Mikä ihme on sikotauti?

Vanhempi väki sen tietää ja moni on sen sairastanutkin, mutta nuoremmat ovat tuskin kuulleet koko sikotaudista. Ja hyvä niin. Nyt siitä voidaan puhua jo menneessä aikamuodossa.

Sikotauti on jo nimenä harvinaisen epämiellyttävä, ja epämiellyttävä se on myös sairastaa. Kyseessä on paramyksoviruksen aiheuttama sylkirauhastulehdus, joka kieltämättä tekee sitä sairastavasta koko lailla possun näköisen. Usein tautiin liittyy myös kuume.
Vie peräti pari kolme viikkoa tartunnasta, ennen kuin sairaus puhkeaa. Tauti leviää pisaratartuntana hengitysteiden kautta. Tartuttavuus alkaa pari vuorokautta ennen oireiden alkua ja jatkuu viikon verran ensimmäisten oireiden jälkeen. Entisinä aikoina sikotautipotilaat pantiin viikoksi karanteeniin, jottei tartuta terveitä.
Sikotaudin oireet ovat kuumeen lisäksi päänsärky, väsymys, epämääräiset lihaskivut, ruokahaluttomuus ja nielemisvaikeudet. Vie pari päivää, kun potilaalle kehittyy joko tois- tai molemminpuolinen korvanalussylkirauhasten turvotus. Ja silloin ollaan totisesti jo possun näköisiä.
Sikotauti paranee ajan kanssa, mutta sen suhteen on syytä olla varuillaan. Infektio voi aiheuttaa kivestulehdusta, joka saattaa johtaa hedelmättömyyteen. Muita sikotaudin ikäviä jälkitauteja ovat aivotulehdus ja aivokalvontulehdus, mutta se voi aiheuttaa myös munasarjatulehduksen, kuulovamman tai haima- ja sydäntulehduksen. Kaikki edellä mainitut jälkitaudit ovat kuitenkin nykyään rokotussuojan ansiosta hyvin harvinaisia.
Tauti on yleensä sitä vakavampi, mitä vanhempi sikotautipotilas on.

Kuuluu kansalliseen rokoteohjelmaan

Rokote sikotautia vastaan kuuluu nykyään kansalliseen rokotusohjelmaan. MPR-rokote suojaa sikotaudin ohella myös tuhkarokkoa ja vihurirokkoa vastaan. Niinpä nämä taudit on saatu käytännössä kokonaan katoamaan. Muutamia sikotautitapauksia esiintyy Suomessa silti vuosittain, ja useimmiten kyse on henkilöistä, jotka eivät syystä tai toisesta ole saaneet tai hankkineet rokotetta.
Valitettavasti ei ole olemassa tehokasta hoitoa, joka nitistäisi sairauden aiheuttaman viruksen. Lepo ja särkylääkkeet helpottavat tilannetta.
Omakohtainen kokemus
Tämän jutun kirjoittaja sairasti sikotaudin 20-vuotiaana armeijassa. Nousi kova kuume ja totta vieköön olin sikotautipotilaan näköinen. Peiliin ei voinut katsoa nauramatta.
Seurasi viikon eristys varuskuntasairaalassa, mutta vaikka viikon huilaaminen alokasaikana oli sinänsä tervetullut, ihan kaikki ei mennyt putkeen. Minua hoitanut sairaanhoitaja oli nimittäin kiihkouskovainen enkä saanut koko viikon aikana luettavakseni muuta kuin hänen antamiaan jeesuslehtiä.
Se oli vielä pahempi rangaistus kuin sikotauti. Selvisin kuitenkin hengissä eikä toispuoleista lievää kivestulehdusta lukuun ottamatta muita jälkitauteja tullut. Onneksi siitäkään ei seurannut sen kummempaa.