä pieniä annoksia diatsepaamin tapaista lääkettä, koska IBS-potilaat usein nukkuvat huonosti. IBS:ssä on monilla mukana stressiä ja ahdistuneisuutta, ja jos mukana on ahdistuslääkettä, se saattaa lievittää oireita, mutta siitä saattaa tulla myös tapa, josta on vaikea päästä eroon
Lääkkeiden haittavaikutuksena voi olla ummetuksen paheneminen.
Milloin lääkäriin?
IBS pyritään diagnosoimaan välttämällä turhia tutkimuksia. Useimmiten keskustelutuokio sisätautilääkärin kanssa riittää. Ei tehdä paksusuolen tähystystä, jos pystytään ennalta arvelemaan, ettei sieltä löydy mitään.
– Diagnoosi tehdään siten, että lääkäri haastattelee potilasta, jolloin katsotaan, täyttyvätkö tietyt kriteerit. Kaikilta täytyy poissulkea keliakia, joka on helppo todeta verikokeella. Myös laktoosi-intoleranssi voi tehdä samanlaisia oireita. On katsottava myös verenkuva, jottei kyseessä olisi anemia, ja jos hemoglobiini on kovin matala, se voi viitata vuotoon, Hillilä toteaa.
Jos potilaalla on kuumeilua, sekin viittaa johonkin muuhun kuin ärtyvän suoleen ja se edellyttää aina jatkotutkimuksia.
– Jatkotutkimuksia tarvitaan myös aina, jos ulosteessa on verta. Jos oireita alkaa tulla 45–50-vuotiaalle, jolla ei niitä ole ollut aikaisemmin, on aina syytä sulkea pois paksunsuolen syövän mahdollisuus. Myös selkeä jatkuva ripuli vaatii tutkimuksia.
Teksti: Reijo Ikävalko
Kuvat: Miguel Vera
Terveys-Hymy 4-13
Kommentit
Oma kommentti