Ihminen on sillä tavalla huonosti suunniteltu, että meistä jokainen nukkuu kolmasosan lyhyestä elämästämme. Ihminen tarvitsee kuitenkin elääkseen unta, sillä univaje on terveysriski, joka vaikuttaa sokeriaineenvaihduntaan, immuunivasteeseen, hormonitoimintaan ja autonomiseen hermostoon. Tätä kautta väsymys vaikuttaa epäedullisesti sydän- ja verisuonisairauksiin sekä aikuistyypin diabeteksen riskitekijöihin.
Suomalaiset nukkuvat entistä vähemmän ja entistä huonommin. Tilapäisistä univaikeuksista on kärsinyt miltei jokainen aikuinen, mutta myös kroonisesti huonosti nukkuvia on suuri joukko, eräiden arvioiden mukaan jopa kolmasosa kansasta. Kaiken lisäksi suomalaisten yöuni on lyhentynyt 1970-luvulta parillakymmenellä minuutilla. Nuoria valvottavat telkkari ja tietokoneet, aikuiset taas yrittävät pidentää vuorokautensa tunteja samalla systeemillä kuin hölmöläiset aikoinaan yrittivät pidentää peittoa.
Unen tarve on yksilöllistä, mutta miltei kaikki työikäiset tarvitsevat vuorokauden aikana 7-9 tunnin unet. Unen laatu heikkenee jonkin verran iän myötä, mutta sillä ei ole kovin suurta merkitystä vireyteen tai toimintakykyyn. Liian lyhyet yöunet ja erilaiset unihäiriöt vaikuttavat kiistatta työntekijän jaksamiseen töissä. Yksi kokonaan valvottu yö vaikuttaa ihmiseen samalla tavalla kuin yhden promillen humala. Vuorotyö ja unen häiriintyminen ovat merkittäviä riskitekijöitä tapaturmiin ja kuolemiin johtaneissa työmaaonnettomuuksissa.Vihannekset ja punkku tekevät solakaksi!
Kommentit
Oma kommentti