Mirjam Nevalainen on ehtinyt sairastua syöpään jo kahdesti, ja pienempiäkin terveysmurheita on riittänyt.
– Onnistuin kuitenkin pitämään yleiskuntoni korkealla rankkojen sytostaattihoitojen ajan, Mirjam kertoo.
Mirjam Nevalaisella, 76, on ollut ammatteja vaikka toisille jakaa. Hän on käynyt karjakko- ja ravintolakoulut, hän on vaikuttanut kokkina ja hän on työskennellyt myös linja-autojen korien päällystäjänä. Kun hän niklasi verhotangon pitimiä, hän sai niin pahan nikkelimyrkytyksen, että hänen oli vaihdettava alaa. Vielä senkin jälkeen hän työskenteli ruokalan emäntänä, mutta nykyään hän on ollut eläkkeellä jo yli 20 vuotta.
Mirjamin aviomies on eläkkeellä pyöräkoneenkuljettajan töistä. Naimisissa on oltu jo 43 vuotta, mutta lapsia pariskunnalla ei ole. Kotijoukkueeseen kuuluu myös kolme tiibetinspanielia, jotka tottelevat nimiä Pepi, Pepe ja Jippe.
Mirjam on alun perin kotoisin Sodankylästä, mutta monien vaiheiden jälkeen hän päätyi nykyiselle asuinpaikalleen Viinijärvelle, joka sijaitsee Joensuusta kolmisenkymmentä kilometriä Kuopion suuntaan.
Kun ihmisellä on ikää jo 76 vuotta, terveysrintamalle on ehtinyt kuulua yhtä ja toista.
– Syöpäjuttuja on ollut kaksi, Mirjam huokaa.
– Ensimmäinen tuli 1999, kun kaulaan ilmestyi haava, joka ei parantunut ollenkaan. Lääkäri tarjosi ensin, että paidan kaulus olisi hiertänyt sen auki, mutta paraneehan sellainen viikossa tai parissa. Tämä ei kuitenkaan parantunut, ja viimein se todettiin solusyöväksi, joka saatiin onneksi leikattua kokonaan pois.
Ei kulunut kuin kaksi vuotta, kun Mirjamista löytyi huomattavasti vaarallisempi syöpä. Kyseessä oli vatsanpeitteisiin iskenyt syöpäsairaus, jollaisia oli koko maasta siihen mennessä löydetty vain vajaat 50. Mirjam leikattiin joulukuussa 2001 ja hän sai peräti kuusi sytostaattikuuria kolmen viikon välein.
– Syöpä oli koko vatsanpeitteen alueella eikä varsinaista pesäkettä löydetty. Ensimmäiset oireet olivat sellaiset, että minua väsytti ihan hirmuisesti. Olin koko kesän 2001 niin vetämättömissä, että jos maa olisi revennyt alta, olisin mennyt sinne mielelläni. Vatsa alkoi turvota ja siihen sattui. Mies rupesi jo kyselemään, aionko vanhoilla päivilläni vielä ruveta lapsen tekoon.
– Sitten tuli taas paha kipukohtaus ja minun oli pakko mennä lääkärille. Näytin vatsaani hänelle ja sanoin, että nyt on piru irti, ja hän oli samaa mieltä. Ei vienyt monta vuorokautta, kun minut leikattiin. Leikkaus kesti neljä, viisi tuntia ja lääkäri selvitti jälkeenpäin, että koko vatsanpeite oli täynnä sitkeää limaa sekä herneen ja riisiryynin kokoista syöpäkasvainta. Kun hän kertoi leikanneensa syövän saastuttaman vatsanpeitteen pois ja laittaneensa tilalle uuden, minun oli pakko kysyä, että sialtako kävit sen ottamassa. Hän nauroi ja vakuutti, että omat varaosat riittivät. Ihmisellä on kuulemma vatsanpeitettä niin paljon, että siitä tulisi vaikka kokonainen jalkapallokenttä. Jos ihmisellä ei olisi näin venyvää vatsanpeitettä, ei lapsia kannettaisi eikä kaljamahoja tulisi.
Kun Mirjam pääsi leikkauksen jälkeen pois sairaalasta, hän marssi ensimmäiseksi serkkunsa omistamaan luontaistuotekauppaan ja osti Ravintorengas Oy:n Havupuu-uutejuomaa.
– Rupesin juomaan sitä kolme desilitraa päivässä heti ensimmäisen sytostaattikuurin aikana ja olen jatkanut sitä siitä lähtien jo kuuden vuoden ajan. Sytostaattihoitoja oli aina kolmen viikon välein ja siihen upposi aina yksi päivä, mutta jaksoin rankat hoidot, koska yleiskuntoni oli niin hyvä. Mainitsin Havupuu-uutejuomasta yhdelle lääkärille, mutta hän piti sitä humpuukina. Jatkoin kuitenkin sen juomista ja pärjäsin rankat hoidot niin hyvin, että lääkäritkin ihmettelivät pirteyttäni. Sytostaattihoidot minut paransivat, mutta Havupuu-uutejuoman ansiosta jaksoin ja kestin koko ruljanssin oikein hyvin.
– Jo toisella hoitokerralla yksi lääkäri sanoi minulle, että kuules Mirkku, sinä selviät tästä. Vaikka mulla oli tiputukset päällä, kävelin pitkin sairaalan käytäviä. En millään malttanut olla sängyssä. Energiaa ja temperamenttia riitti.
– Syöpää ei ole ollut vuoden 2002 jälkeen. Olen kuitenkin koko ajan jatkanut juoman ottamista ja sitä on kaapissa nytkin.
Syöpähoidot jättivät kuitenkin jälkensä. Mirjamin molemmista jaloista on kolme varvasta pahasti puuduksissa ja hänellä ilmenee myös katkokävelyä. Vaikka postilaatikko on vain 15 metrin päässä, matka sinne ei onnistu.
Mirjamilla on ollut syöpien ohella muitakin terveysmurheita. Hän on syönyt rytmihäiriöiden takia sydänlääkkeitä jo kymmenisen vuotta ja astma on kiusannut jo kolme vuosikymmentä.
– Kaikesta kuitenkin selviää, kunhan ei luovuta, Mirjam toteaa. – Kun vakava sairaus iskee, täytyy olla hirmuisen vahva ja temperamenttinen. Ei saa antaa periksi.
Lue lisää Havupuu-uutejuomasta.
Teksti: Reijo Ikävalko
Kuva: Johanna Kokkola
Terveys-Hymy 5-2007
Havupuu-uutejuoma
Turun yliopistossa tutkittu luonnon antioksidantti länsirannikon männystä. Tutkimuksiin perustuvien kemiallisten havaintojen ja havupuu-uutejuomaa käyttäneiden henkilöiden kokemusten perusteella sen hyvää tekevä sisältö ei ole pelkän uskon varassa.
Kommentit
Oma kommentti