Harri on maailman vahvin vääpeli

Terveys-Hymy kirjoitti iisalmelaisesta vääpelistä Harri Väisäsestä numerossa 5/2015. Sen jälkeen Harrille onkin tapahtunut yhtä ja toista.

Vääpeli Harri Väisänen, 39, työskentelee sotilaspoliisialiupseerina Karjalan lennostossa Siilinjärvellä Kuopion kupeessa. Harri on ison pakastinkaapin kokoinen, sillä pituutta on 184 cm ja elopainoa 128 kiloa. On siinä meillä vääpeliä kerrakseen.

Harri on pienestä asti ollut urheilumiehiä. Hän hiihti kilpaa aina kahdeksantoistavuotiaaksi asti, mutta iän myötä myös vahvamieskisat ja voimanosto alkoivat kiinnostaa. Myös judo vei muutamaksi vuodeksi.

– Ensimmäisiin voimanostokisoihin osallistuin vuonna 2001 ja vahvamiespuolelle siirryin viisi vuotta myöhemmin. Tulostakin on tullut: maastavedossa ennätykseni on 352,5 kg, penkkipunnerruksessa 240 kg ja jalkakyykyssä 385 kg. Vahvamiesurheilussa paras saavutus on SM-kisojen viides sija.

Kun Harri aloitti voimalajit, hän jatkoi aina vuoteen 2010, jolloin hän kyllästyi alituisiin urheiluvammoihin. Hänet on nimittäin nukutettu ja leikattu peräti 14 kertaa eri urheiluvammojen takia. On operoitu molempia olkapäitä ja vasenta rintaa, vasenta pohjetta ja vasenta pakaraa, samoin polvia. Viimeksi Harria on leikelty vuonna 2010, joten hän arvelee oppineensa ottamaan asiat vähän varovaisemmin ja ehkä myös treeneihin on tullut enemmän järkeä.

– Pidin melkein viiden vuoden tauon kilpailemisessa, kunnes innostuin taas kesällä 2014, hän kertoo.

Las Vegasissa jysähti!

Sen jälkeen kun Terveys-Hymy viime vuoden toukokuussa kertoi Harri Väisäsestä, hänelle on tapahtunut uskomattoman paljon positiivisia asioita. Hän voitti ensinnäkin viime elokuussa maastavedon Suomen mestaruuden, joka takasi osallistumisen lajin MM-kisoihin Nevadan Las Vegasissa.

– Vielä ennen sitä tein näytösjuttuna epävirallisen Suomen ennätyksen 300 kilolla toistoina 11 kertaa peräkkäin. Kyseessä on epävirallinen voimamiesten Suomen ennätys. Loppuvuodesta rupesin treenaamaan MM-kisoja varten. Sieltä tulikin yllättäen sekä oman ikäsarjani eli 33-39-vuotiaiden maailmanmestaruus ja samalla myös avoimen sarjan maailmanmestaruus. Vedin 351 kiloa, joka on kisaennätys ja samalla myös ikäsarjan maailmanennätys.

Harri sanoo, että terveenä ollessaan hän osasi odottaa mitalia ikäsarjasta, mutta ei ikimaailmassa kahta maailmanmestaruutta. Etenkin, kun hän sairasteli juuri ennen kisoja.

– Tuli keuhkoputken tulehdus ja kaksi viikkoa sen jälkeen vielä mahatauti. Viimeisen kuukauden aikana en treenannut käytännössä juuri ollenkaan, joten saavutukset olivat siinä mielessä aikamoisia yllätyksiä. Sain kuitenkin luottamuksen pidettyä, sillä treenit olivat menneet hyvin ja tiesin, että paukkuja kyllä on varastossa.

Las Vegasin kisat olivat maastavedon ja penkkipunnerruksen MM-kisat, mutta jälkimmäiseen lajiin Harri ei osallistunut. Nyt kuitenkin tuli kerralla paljon enemmän kuin mistä hän osasi haaveilla.

– Olen tälle vuodelle tehnyt sellaisen päätöksen, että rupean antamaan vähän armoa selälle ja iälle. Siirryn vahvamiesurheilusta takaisin voimanostoon. Kun viimeksi olin sen lajin kisoissa 2006, ajattelin nyt sitten heti perään osallistua taas vuonna 2016, hän viisastelee.

Jännitti melkoisesti

Mutta palataampa vielä Las Vegasin tunnelmiin. Harri tunnustaa avoimesti, että jännitti melkoisesti. Arvokisojen ensikertalaisella on aina perhosia vatsassa. Mutta hyvin meni.

– Maailmanmestaruus on ollut haaveeni seitsenvuotiaasta pikkupojasta asti. Nyt se sitten 33 vuoden yrittämisen jälkeen tuli, vaikka lajit olivat vaihtuneet moneen kertaan ja vaikka olin pari kertaa jo lopettanutkin. Aina minulla silti kyti haave osallistumisesta Suomen edustajana arvokisoihin, ja kun seisoin Las Vegasissa ykköspallilla, tuli omituinen tunne, että nytkö se sitten tapahtui.

– Kisojan jälkeen kaikki kaverit olettivat, että pidän hirmuiset juhlat, mutta kävin vain syömässä vaimon ja joukkueenjohtajan kanssa, join yhden paukun ja kahvin ja menin nukkumaan. Oli alkuun jotenkin tyhjä olo eikä ollut minkäänlaista juhlafiilistä, mutta kun pari viikkoa oli kulunut, aloin vähitellen tajuta tilanteen, että hetkinen, mitäs tulikaan tehtyä.

Kohina Harrin ympärillä oli kotimaassa lajin harrastajien piirissä tietysti melkoinen.

– Palkinnoksi tuli mitalia ja pientä patsasta, mutta tontin paikkaa ei ole tarjottu, hän nauraa.

– Tämä on vielä meillä ihan marginaalilaji.

Se ei kuitenkaan estänyt touhua ja tohinaa maailmanmestarin ympärillä. Hänen kunniakseen järjestettiin peräti viidet kakkukahvit ja oma seura pisti pystyyn vielä vähän tymäkämmät juhlat.

– Työpaikallani Karjalan lennostossa eversti järjesti palkitsemistilaisuuden, missä muut palkittiin sotilaallisista ansioista, mutta minut MM-tittelistä. Aliupseeriliitto valitsi minut myös vuoden aliupseeriurheilijaksi.

”Serrasta en luovu”

Mutta piipahdetaan vielä kertaalleen Las Vegasissa. Tuliko pelattua uhkapelejä?

– Kyllä tuli, Harri nauraa.

– Sanoin vaimolle toiseksi viimeisenä päivänä ennen kotiin lähtöä, että pitää täällä pelata vähän uhkapeliä, kun Vegasissa ollaan. Löin yhden dollarin yksikätiseen, ja sinnehän se jäi. Siinä reissun uhkapelitappiot.

Koska Harria on leikelty urheiluvammojen takia 14 kertaa, on selvää, että operaatiot ovat jättäneet jälkensä. Etenkin polvet ja lonkka ovat kiukutelleet. Ei siis ihme, että runsaasti ravintolisiä käyttävä Harri on Iisalmen Lifessa vakioasiakas.

Hän alkoi kerran valitella myyjälle vasemman polven patellavaivaansa. Siellä oli sitkeä tulehdus, joka ei ollut parantuakseen. Myös vasemman lonkkanivelen limapussi kiukutteli.

– Myyjärouva suositteli minulle NaturaMedian Serrapeptaasia, ja minähän päätin kokeilla. Kului kolme kuukautta, eikä sen jälkeen ole enää piikitetty sen paremmin patellajännettä kuin limapussiakaan. Otin päivässä kuusi kertaa 200 000 yksikköä, ja vaivat alkoivat hellittää jo viikossa.

– Jatkan edelleen Serrapeptaasin ottamista. Mitään muutosta elämäntapoihini ei ole tullut, joten paljon on ilman muuta sen ansiota. Treenipäivinä otan edelleen kuutta kapselia ja välipäivinä kahta. Kun MM-kisojen jälkeen pidin kaksi viikkoa täyttä huilia enkä ottanut edes ravintolisiä, polvet alkoivat narista ja aristaa. Varmaan paikat ovat aika lailla kuluneet kovan rasituksen takia. Kun taas aloitin treenata vähän kovempaa, otin ravintolisät ja myös serrapeptaasin takaisin käyttöön. Nyt serrapeptaasi lopetti polvien narinan.

Teksti Reijo Ikävalko

Kuvat Anne Anttila ja Harri Väisäsen kotialbumi

Terveys-Hymy 4-2016

Teksti: Hymy
Avainsanat: voimanosto, vahvamieskisa, polven narina, polven patellavaiva, lonkkanivelen limapussi

Kommentit

Oma kommentti