Kikalla oli ongelmia käsissä

Kikka Sihvonen muistaa varmaan ikänsä tämän vuoden tammikuisen Heikin päivän. Se ei sujunut ihan niin kuin Strömsössä. – Kaaduin liukkaassa mäessä ja mursin vasemman ranteeni, joka meni poikki. Onneksi olen oikeakätinen, Kikka naurahtaa.

Harva meistä vaihtaa sekä ammattia että asuinmaata yhtä radikaalilla tavalla kuin Espoosta Englantiin muuttanut Kirsti ”Kikka” Sihvonen. Hän lopetti kiinteistövälittäjän työnsä maaliskuussa ja muutti huhti-toukokuussa pysyvästi Etelä-Englantiin Brightonin liepeille. Ihan ensimmäistä kertaa Kikka ei kuitenkaan asu ulkomailla, sillä hän vietti vuosi sitten puolitoista vuotta Egyptissä.

Englannissa hän rupeaa työskentelemään henkisten kurssien ja matkojen parissa, kaikkea henkisyyteen liittyvää ja pyyteetöntä rakkautta opettavassa yrityksessä nimeltään Galactic Light.

Kikka on eronnut ja hänellä on kaksi aikuista poikaa, joilla on omat perheet, joten hän on kaikin puolin valmis vaihtamaan elämänsä kuvioita uusiksi. Terveysasiatkaan eivät ole esteenä, sillä hänellä on pysyvä lääkitys vain kilpirauhasen vajaatoimintaan.

Onni onnettomuudessa

Onnettomuuksia silti sattuu. Vahinko ei tunnetusti tule kello kaulassa.

– Olin lähdössä 19.1. lauantaina matkamessuille kotoani Espoosta. Oli satanut lunta ja aura oli käynyt, mutta jyrkkää alamäkeä ei ollut hiekoitettu. Liukastuin mäessä ja tulin vaistomaisesti maahan vasen käsi edellä. Oikeassa kädessä oli laukku ja auton avaimet. Oikeakätisenä olen ollut hyvin kiitollinen, etten loukannut oikeaa kättäni.

Kikka mursi ranteensa, joka hänen mukaansa käytännössä meni poikki. Autoon oli matkaa kaatumisen jälkeen vain kymmenkunta metriä, joten hän pystyi kapuamaan siihen ja soittamaan ystävälleen, jota hän oli menossa tapaamaan.

– Selitin hänelle, että nyt en taida päästä, koska kaaduin. Itkin ja olin shokissa. Kipu oli aivan kamala. Onneksi kaverini tunsi taloyhtiössäni asuvia ihmisiä, soitti heille ja selvitti, että nyt tarvitaan apua. Naapurin Calle sitten tulikin ja vei minut lääkäriin. Itkin koko matkan. Odotusaika tuntui todella pitkältä, ennen kuin käteni oli saatu kipsattua ja särkylääkkeet veivät kivun.

Käsi kipsistä kuntoon

Kun Kikan luontaistuotealalla työskentelevä ystävätär kuuli Kikan onnettomuudesta, hän toi heti seuraavana päivänä Kikalle luutumista nopeuttavaa upouutta K2-Kalkki -nimistä valmistetta ja myös D-vitamiinia.

– Uskon vakaasti, että ne edesauttoivat luutumista, Kikka toteaa. – Luutuminen lähti ihan hyvin käyntiin eikä mitään takapakkeja tullut. Kuvausten mukaan kaikki sujui niin kuin piti. Kipsi oli kädessä viisi viikkoa. Onneksi hoitohenkilökunta sai vedettyä käden paikoilleen niin ettei leikkausta tarvittu. Totta kai viiden viikon kipsin jälkeen käsi oli vielä oudon näköinen, voimaton ja avuton, ja sen vasemmassa reunassa oli ikävän näköinen patti, mutta edessä oli jumppaaminen ja fysioterapeutilla käyminen.

Kikka kertoi lääkärillekin syömistään ravintolisistä, eikä valkotakeilla ollut mitään niitä vastaan.

– Kyllä siitä vielä käsi tulee, vaikka vielä huhtikuun puolivälissä vasemmalla kädellä ei liikeratojen puutteellisuuden vuoksi voinut ottaa kolikoita vastaan esimerkiksi kaupan kassalla. Uusia lääkäriaikoja ei kuitenkaan enää ole tiedossa, joten aika tekee tehtävänsä. Täytyy vain jatkaa käden jumppaamista, Kikka toteaa.

Teksti:
Reijo Ikävalko

Kuva: Miguel Vera

Terveys-Hymy 6-13

Teksti:Via Naturale
Avainsanat: käsi, D-vitamiini, kalkki, luutuminen, murtuminen, ranne

Kommentit

Oma kommentti