Maaretin polvet paranivat

Kun Maaret Siiran molemmat polvet leikattiin 17-vuotiaana, sekä lääkärit että vanhemmat suosittelivat ankarasti, että kaikki rajuimmat urheilulajit ovat nyt taaksejäänyttä elämää. Mutta ei se ihan niin ollutkaan.


Maaret Siira, 31, on käynyt syntymässä Jyväskylän kupeessa, mutta on viettänyt koko lapsuutensa ja nuoruutensa Joensuun ja Kuopion välissä sijaitsevalla Tuusniemellä. Tätä nykyä hän kuitenkin asuu Kuopiossa.

Maaretilla on tradenomin tutkinto ja hänellä on myös K-kauppiaskoulutus. Koulusta valmistumisen jälkeen hän vaikutti K-kauppiaskoulutuksessa ja sen jälkeen kauppiasharjoittelijana, kunnes hän pari vuotta sitten siirtyi nykyisiin työtehtäviinsä. Maaret työskentelee isännöitsijänä suuressa valtakunnallisessa yrityksessä.

Maaret harrasti lapsuudessaan ja nuoruudessaan hyvinkin aktiivisesti monia eri urheilulajeja. Juuri muita harrastemahdollisuuksia kuin urheilu ei pienellä kylällä ollut.

– Heitin keihästä ja lumilautailin. Lautaillessa särjin ensin toisen polven ja keihäänheitossa toisen. Olin tuolloin 16-17-vuotias, ja molemmat polvet leikattiin vuoden sisään. Nivelkierukat olivat repeytyneet, ja lääkärit nappasivat revenneet osat pois. Lääkäreiltä ja vanhemmilta tuli siinä vaiheessa aika tyly tuomio, että jatkossa olisi syytä pidättäytyä hyvin rauhallisissa urheilulajeissa.

Kolmenkympin kriisi

Maaretin urheilu-ura tyssäsi siihen. Hän huomauttaa kuitenkin, ettei hänellä ole mitään sellaisia saavutuksia, joista voisi leuhkia, mutta hän harrasti liikuntaa omaksi ilokseen. Liikunnallisesti hän kuitenkin oli lahjakas.

Maaret pärjäsi polviensa kanssa jokapäiväisessä elämässä oikein hyvin, mutta heti kun hän yritti jotakin hiukan rankempaa, polvet muistuttivat olemassaolostaan. Särkylääkkeitä hän joutui kuitenkin käyttämään hyvin vähän.

Näin mentiin kymmenkunta vuotta, ja koko ajan Maaretia rassasi se, ettei urheilusta enää tullut yhtään mitään. Mieli kuitenkin paloi liikunnan pariin, ja kun 30 vuotta tuli mittariin, hän päätti, että nyt on kerta kaikkiaan vielä yritettävä tehdä jotakin. Iski se kuuluisa kolmenkympin kriisi.

– Löysin Kuopiosta harrastuspohjaisen naisten jalkapallojoukkueen ja pelasin kolmisen kuukautta, kunnes vasen polvi kipeytyi niin pahasti, että homma oli lopetettava. Totesin taas kerran, että lääkärit olivat olleet oikeassa. Ei näillä polvilla enää urheiltu.

Eräänä päivänä Maaret linkkasi töihin ja tapasin asiakkaan, joka kertoi saaneensa omaan nivelrikkoonsa avun Vital3-nimisestä luontaistuotteesta.

– En ollut ikinä kuullutkaan, että joku luontaistuote voisi auttaa tällaisiin vaivoihin, mutta kun asiakas yllytti ainakin kokeilemaan, päätin minäkin yrittää. Olo oli siinä vaiheessa jo niin hankala, että kaikkia konsteja oli käytettävä.

Pullosta polvi paranee

Maaret osti pullon ja rupesi ottamaan sitä ohjeen mukaan joka aamu ennen aamiaista.

– Suunnilleen viikossa kivut alkoivat hellittää, jonka jälkeen pystyin taas jatkamaan jalkapalloilua. Olen pelannut siitä lähtien eikä enää missään tilanteessa satu polviin. Kolme tippaa joka aamu tuntui aluksi ihan uskomattomalta jutulta. Että näin pienellä jutulla voi olla näin suuri vaikutus! Koko elämäni muuttui sen ansiosta, koska pystyin taas harrastamaan aktiivisesti urheilua.

Jos Maaret kuitenkin pitää taukoa Vital3:n ottamisesta, vaivat palaavat takaisin aika nopeasti.

– Olin kerran kaksi viikkoa ilman, mutta kävin silti neljä kertaa viikossa pelaamassa. Kivut tulivat takaisin, mutta kun aloitin taas Vital3:n ottamisen, kaikki säryt katosivat.

Maaret suosittelee muitakin nivelvaivaisia kokeilemaan samaa valmistetta.

– Etenkin polvivaivat tuntuvat olevan hyvin yleisiä ikäisteni ja jo nuorempienkin liikunnan harrastajien keskuudessa. Hyvin moni valittelee kremppojansa ja on huolissaan, pystyykö jatkamaan urheilua. Kirurgin veitsen alle meneminen poistaa vain senhetkisen ongelman, mutta se ei välttämättä edesauta sitä, että paikat kestäisivät jatkossa. Tiedän sen kokemuksesta!

Teksti: Reijo Ikävalko

Kuvat: Olli Jäntti

Terveys-Hymy 4-13

Teksti:Bringwell
Avainsanat: polvivaiva, polvi, urheiluvamma, nivelkierukka

Kommentit

Oma kommentti