Jennyn sitkeät säryt asettuivat

En ole enää pariin kuukauteen tarvinnut särkylääkkeitä ja nukun yöni sikeästi. Mikko-kissa nukkuu mun jaloissani ja mahtaa sekin olla tyytyväinen, kun mamma ei koko ajan pyöri, raumalainen Jenny Nordlund huokaa onnellisena

Jenny Nordlund, 77, jäi kuusi vuotta sitten leskeksi ja on siitä lähtien asunut yksinään Raumalla sijaitsevassa talossaan. Sekä miehen kaksi tytärtä että hänen oma tyttärensä ovat jo aikapäiviä lentäneet kodista. Jenny ehti olla hitsaajana työskennelleen puolisonsa kanssa naimisissa kunnioitettavat 40 vuotta.

–  Olen nykyään yksinäni nelijalkaisen pienen kissan kanssa, Jenny naureskelee. –  Hänen nimensä on Mikko ja hän täytti huhtikuussa kahdeksan. Se on kissalle vielä oikein hyvä ikä.

Vaikka Jenny täyttää kolmen vuoden päästä 80, hän on vielä hyvässä iskussa. Hän käy kaupassa, siivoaa ja tekee ruokansa itse. Koska huushollissa on puulämmitys, hän joutuu itse myös kantamaan puut sisälle. Tekemistä siis riittää.

–  Juuri eilen tuli kolme säkkiä perunaa ja tänään meinaan keittää kalasoppaa. Ostin torilta kaksi siikaa, joista toisen saa Mikko.

Jenny on alun perin syntyisin euralaisia, mutta Raumalla hän on asunut jo vuodesta 1962. Hän jäi eläkkeelle lehdenjakajan töistä 11 vuotta sitten 66-vuotiaana. Sitä ennen hän ehti nuoruudessaan olla monessakin työpaikassa, ja raskas työ jätti jälkensä. Nivelet kuluivat ja alkoivat oireilla.

–  Ihan nuorena jouduin talonjussille töihin ja karjaa hoitamaan. Aamulla noustiin ylös kello kolme ja ensimmäiseksi mentiin navettaan. Kun navettatyöt oli saatu tehtyä, lähdettiin pellolle töihin. Ei muuta kuin heinähanko käteen vaan. Siitä oli romantiikka kaukana eikä elämä ollut muuta kuin työtä ja työtä.

–  Ensin alkoi sattua selkään ja sitten lonkkiin. Kun rupesin jakamaan lehtiä, alkoi ottaa polviin. Kaikkein pahimmat kivut ja säryt ovat kuitenkin olleet vasemmassa lonkassa. Olen käynyt vaivojeni takia monet kerrat lääkärillä, mutta olen saanut vain vahvoja särkylääkkeitä. Niitä olen joutunut joskus ottamaan kolmekin kertaa päivässä.

Lonkkasärky valvotti Jennyä viheliäisesti. Kun hän meni nukkumaan iltakymmeneltä, hän heräsi särkyyn yleensä kahden kolmen maissa yöllä, ja vaikka hän otti särkylääkettä, uni ei enää tullut silmään. Niinpä Jenny otti kirjan käteensä ja rupesi lukemaan.

Jenny ei ollut eläissään kokeillut ainoatakaan luontaistuotevalmistetta, ennen kuin hän viime keväänä sattui näkemään eräästä ilmaisjakelulehdestä vaasalaisen miehen tarinan. Mieshenkilö oli kärsinyt hyvin samanlaisista vaivoista, mutta oli saanut helpotuksen särkyihinsä Fenno Naturan ArtriFix-nimisellä valmisteella. Jennykin päätti kokeilla samaa konstia.

–  Täytyy myöntää, että olin alkuun hyvin epäileväinen. Rupesin kuitenkin huhtikuun alussa ottamaan kolme tablettia päivässä, ja kun muutama kuukausi oli kulunut, säryt alkoivat vähentyä ja katosivat sitten kokonaan. Pudotin annostuksen kuukausi sitten kahteen tablettiin päivässä, ja hyvin menee.

–  Nyt ei ole kipua eikä särkyä missään ja yölukeminen on vallan jäänyt, Jenny naurahtaa.

– Särkylääkkeitä en enää ole tarvinnut pariin kuukauteen ollenkaan.

–  Nyt nukun yöni hyvin ja heräilemättä. Kissa nukkuu jaloissa eikä nyt senkään tarvitse heräillä mun takiani. En ole kertonut ArtriFixistä lääkärille, kun mulla ei ole ollut sinne mitään asiaa. Mitäs terve ihminen lääkärissä tekee!

Teksti: Reijo Ikävalko

Terveys-Hymy 1-08