Jalkaterapeutti Veera Keltanen: ”Melkein kaikilla on liian pienet kengät”

Mainos

Jos sinulla on jalkaongelmia, menetkö silloin jalkahoitajalle, jalkojenhoitajalle vai jalkaterapeutille? Kas siinäpä kysymys! Antakaamme jalkaterapeutti Veera Keltasen selvittää, mistä on kysymys.

Jalkahoitaja ei ole mikään virallinen termi, ja melkein kuka tahansa voi ruveta jalkahoitajaksi, jalkaterapeutti Veera Keltanen, 38, selvittää.
Jalkahoitajalla ei ole virallista koulutusta, ja niinpä monet kauneudenhoitoalan ammattilaiset kertovat tekevänsä jalkahoitoja ja olevansa jalkahoitajia.
– Jalkojenhoitaja onkin sitten vähän monimutkaisempi juttu. Kyseessä on vanha opisto- tai koulutason koulutus, josta valmistui aikoinaan terveydenhuollon piirissä toimivia jalkojenhoitajia. Tämä koulutus loppui jo vuonna 1996, mutta kaikki ne, jotka sitä ennen valmistuivat, ovat siis jalkojenhoitajia ja heidät on rekisteröity Valviraan. He ovat virallisia terveydenhuollon ammattilaisia.
– Kun jalkojenhoitajien koulutus loppui vuonna 1996, sen piti siirtyä opistoasteiseksi, mutta se hyppäsikin suoraan ammattikorkea-asteelle, jolloin nimikkeeksi tuli jalkaterapeutti amk.
Kyseessä on siis jalkaterapeutti, ei jalkojenterapeutti. Mutta nyt hämmennetään vielä lisää.
– Jalkaterapeutin koulutus on ammattikorkeakoulutasoinen ja se kestää kolme ja puoli vuotta, kun jalkojenhoitajalla oli parivuotinen koulutus. Näin ollen koulutusaika melkein tuplaantui. Kun kyseessä on korkeakoulu, mukana on myös tutkimusta ja opinnäytetyötä.
Seuraavaksi hämmennetään vielä hiukan lisää.
– Mutta sitten tuli eteen se tosiasia, että väestö alkoi vanheta ja jalkojen hoidolle tuli yhä enemmän tarvetta. Tekijät kuitenkin vähenivät, jolloin piti kehittää uusi koulutus sellaisille ihmisille, jotka tekevät vain nopeasti jalkahoitoja vanhuksille. Niinpä perustettiin jalkojenhoidon ammattitutkinto, mutta kyseessä on tutkinto, joka sisältää kyllä valmistavaa koulutusta, mutta silti kyseessä on vain näyttötutkinto.
Nyt ongelmana on se, että heitä pitäisi kutsua jalkojenhoidon ammattitutkintolaisiksi, mutta monet heistä nimittävät itseään jalkojenhoitajiksi, vaikka se on suojattu nimike.
Vieläkö te, hyvät lukijat, pysytte perässä?
– Jalkojenhoidon ammattitutkinto on siis näyttötutkinto, ja porukkaan mahtuu tietysti tosi hyviä tekijöitä, joista osa on pohjakoulutukseltaan sairaanhoitajia, mutta sitten siellä voi olla muunkinlaisia tekijöitä, joilla ei ole terveydenhuoltopohjaa. Asiakkaalle on todella vaikeaa selittää, kenelle jalkavaivojensa kanssa pitäisi mennä!
Veera Keltanen itse on siis ammattikorkeakoulusta kolmen ja puolen vuoden koulutuksen jälkeen valmistunut jalkaterapeutti ja hän sanookin, että jos jalkavaivoista kärsivä kääntyy tämän tutkinnon omaavan henkilön puoleen, hänen pitäisi periaatteessa osata asiat ja hallita tilanteen.
Aikamoinen jalkaviidakko, eikö totta?

”Tulin alalle ihan vahingossa”

Helsingistä kotoisin oleva Veera Keltanen piti lukion jälkeen yhden välivuoden, jonka jälkeen hän ajatteli hakeutua johonkin ammattikorkeakoulun koulutusohjelmaan.
– Avasin hakuoppaan ja osuin sivulle, jossa puhuttiin jalkaterapeuteista. En ollut ikinä kuullutkaan koko asiasta, ja sille tielle sitten tuli lähdettyä.
Veera on ollut yksityis– ja yksinyrittäjänä Vuosaaren jalkaterapiassa (www.vuosaarenjalkaterapia.fi) vuodesta 2013. Hän on perustanut sen yhteyteen myös www.kevytjalkine.fi -verkkomyymälän, joten yhdelle naiselle tekemistä riittää liiankin kanssa. Niinpä hän hakee itselleen työkaveria.
– Työpäivät ovat nin pitkiä, ettei kauan enää jaksa. Ja perhettäkin pitäisi ehtiä näkemään; kotona on mies ja kaksi lasta, yhdeksänvuotias poika ja 12-vuotias tyttö. Vuosi sitten ostin Typy-nimisen 11-vuotiaan tyttöponin, jota on käytävä katsomassa joka päivä, Veera juttelee.

”Miehetkin pitävät liian pieniä kenkiä”

Kautta aikojen on sovinistisesti viisasteltu siitä, että naiset ostavat aina pari numeroa liian pienet kengät, mutta yllättäen samaa ilmiötä esiintyy myös miehillä.
– Tutkimusten mukaan 70 prosenttia ihmisistä pitää liian pieniä kenkiä. Luullaan, että kenkä on samankokoinen kuin jalka, mutta jalkahan venyy joka askeleella ja kasvaa kokoa. Kengässä pitää olla pituutta puolitoista senttiä oman jalan pituuden lisäksi ja tärkeää on, että tilaa on myös leveyssuunnassa. Kengän on myös oltava joustava.
Entä millainen sitten on Veera Keltasen tyyppiasiakas?
– Täällä käy kaiken ikäisiä, sekä naisia että miehiä, mutta ehkä kuitenkin kaikkein tyypillisin on juuri eläkkeelle jäänyt nainen, jolla on nyt aikaa huoltaa itseään. Kaikkein tyypillisimpiä jalkavaivoja puolestaan ovat kovettumat, känsät, kynsimuutokset ja kipeät jalat. Ja liian pieniä kenkiä näkee melkein kaikilla.
Veera kuitenkin sanoo, että suomalaiset hoitavat jalkojaan kohtuullisen hyvin.
– Ihminen, joka välittää itsestään, hoitaa myös jalkojaan aika hyvin, mutta on myös sellaisia, jotka eivät välitä itsestään. Näen myös melkein päivittäin niitä, jotka kärsivät kipeistä jaloista, mutta eivät tee asian eteen mitään, koska he luulevat, ettei asialle voi tehdä mitään. Kaikelle voi aina tehdä jotakin! Pienenkin kivun takia kannattaa tulle jalkaterapeutille, kyllä me aina jotain keksitään.
Ranskalaisen viisauden mukaan kipu varpaassa on kipu sydämessä. Veera allekirjoittaa tämän sanonnan.

Maraton onnistui sittenkin

– Paljon on kuvioissa myös toiminnallista harjoittelua – eli lähdemme yhdessä opettelemaan oikeaa seisonta-asentoa, kuinka jalkaa pitää kuormittaa, kuinka jalan kanssa pitää astua ja kuinka ylipäätään jalkaa käytetään. Olen tästäkin saanut paljon hyvää palautetta. Usein tapaan myös migreenistä kärsiviä asiakkaita, mutta migreeni loppuu, kun jalka saadaan suoraksi. Monesti jalkakivut voivat heijastua myös selkään.
– Kerran vastaanotolleni tuli maratonia suunnitteleva henkilö, jolla oli jalka kipeä. Hän oli käynyt monella lääkärillä, jotka kaikki olivat kehottaneet lopettamaan juoksemisen ja tarjosivat tilalle vain lepoa. Sitten hän tuli minun luokseni, ja rupesimme harjoittelemaan oikeaa askellusta ja juoksutekniikkaa. Jonkin ajan kuluttua sain viestin, jossa hän kertoi juosseensa maratonin ja että aika oli parempi kuin ikinä!
– Pitää muistaa, että liike on lääke. Ei kannata jäädä liikkumattomaksi, vaikka olisikin jalkakipuja.

Teksti:Reijo Ikävalko
Kuvat:Mika Lahtonen
Avainsanat: kengät, Veera Keltanen, jalkaterapeutti

Kommentit

Oma kommentti