Miia Huitti on tehnyt niin huiman ammatillisen loikan, että vastaavaa saa hakea. Vai mitä sanotte siitä, että Miia vaihtoi pankinjohtajan tittelin stressivalmentajaksi?
Huitti on rantakanoihin kuuluva, useimmille uppo-outo lintu, mutta varsinainen outolintu on myös Pirkkalassa asuva Miia Huitti, 40. Kahden akateemisen tittelin haltija hyppäsi muutama vuosi sitten oravanpyörästä pois niin hurjalla tavalla, ettei ulkopuolinen voi kuin ihmetellä – ja nostaa hattua.
Miia on kotoisin Keminmaalta ja kaiken lisäksi Paavo Väyrysen naapurista, mikä lisää eksotiikkaa entisestään. Alun perin hänestä piti tulla saksan opettaja, sillä hän opiskeli yliopistossa saksaa, ruotsia ja englantia. Siltä tieltä jäivät käteen kandin paperit, mutta se ei kuitenkaan Miiaa tyydyttänyt, vaan hän lähti opiskelemaan kauppatieteitä ja johtamista – pääaineena juuri johtaminen.
– Kun valmistuin, menin töihin Nallen Mandatiumiin Helsingin Bulevardille, mutta kun Nalle myi Mandatiumin Sampopankille, menin Sammon pääkonttoriin, jossa vaikutin tuote- ja kehityspällikkönä. Kun löysin nykyisen aviomieheni, muutin Tampereelle ja päädyin Sampopankkiin pankinjohtajaksi. Vaikutin pankkialalla kuutisen vuotta ihan vuosituhannen alussa. Olisin jo ihan tämän uran alkuvaiheissa halunnut henkilökonsultiksi, mutta kun maan taloudessa tuli pieni notkahdus, ajattelin meneväni vähäksi aikaa pankkiin töihin. Siinä vierähtikin sitten useampi vuosi.
Loppuunpalaminen
Miia sanoo aina olleensa stressaantuvaa tyyppiä. Hän on vaatinut itseltään paljon ja piiskannut itseään yhä parempiin suorituksiin. Niinpä seurauksena oli monenlaisia terveysongelmia kuten migreeniä, fibromyalgiaa ja erilaisia suolistovaivoja. Migreenikohtauksia saattoi tulla saman päivän aikana useita. Siltikään kukaan ei huomannut, että oireisto voisi liittyä stressiin. Pahimmillaan Miia söi vuoden aikana 16 antibioottikuuria.
– Sitten paloin loppuun, minulla todettiin vakava uupumus ja päätin hypätä pois uraputkesta. Eivät auttaneet uni- eikä masennuslääkkeet. Löysin avun kirjasta Alexander Loy: Paranemisen avain, jota ystäväni suositteli minulle, kouluttauduin ja opiskelin etänä jenkeistä peräisin olevalla konseptilla stressivalmentajaksi. Näin sain itse apua ja rupesin myös auttamaan muita. Minulle sanottiin, että tulet kohtaamaan paljon ihmisiä, joille olet viimeinen toivo.
Miia auttaa nyt muita
Miia nauttii nyt uudesta työstään.
– Olen nyt kaksi ja puoli vuotta tehnyt stressivalmentajan töitä ja olen saanut huomata, että pystyn auttamaan asiakkaitani auttamaan itse itseään – eli jokainen asiakkaani on valmennettava, joka tekee itse kaiken työn. Minä vain valmentajana tuen ja autan eteenpäin. Tämä on mielestäni tärkeä pointti, koska kyseessä on stressin itsehoitomenetelmä eri puolilla maailmaa.
Miia tekee stressivalmentajan töitä pääasiallisesti kotonaan, joko puhelimitse tai skypen kautta. Kaukaisin asiakas on ollut Ugandasta! Hänen nettisivuillaan www.miiahuitti.fi kerrotaan stressivalmennuksesta lisää.
– Oma stressini helpottui jo muutamassa viikossa, mutta jotkut ovat saaneet apua jo parissa päivässä, Miia kertoo.
– Menetelmä on siitä hyvä, että sen voi ottaa käyttöön vaikka keskellä yötä, eikä tarvitse lähteä mihinkään tai puhua asiasta kenellekään. Kun aloitin tämän työn, minusta tuntui että kaikki asiakkaat olivat 65-vuotiaita naisia, jotka olivat juuri jäämässä eläkkeelle ja ihmettelivät, että tässäkö tämä elämä nyt sitten oli. Asiakaskunta alkoi kuitenkin muuttua, ja koko ajan on tullut nuorempia ihmisiä, myös miehiä.
Kilpirauhasen vajaatoiminta iski
Sen jälkeen kun Miia tapasi herra Ville Huitin, myös hänen yksityiselämänsä meni täysin uusiksi.
– Minusta tuli reilut kymmenen vuotta sitten ensin kaksi- ja puolivuotiaan pojan äitipuoli, ja sitten meille syntyi kahdeksan vuoden kuluttua ensin kaksostytöt ja sitten vielä pikkuveli, kaikki kolme siis 13 kuukauden aikana. Nyt kaksoset ovat kuusivuotiaita, pikkuveli viiden ja vanhin lapsista on 14-vuotias poika, joka asuu meidän luonamme joka toinen viikko.
Myös Miian mies Ville on loikannut pois oravanpyörästä. Kun tätä juttua tehtiin, hän oli kaivamassa salaojia.
– Hän oli 13 vuotta it-maailmassa isoissa hankkeissa, mutta hänkin hyppäsi pois. Hän tekee toki yhä it-hommia, mutta myös urakointitöitä ja joskus hän saattaa vaihtaa haalarit mustaan pukuun ja lähteä kuvaamaan häitä. Tällä tavalla hänkin toteuttaa omia unelmiaan.
Kun Miia odotti kaksostyttöjään vuonna 2010, hänellä todettiin entisten kremppojen lisäksi myös kilpirauhasen vajaatoiminta. Migreenit olivat jatkuvia, paino nousi, välillä oli hyvin kuuma ja välillä hirvittävän kylmä, oli turvotusta, suolisto-ongelmia, huimausta ja yleistä alakuloa. Asiat eivät olleet kunnossa. Miia oli menossa jo suolistotähystykseenkin. Fibrokin vaivasi.
Kolme lasta 13:ssa kuukaudessa!
Miian keho oli yksinkertaisesti ollut liian kovilla.
– Diagnoosi tuli samana vuonna. Koska olin saanut kolme lasta 13 kuukaudessa, voi hyvin uskoa, että keho oli ollut aika kovilla. Söin kiltisti lääkärin määräämää tyroksiinia, mutta en osaa sanoa, millainen olo olisi ollut ilman sitä. Lämmönsäätelyn osalta oireet helpottivatkin, mutta muut vaivat jatkuivat.
Samoihin aikoihin oli muitakin vastoinkäymisiä. Pariskunta asui hometalossa, ja jupakka vei raastupaan asti. Villellä jo toistakymmentä vuotta aiemmin todettu selkärankareuma paheni stressin takia. Lapsetkin sairastelivat paljon, joten tilanne oli sanalla sanottuna haastava.
– Onneksi löysin silloin stressin itsehoitojutun ja aloin hoitaa itseäni, Miia kertoo.
– Liitän kilpparin vajaatoiminnan aika vahvasti stressiin. Ja kun stressi alkoi hellittää, moni minua vaivannut terveysongelma alkoi kadota. Voi sanoa, että suurin osa jutuista on poistunut, vain kilpirauhasen vajaatoiminta tietysti jäi. Yritin kuitenkin olla sen ja tyroksiinin syömisen kanssa kärsivällinen, sillä ajattelin pitkän ajan kuluessa tulleen sitkeän vaivan tarvitsevan aikaa parantuakseen. Kävin säntillisesti kilpparikokeissa ja söin tyroksiinia.
Kilpirauhanen henkiin
Kun kuitenkaan suurta muutosta parempaan ei tullut, Miia alkoi muutama vuosi sitten ajatella asiaa aivan uudelta kantilta. Hän rupesi pohdiskelemaan, voisiko kilpirauhasta herätellä henkiin jollakin muulla keinolla.
– Silloin sain yhteistyökumppanini kautta kuulla Biomedin TH Intensive -nimisestä valmisteesta. Halusin päästä eroon tyroksiinista ja otin kolmen kuukauden annoksen, josko saisin kilpparin henkiin. Jätin tyroksiinin pois, rupesin ottamaan yhden pussukan TH Intensiveä päivässä enkä puhunut lääkärille mitään.
– Kun sitten kävin noin kahden kuukauden kuurin jälkeen verikokeissa, lääkäri ihmetteli kohentuneita arvoja, jolloin kerroin jättäneeni lääkityksen pois ja siirtyneeni luontaistuotteeseen. Hän oli hetken aikaa hiljaa, mutta totesi sitten, että ratkaisu näyttää olleen minun kohdallani oikein hyvä. Arvot olivat paremmat kuin kertaakaan tyroksiinilääkityksen aikana. Lääkäri kuitenkin totesi, että tilannetta on syytä seurata hiukan aiempaa tiheämmin, joten kontrollit ovat jatkossa puolen vuoden välein. Tällä hetkellä otan TH Intensiveä enää ylläpitoannoksella eli pari kolme pussukkaa viikossa.
Kunto on hyvä
Miia vakuuttaa, että kunto on tällä hetkellä mitä parhain.
– Aiemmin elimistöön kertyi runsaasti nestettä. Kun heräsin aamulla, en tahtonut saada sormia puristetuksi nyrkkiin. Nyt kun nesteen kertyminen on loppunut, voin ruveta jo aamuvarhain puimaan nyrkkiä, hän viisastelee.
Miia toteaa kuitenkin painokkaasti, ettei hän rohkaise ketään jättämään lääkärin määräämää lääkettä pois ja korvaamaan sen luontaistuotteella. Jokainen on viime kädessä vastuussa omista tekemisistään ja hyvinvoinnistaan.
– Jos jotain hämminkiä olisi tullut, olisin tietysti mennyt lääkärille. Haluan kuitenkin uskoa, että stressin hallinnalla ja luonnonmukaisilla tukihoidoilla voi saada asioita kuntoon ja kilpparin toimimaan ihan itsekseenkin.
Terveys-Hymy 12-2016
Kommentit
Oma kommentti