Kimmo Kostamo joutui vuonna 2006 niin pahaan moottorikelkkaonnetto-muuteen, että menetti sen takia sekä ammattinsa että omaisuutensa.
Hammaslääkäri Kimmo Kostamo, 48, ei ole ihan tavallinen tallaaja. Jo hänen syntymäpaikkansa poikkeaa totutuista kuvioista.
–Olen syntynyt Kemijärven sairaalassa, mutta nykyään samalla paikalla sijaitsee Kemijärven poliisilaitoksen putka.
Kimmo päätti jo kuusivuotiaana ruveta hammaslääkäriksi, ja se päätös piti. Hän valmistui vuonna 1990 ja työskenteli sekä yksityisenä hammaslääkärinä että Rovaniemen kaupungin palveluksessa. Kimmo on 12-vuotiaan Iida-tytön isä, tytär asuu vuoron perään äitinsä ja isänsä luona.
Kimmon kohtaloksi muodostui ystävänpäivä vuonna 2006.
–Törmäsin moottorikelkalla sileällä järven jäällä johonkin jääpaakkuun, ja sitten mentiin. Tuuletin vasemmalla kädellä laseja, jotka olivat menneet huuruun. Olivat vielä moottorikelkkailun maailmanmestarin Janne Tapion antamat lasit, jotka sinänsä olivat oikein hyvät. Jääpaakku osui suksiin ja heräsin jonkin ajan päästä jäältä. Kotimatkasta en muista mitään.
Seurauksena oli niskan retkahdusvamma. Sormista meni motoriikka, lähimuisti katosi ja myös pitkäkestoinen muisti oli testien mukaan hyvin huono.
–Motoriikka meni niin perusteellisesti, etten kahteen vuoteen pystynyt syömään keittoa, kun ei pysynyt soppalusikka kädessä. Muuta ruokaa syödessä piti koko ajan olla suu auki, että osuisi.
Yhdistetyn maajoukkueessa
Kimmo Kostamo kävi biohammaslääketieteen kurssin 90-luvun puolivälissä ja arvelee vaihtaneensa amalgaamipaikkoja muovisiksi kaikkein eniten koko Suomessa. Nyt maaginen kädentaito tempaistiin kuitenkin kerralla pois, ja kaiken lisäksi Kimmo taistelee korvauksistaan oikeudessa vakuutusyhtiö Tapiolan kanssa, josta hän ei suostu sanomaan yhtään kaunista sanaa.
–Menetin Tapiolan maksamattomuuden takia koko omaisuuteni. Jouduin myymään pilkkahinnalla Rovaniemen komeimman, miljoonan euron talon. En ole toistaiseksi eläkkeellä enkä oikein millään, sillä riitely on menossa käräjillä. Tapiolan pitäisi maksaa minulle lakiin perustuvaa liikennevahinkokorvausta, asia on käräjillä ja odottaa vielä Valviran lausuntoa, mutta kuten yleistä on, suomalainen oikeuskäytäntö on hidas!
Kimmo kertoo harrastaneensa kehonrakennusta leikki- ja kuntoilumielessä kymmenen vuotta aina loukkaantumiseensa saakka. Hän painoi ennen onnettomuutta 110 kg ja kun rasvaprosentti oli kymmenen kieppeillä, 180-senttinen hammaslääkäri taisi olla melkoinen näky.
–Toimin Suomen yhdistetyn hiihtojoukkueen hammaslääkärinä ja ravintovalmentajana aina onnettomuuteeni saakka. Opetin pojat syömään, juomaan ja nukkumaan oikein. Ravinto-opeillani on saavutettu olympiakultaa ja aika monta muutakin arvokisamitalia, joten kai minun jotakin pitäisi tietää ruuasta ja ravinnosta. Omat oppini olen saanut rovaniemeläiseltä J-P Pulkkiselta, joka on osallistunut Iron Man -kisoihin ainoana ammattilaisena Suomesta.
Tulokset paranevat
Koska ravitsemusasiat ja myös ravintolisät olivat Kimmolle jo ennestään tuttuja, hän lähestyi puoli vuotta sitten tohtori Matti Tolosta sähköpostitse. Ennestään herrat eivät tunteneet toisiaan.
–Pyysin Matilta neuvoja candida-infektion hoitoon, sillä epäilin hiivasyndroomaa. Hän suositteli siihen berberiiniä. Myös verensokeriarvoni olivat koko ajan nousseet, ja kysyin tästäkin neuvoa. Kolesterolikin oli koholla.
Kimmo aloitti E-EPA:n käytön ja kolesteroliarvot putosivat, ilman olennaista muutosta ravitsemuksessa. Hän aloitti myös berberiinin käytön hiivalääkityksen tukena viime joulun jälkeen, ja sekin toimi verensokerin säätelyssä.
–Tuolloin en tiennyt, että se vaikuttaa suotuisasti myös muistiin. Rupesin Tolosen ohjeiden mukaan syömään sitä ja kas kummaa, muisti on siitä lähtien parantunut tuntuvasti. Rupesin jouluna syömään myös karnosiinia.
–Berberiini on vaikuttanut myös painoon. Kun aloitin joulukuussa, painoin 108 kiloa, mutta nykyään vaaka näyttää tasan satasta. Rasvaa on siis puolessa vuodessa poistunut kahdeksan kiloa ilman, että olisin tehnyt minkäänlaisia muutoksia ravinnossani. Jätin Tolosen kehoituksesta rypsiöljyn pois, ja käytän vain kookosöljyä paistamiseen. Lisäksi nautin aamuisin jogurtin kera pellavansiemenrouhetta ruokalusikallisen.
Kimmo Kostamolta mitattiin keskeiset veriarvot nyt kesäkuun puolivälissä, ja tulokset olivat entistäkin huimemmat.
”Jumppailen pikkuhiljaa”
Kimmo Kostamo iloitsee siitä, että hänen motoriikkansa on vähin erin kohentunut, mutta edelleen on tunto pois käsistä. Hienomotorikkaa ei ole.
–Ennen onnettomuutta tein 150 kg sotilaspenkkiä eli jalat ylhäällä kympin sarjoja, ja pystyin parhaimmillaan nostamaan 200 kg. Kun menin onnettomuuden jälkeen vuonna 2007 salille, niin pelkkä tanko oli pudota päälle. Siitä voi kuvitella, kuinka motoriikka meni.
Kimmo käy nyt kuntosalilla ja jumppailee pikkuhiljaa.
–Kävelemään pystyn ihan normaalisti, ja onneksi iskiassärkykin käsissäni on hellittänyt. Se kiusasi nelisen vuotta. Joten ei tämä elämä ihan helppoa ole ollut – eikä edelleenkään ole.
–On tämä ollut kova paikka, mutta olen yrittänyt selvitä positiivisella elämänasenteella. Omaisuus meni, ammatti meni, särkyjä on ollut ihan kotitarpeiksi enkä onnettomuuden jälkeen pystynyt nukkumaan ilman lääkkeitä. Kyllä tässä tilanteessa moni poika olisi hirttänyt itsensä.
Teksti:
Kuva:
Hymy 8-11
Kommentit
Oma kommentti