Luontaistuotekouluttaja Tapani Lahti on yksi alan pioneereista Suomessa. Nyt hän selvittää, mikä merkitys on entsyymeillä ja kuinka niiden avulla voidaan saada vatsaongelmat ratkaistuiksi.
Luontaistuotekouluttaja Tapani Lahti kertoo, että yllättävää kyllä, muutos ruoansulatuksessa ja ravintoaineiden imeytymisessä voi häiritä mielenrauhaa ja aiheuttaa monia mieltä hämmentäviä ruoansulatuskanavan ongelmia.
– Mistä pienet pierut tulevat? Mistä isot edellä, siitä pienet perästä! Pienistä ruoan palasista!
Muinaiset babylonialaiset uskoivat sielun olevan vatsassa. Ruokaa tuokaa, enemmän ruokaa, huutaa länsimainen vatsalaukku, mutta miksi? Nykyinen runsastärkkelyksinen ruokavalio, joka sisältää muun muassa liian vähän entsyymejä, D-vitamiinia, polyfenoleja, seleeniä, jodia ja liian paljon natriumia, voi tulla taakaksi verisuonille.
– Ne voivat vaurioitua ja vauriokohtiin alkaa kerääntyä rasvaa, kolesterolia ja kalkkia, jotka ovat suomalaisen sydän- ja verisuonisairauksien ensiaskeleita.
Vatsa kohdalleen
Ruoansulatuskanavan häiriöt ovat seurausta entsyymien alijäämästä eli niiden puutteesta suhteessa ruoan määrään.
– Entsyymeiksi kutsutaan tiettyjä haiman ja eräitä ohutsuolen eritteitä, joita ovat lipaasit, proteaasit, amylaasit jne. Aina kun syöt enemmän kuin haima sietää, saat seuraksesi suolisto- ja mahaongelmia, joista voi pahimmillaan olla seurauksena suolisyöpä.
Kaikkein helpoiten entsyymialijäämän saa aiheutettua itselleen syömällä suuren määrän tärkkelystä, koska voidakseen imeytyä sen on muututtava sokeriksi.
– Kun tämä ei suurissa määrin haimalta onnistu, tärkkelys tukkii suoliston ja alkaa mädäntyä ja käydä, Lahti sanoo.
Mädäntymistä saa aikaan myös suuri proteiinikuorma.
– Suoliston valtaisa bakteerireservi sisältää potentiaalisia patogeeneja, jotka aiheuttavat suolistosairauksia, tulehduksia ja syöpää, kun niiden ”elinvoimaa” lisätään. Tällöin on kyse imeytymättä jääneestä ravinnon osasta.
Arjen sankarit
Tapani Lahti toteaa, että ruoansulatuskanavan ja erityisesti paksusuolen tehtävänä on ajaa nämä potentiaaliset patogeenit ulos. Asiaan voi vaikuttaa itsekin ottamalla huomioon oman haiman ja ohutsuolen kyvyn suoriutua tehtävistään.
– Ruoan on imeydyttävä viimeistään ohutsuolen loppuosassa. Ylijäämä viemäröityy paksusuoleen, joka hoitaa enää vain veden talteenoton. Se on 85 prosenttia ulosteen sisältämästä vedestä. Loppu onkin niin sanotusti valmiiksi käsikirjoitettu miljardien käenpoikasten eli kakkabakteerien toimesta.
Tapani Lahden mukaan on olemassa kolme arjen sankaria, jotka ylläpitävät elämää ja auttavat meitä sulattamaan ruokaa. Jokaisella niistä on oma erityinen tehtävänsä.
Amylaasit on ryhmä entsyymejä, joiden tehtävänä on purkaa tärkkelys sokereiksi eli glukoosiksi, galaktoosiksi ja fruktoosiksi. Lipaasientsyymit purkavat ravintorasvat ja -öljyt niiden osatekijöiksi eli rasvahapoiksi ja glyseroliksi. Proteaasit ovat joukko vahvoja entsyymejä, jotka murtavat proteiinien kahleet ja vapauttavat proteiinien osatekijöitä eli peptidejä ja vapaita aminohappoja.
– Mutta emme saa unohtaa, kuinka merkittävä rooli suolistobakteerikasvustolla on erilaisissa fysiologisissa prosesseissa kuten ruoansulatuksessa, suolen peristalttisessa toiminnassa tai tiettyjen vitamiinien muodostamisessa.
Pullaa, pullaa…
Luontaiskouluttaja Tapani Lahti toteaa, ettei ihmisen elimistö pysty käyttämään ruokaa hyväkseen siinä muodossa, missä se nautitaan. Muusin on muututtava sokeriksi ja nakkien aminohapoiksi tai aminohappopareiksi.
– Kuinka kauan muusia on pidettävä keittiön pöydällä, että se muuttuu sokeriksi? Ei se muutu itsestään, vaikka sitä tuijottaisi kymmenen vuotta. Sen sijaan ihmisessä sen on sen oltava sokerina muutamissa tunneissa! Tämän tekevät entsyymit. Jos eivät, siitä seuraa vakavia ongelmia.
Helpoin tapa estää tai ehkäistä entsyymialijäämää on syödä vähemmän tärkkelystä eli hiilihydraatteja. Siitä on hyötyä muutenkin, sillä tärkkelys on käytännössä sokeria.
– Jos sanot, ettei tärkkelys ole ongelmasi, saat siitä sitten sokeria enemmän kuin omiksi tarpeiksi. Mutta jos tärkkelys ei sula moitteettomasti, siitä saa suolistovaivoja.
Jos ruoka ei mene vereen, niin mihin se sitten menee?
– Sulamattomalla ja imeytymättä jääneellä osalla ruoasta ei ole muuta reittiä kuin se yleisesti tunnettu. Sen osaksi tulee mädäntyminen paksusuolessa, jossa siitä tulee kaikenlaisten häiriköivien kakkabakteerien taikajuomaa. Ruoansulatuksessa ruoan on hajottava molekyyleiksi, jotta ne imeytyisivät ja kulkeutuisivat eri kudoksiin ja liukenisivat kehon nesteisiin.
– Tähän niitä entsyymejä tarvitaan!
Teksti Reijo Ikävalko
Kuvituskuva OM-arkisto
Terveys-Hymy 1-2015
Kommentit
Oma kommentti