Masennuslääkkeet eivät ole vastaus

Masennuslääkkeet eivät ole vastaus–Useimmat ihmiset eivät hyödy masennuslääkkeistä tai he saavat niistä sivuvaikutuksia. Erityisesti nuorille ne voivat olla suorastaan vaarallisia, erikoislääkäri Päivi Mäkeläinen sanoo tiukasti.

Funktionaalisen lääketieteen perushoitomenetelmiin kuuluvat yksilölliset ruokavaliomuutokset ja elimistön korjausta tukevat ravintolisät kuten vitamiinit, hivenaineet, välttämättömät aminohapot ja rasvahapot sekä suoliston hoito muun muassa probiooteilla.

Hoitomenetelmiin kuuluvat myös fytoterapeuttisten valmisteiden käyttö ja entsyymit. Joskus tarvitaan hormoneita tai lääkkeitä, joissa korostetaan luonnonmukaisuutta. Useimmat tarvitsevat liikuntaa ja rentoutumista. Jotkut voivat hyötyä myös tietoiseen läsnäoloon perustuvasta terapiasta, joogasta tai meditaatiosta.

Funktionaalisella lääketieteellä on oma luonnonmukainen lähestymistapansa monien muiden sairauksien ohella myös mielenhäiriöiden hoitamiseksi. Mieliala- ja masennuslääkkeet eivät kuulu tähän repertuaariin.

–Mielenhäiriöistä on tullut epidemia niin meillä kuin muuallakin, erikoislääkäri ja biokemisti Päivi Mäkeläinen toteaa.

Kokonaisvaltaista hoitoa

Hän osallistui keväällä 2009 Funktionaalisen lääketieteen instituutin järjestämään kansainväliseen symposiumiin USA:ssa, jossa käsiteltiin mielenhäiriöiden arviointia ja hoitoa funktionaalisen lääketieteen näkökulmasta.

–USA:n tilastojen mukaan yksi neljästä ihmisestä kärsii elinaikanaan merkittävästä masennuksesta ja yli 60 miljoonaa amerikkalaista potee psykiatrista sairautta. Silti vain joka kolmas masentunut hakeutuu hoitoon. Masennuslääkkeiden myynti on kuitenkin kymmenen viime vuoden aikana USA:ssa peräti kolminkertaistunut.

–Tilanne Suomessa on pitkälti samansuuntainen. Väitetään, että noin 300 000 ihmistä käyttäisi Suomessa mielialalääkkeitä ja 70 prosentilla näistä on SSRI-lääkitys eli serotoniinin takaisinoton estolääkitys. Kaiken kaikkiaan psyykenlääkkeiden käyttäjiä maassamme olisi noin 700 000. Luvut kasvavat järkyttävää vauhtia koko ajan.

Symposiumin luennoitsijat olivat sitä mieltä, että mielenhäiriöiden hoitaminen lääkkeillä on väärin. Ei depressio ole oikeastaan sairaus vaan inhimillinen kokemus, jonka taustalla voi olla jotakin ihan muuta kuin serotoniinin puute.

–Masennuspotilaille määrätään lääkitys ihan rutiinisti eikä edes mitata, onko hänellä serotoniinia liian vähän. Ei ihminen voi olla niin yksinkertainen olento, että jos hän on masentunut, syynä on vain yhden tai kahden välittäjäaineen puute. Ihmistä pitää hoitaa kokonaisuutena.

Masennus yleistyy

Erikoislääkäri Mäkeläistä askarruttaa kovasti masennuksen yleistyminen. Osittain se saattaa olla myös näennäistä.

–Ennen vanhaan ajateltiin, että elämään kuuluu kaikenlaista, hyvää ja välillä huonoa. Toisinaan ihmiselle iskee alakulo, jos on joutunut kohtaamaan vaikeita asioita, ja toiset ihmiset ovat lujempia kuin toiset. Nyt tuntuu kuitenkin siltä, että heti kun pienikin matalapaine iskee, sitä pitäisi ruveta lääkitsemään.

–Erityisen huolestuttavaa tämä on, kun puhutaan nuorista ihmisistä, joille määrätään masennus- ja mielialalääkkeitä aivan liian helposti. Ei mielialalääkkeitä tarvita, jos edessä olevat yo-kirjoitukset ahdistavat tai jos on vähän ujo.

Funktionaalinen lääketiede pystyy parempaan.

–Me valaisemme mielen häiriöiden taustalla olevia tapahtumia ja myötävaikuttavia tekijöitä. Testaamme muun muassa ravintotekijöitä kuten vitamiineja, hivenaineita, rasvahappoja ja aminohappoja, virtsan orgaanisia happoja, ruoka-aineallergioita, raskasmetalleja, mahdollista keliakiaa, suoliston kuntoa, lisämunuaisten ja kilpirauhasen toimintaa sekä hormonitoimintaa.

Yksi nykyisten mielenterveysongelmien takana oleva tekijä on Päivi Mäkeläisen mukaan huono ravitsemus. Syödään pikaruokaa ja puolivalmisteita, joissa ei ole riittäviä ravintoaineita. Erityisen huolissaan hän on nuorison ruokailutavoista. Hampurilaisissa, pitsoissa ja makeissa limsoissa ei ole omega-3-rasvahappoja, B-vitamiineja, magnesiumia eikä paljon muutakaan terveellistä.

Masentava markkinarako

Amerikkalaisiin verrattuna meikäläiset ovat käytökseltään paljon ujompia ja jäykempiä sekä melankolisuuteen taipuvaisia. Suomi on mainio markkinarako mielialalääkkeiden kauppiaille.

–Tämähän on tuhansien murheellisten laulujen maa, Päivi Mäkeläinen toteaa.

Suomen suosituin masennuslääke lienee SSRI-ryhmään kuuluva Cipralex.

–Kun SSRI-lääkkeet tulivat 80-luvun lopussa markkinoille, niitä kehuttiin ja väitettiin, ettei niillä ole juuri mitään sivuvaikutuksia ja että niistä pääsee 3–6 kuukauden käytön jälkeen hyvin eroon. Nyt on paljastunut, että sivuvaikutuksia on paljon ja että ihmiset syövät niitä kuukausia ja vuosia.

–Kaikkein kauheinta kuitenkin on, että ne voivat aiheuttaa nuorilla aggressiivisuutta ja itsetuhoisuutta. Tämä on yhdistetty myös kouluampumisiin, sillä molemmilla pojilla oli mielialalääkitys ja he olivat todennäköisesti syöneet useita eri lääkkeitä. Vaara vain suurenee, kun nuoret jättävät yhtäkkiä lääkityksen pois, ja juuri Kauhajoen poika oli tehnyt niin. Kun erikoislääkäri Mäkeläiseltä kysyy, kenelle masennuslääkkeet sitten sopivat, hän pudistelee surullisena päätään.

–Ei niitä pitäisi antaa juuri kenellekään vaan hoitaa ihmistä muuten.

Teksti: Reijo Ikävalko

Kuvat: Skoy

Terveys-Hymy 3-11

Teksti: Hymy
Avainsanat: masennus, masennuslääke, funktionaalinen lääketiede

Kommentit

Oma kommentti