Kun Anna-Liisa Ollikaisen kolesteroliarvot kohosivat uhkaavasti, lääkäri ei halunnut määrätä kolesterolilääkkeitä diabetesta sairastavalle ja särkylääkkeitä syövälle potilaalleen – vaan suositteli punariisiä. Ja niin kolesteroliarvot putosivat oikein kauniisti.
Anna-Liisa Ollikainen, 52, on erittäin lahjakas ja monipuolinen kaatuilija, josta Vesku Loirikin olisi voinut aikoinaan ottaa oppia. Mutta siinä missä Vesku selvisi kaatumisistaan ehjin nahoin, Anna-Liisan on käynyt huomattavasti heikommin.
– Olen aina ollut tapaturma-altis, hän huokaa ja nauraa päälle. – Olen kova kompuroimaan ja saatan törmätä johonkin, mihin muut ihmiset eivät törmää. Joku voisi sanoa, että tutka on epäkunnossa.
– Kaaduin viisi, kuusi vuotta sitten jäätiköllä niin pahasti, että oikea polvilumpio halkesi. Se ei varmaan parane koskaan. Olisi se leikattukin, mutta kun kuulin ihmisiltä, että yleensä se leikkauksen jälkeen vain huononee, olen antanut asian olla. Aina välillä se muistuttaa itsestään, mutta ei onneksi kovin usein.
Runsas vuosi sitten Anna-Liisa kompuroi taas. Hän oli lenkillä yhdeksänvuotiaan Emmi-koiransa kanssa, kun alkutalven liukkaat kelit tekivät tepposensa. Jalat lähtivät alta ja Anna-Liisa kaatui maahan vasen olkapää edellä. Seurauksena oli ns. jäätynyt olkapää. Samalla myös lannerankaan tuli pieni murtuma.
– Olen sairauslomalla aina vuoden loppuun asti, ja lääkäri sanoi, että joskus voi viedä kolmekin vuotta, ennen kuin jäätynyt olkapää paranee kokonaan. Välillä on parempia päiviä ja välillä huonompia. Nytkin se on siinä pisteessä, ettei se pahemmin liiku. Yöni olen nukkunut huonosti ja särkylääkkeiden voimalla.
Anna-Liisa on työskennellyt yksityisyrittäjänä. Hänellä oli lahja- ja askartelupuolen firma, mutta hän arvelee, ettei hän parannuttuaan enää palaa samalle alalle. Hän ei itsekään ole vielä päättänyt, mikä hänestä tulee isona. Aviomies Hannu työskentelee rautakaupan myyjänä Haukiputaan Rautiassa. Pariskunnalla on kolme aikuista lasta ja yksi lastenlapsi.
– Viitisen vuotta sitten iski diabetes. Janotti, pissatti ja kauheasti teki mieli kaikkea hyvää. Alkuun verensokeri oli vain kuuden seitsemän välillä, mutta sitten se kävi korkeammallakin. Onneksi olen selvinnyt tablettihoidolla. Ruokavaliota on ollut pakko tarkistaa siten, että rasvaa ja sokeria on jätetty pois. Liikuntapuoli on kunnossa, sillä teen joka päivä Emmin kanssa vähintään kerran puolen tunnin lenkin. Olen pystynyt tekemään sen sairausloman aikanakin.
Kun Anna-Liisalla viitisen vuotta sitten todettiin diabetes, häneltä mitattiin muitakin arvoja. Hän ei muista enää kokonaiskolesteroliaan, mutta huono eli LDL-kolesteroli oli yli kolmen, kun sen pitäisi diabetespotilailla olla alle kahden ja puolen. Terveillä ihmisillä LDL-kolesterolin olisi syytä olla alle kolmen.
– En silloin välittänyt koko asiasta eikä minulle määrätty lääkitystä. Kun olen olkapääni takia joutunut syömään runsaasti särkylääkkeitä, lääkäri määräsi minut helmikuussa verikokeisiin. LDL-kolesteroli oli nyt jo neljä, mutta en silloinkaan kallistanut korvaani lääkärin jutuille.
Mutta sitten tapahtui jotakin niin dramaattista, että Anna-Liisa alkoi kiinnostua kolesteroliarvoistaan. Hänen miehensä Hannu sairastui vakavasti.
– Olemme innokkaita karavaanareita ja olimme viettämässä pääsiäistä vaunun kanssa, kun mies herätti minut maanantaiaamuna ja sanoi, että oikea pohje on omituisesti kipeä. Olimme juuri tulleet Teneriffalta ja ensimmäinen ajatus oli tietysti, että kyseessä on veritulppa. Vein Hannun OYKS:n päivystykseen, missä otettiin verikoe. Se osoitti aorttatukosta, ja siitä se rumba sitten lähti. Tukoksia oli loppupeleissä yksi navan kohdalla ja oli niitä taipeissakin. Niitä sitten leikattiin ja putsattiin.
– Kun toukokuun lopussa menin omalle lääkärilleni ja kerroin miehen sairaudesta ja ilmoitin olevani huolestunut omasta kolesterolistani, lääkäri huomautti, että jaa, nytkö omatkin asiat ovat alkaneet kiinnostaa. Lääkäri oli jo pitkään patistanut minua hoitamaan arvoni kuntoon.
Anna-Liisan kolesterolit mitattiin taas, ja nyt lukemat näyttivät entistä hurjemmilta: kokonaiskolesteroli oli 6,8 ja LDL peräti 4,2.
– Lääkäri soitti minulle ja sanoi, että hän ei halua määrätä minulle kovia kolesterolilääkkeitä, koska minulla on jo muutenkin vaivoja ja syön vahvoja särkylääkkeitä. Hän kehotti minua syömään punariisiä, ja niinpä ostin Harmonian RedRiz-nimistä valmistetta. Olen ottanut yhden tabletin aamulla ja toisen illalla.
– Kontrollimittaukset tehtiin syyskuun alussa, jolloin kokonaiskolesteroli oli enää 4,7 ja LDL-kolesteroli oli 2,9. Kaikki tämä tapahtui vain vähän yli kahdessa kuukaudessa! Kun kuulin tulokset, en oikein tiennyt, kuinka päin olisin ollut.
Anna-Liisan aviomies Hannu joutuu sen sijaan syömään lääkärin määräämää kolesterolilääkettä, vaikka hänen kolesterolinsa ei ollut kovin korkealla. Kun puhe tuli punariisistä, lääkäri ilmoitti, ettei siihen voida vaihtaa, koska hänen määräämässään kolesterolilääkkeessä oli joitakin muita vaikuttavia aineita.
– Mutta minä uskoin kerrasta omaa lääkäriäni, kun hän suositteli minulle punariisiä, Anna-Liisa toteaa tyytyväisenä. – Ja aion jatkaa sen syömistä.
Teksti:
Kuva:
Terveys-Hymy 11-09
Kommentit
Oma kommentti