Murheita maidosta

lehmät_laitumella_th_by_mirva_kakko_kuvaryhmäMaidosta on tullut terveysriski, kirjoittaa pitkän linjan terveydenhuollon ammattilainen, filosofian maisteri Elina Hytönen. Mitä ihmettä ja kummaa hän sillä tarkoittaa?

Maidosta on tullut terveysriski. Se aiheuttaa allergioita, limaisia infektioita, astmaa, aknea, sydäntauteja, hedelmättömyyttä, diabetesta sekä syöpiä, kuten eturauhasen ja munasarjojen syöpää. Kuinka entisestä lasten terveyden pelastajasta on päädytty tähän?

Suomalaiset juovat eniten maitoa maailmassa, 129 litraa vuodessa kansalaista kohti. Maito on terveellistä, suomalaisille opetettiin jo siihen aikaan, kun maassa oli pienenkin torpan navetassa oma lehmä. Se oli nupopää, ja sen maito juotiin vastalypsettynä. Se oli hyvänmakuista, kermaista ja monipuolisesti ravitsevaa.

Ajat muuttuivat. Suomeen tuotiin uusia sarvipäitä, jalostettuja lehmärotuja, jotka lypsivät enemmän. Maitoa alettiin kerätä meijereihin, jotka pastöroivat sen mikrobien tuhoamiseksi. Myöhempänä keksintönä tuli maidon homogenointi, jolla estetään kerman kerääntyminen maitotölkin pintaan. Lehmien pidosta tuli kallista yrittämistä, ne eivät enää saaneet luontaisen tarpeensa mukaan vaeltaa haassa ruohoa syöden vaan pääsivät enintään pellolle oleilemaan. Suurimman osan ajasta ne seisovat nykyään navetassa rivissä maitoa valmistaen, ravintonaan väkirehu. Nykyään vain yksi prosentti Suomen koko maitotuotannosta on enää peräisin lehmän alkuperäisroduista.

maitoja_th_by_kristiina_kurronen_otavamediaMaitoa muokataan

Maidon pastörointi eli kuumennus 72 asteeseen tuhoaa mikrobit, mutta samalla tuhoutuvat myös hyödylliset bakteerit (probiootit) ja ruoansulatusentsyymit, eli ne jotka mm. saavat maidon happanemaan. Maidon ruoansulatusentsyymit ovat vasikalle ja ihmisen lapselle tärkeitä, koska heillä ei vielä ole omia ruoansulatusentsyymejä. Siksi vauvat usein oksentavat, jos heille annetaan liian aikaisin pastöroitua lehmänmaitoa. Lehmänmaito on yleensä ensimmäinen vieras proteiini, joka pääsee lapsen elimistöön.

Homogenointi näyttää aiheuttavan vielä suurempia ongelmia. Siinä maidon rasvapallot pilkotaan niin, että niiden mukana kulkevat proteiinimolekyylit pystyvät läpäisemään ruoansulatuskanavan seinämät ja pääsevät verenkiertoon. Samalla rasvan laatu huononee, kun se hapettuu.

Vauvojen ja pienten lasten suoliston seinämät ovat erityisen läpäiseviä, joten maidon haitta-aineet vaikuttavat heihin voimakkaasti. Maitoallergia, joka useimmiten on yhteydessä maidon proteiineihin, on meillä yleisin lasten allergia. Lasten vatsavaivat, ihottumat, toistuvat infektiot hengitysteissä ja korvissa sekä astma kuuluvat tähän ”maitotautiin”, jonka lasketaan johtuvan etenkin maidon homogenoinnista. Joka viidennellä suomalaisella on laktoosi-intoleranssi, eli heidän elimistönsä ei pysty hajottamaan maitosokeria; sekin johtuu pitkälti pastöroinnista ja homogenoinnista.

Maitoon päätyy myös kasvinsuojelu- ja tuhoeläinmyrkkyjen jäänteitä ja lehmille annettuja antibiootteja sekä muita lääkkeitä. Runsas väkirehun käyttö huonontaa maidon rasvahappoja, soija ja vilja eivät kuulu lehmälle. Ruoho on maidon laadun kannalta paras lehmän ravinto.

Tyypillistä on, että maitotautia potevien lasten ja aikuisten vaivat katoavat, kun maito haetaan suoraan maitotilalta. Monilla auttaa jo kaupan luomumaitoon siirtyminen. Mutta aina ei auta puhtainkaan maitotilan raakamaito, ja silloin syynä voi olla lehmiemme maidon proteiinityyppi.

Väärä lehmärotu

Noin 5000 vuotta sitten nautojen maidon aminohappo proliini koki mutaation ja muuntui histadiiniksi, joka tunnetaan myös nimellä beetakasomorfiini-7 (B-CM-7). Alkuperäisrotujen lehmien maidossa on vielä proliini mukana, ja tämä proteiinityyppi tunnetaan nimellä A2. Lähes kaikki Suomen ja esim. USA:n lehmät ovat jalostettuja kuten friisiläisiä, Holstein- ja Ayrshire-lehmiä. Niiden maito on tätä jälkimmäistä proteiinityyppiä eli A1, joka on siis A2:n geneettinen muunnelma. Se sisältää myös beetakasomorfiinia, joka on voimakas huumaava aine.

A1-lehmien maito on valitettavasti todellinen terveysriski. Lehmän beetakaseiini B-CM-7 on noin tuhat kertaa voimakkaampi narkoottinen aine kuin äidinmaidon beetakaseiiniproteiini ja toimii ihmisessä morfiinin tavoin. Se on yhdistetty autoimmuunisairauksiin kuten 1-tyypin diabetekseen, sydänsairauksiin ja mielenterveyden ongelmiin.

Uusiseelantilaisessa tutkimuksissa tutkittiin hiirikokeilla maidon mahdollista osuutta ykköstyypin diabeteksen syntyyn – johon sairastutaan yleensä lapsena tai nuoruusiässä. Osalle hiiristä annettiin A1-maitoa, ja ryhmästä lähes puolet sairastui diabetekseen 8 kuukaudessa. A2-maitoa saaneista hiiristä yksikään ei sairastunut. Samat tutkijat vertailivat myös sydäntautitilastoja ja maidon kulutusta 20 maassa. Suurimmaksi A1-maidon kuluttajaksi ja korkeimman sydäntautikuolleisuuden maaksi nousi Suomi. Yhteys maidon ja sydäntautien välillä oli voimakkaampi miehillä kuin naisilla. Euroopan pohjoisosissa sydänsairaudet olivat tutkimuksen mukaan yleisempiä kuin Välimeren maissa, etenkin Ranskassa, jossa lehmät ovat valtaosin A2-tyyppiä. Vertailu osoitti myös lasten ja nuorten diabeteksen (1-tyyppi) olevan yleisintä siellä, missä juodaan paljon A1-maitoa. Suomessa 1-tyypin diabetesta on suhteellisesti eniten maailmassa.

Tutkijoiden mukaan vertailu antaa vahvan näytön, että siellä missä juodaan eniten A1-maitoa on myös eniten sydänsairauksia ja diabetesta. Samoin on näyttöä, että maissa, joissa lapset juovat paljon maitoa, diabeteksen riski on suurempi kuin muualla.

A1-maidon beetakasomorfiini B-CM-7 ei yleensä pääse läpäisemään suoliston seinämiä, mutta pienillä lapsilla seinämät ovat läpäisevämpiä kuin aikuisilla. Kun pienet lapset tai lapset, joilla suolenseinämät ovat vaurioituneet, saavat lehmänmaitoa tai sitä sisältävää äidinmaidonkorviketta, maidon proteiinimolekyylit pääsevät verenkiertoon ja läpäisevät helposti myös veriaivoesteen aiheuttaen aivoissa vahvoja reaktioita (B-CM-7 on opiaatti!). Tätä pidetään osatekijänä imeväisikäisten ja pienten lasten neurologisissa häiriöissä, jotka johtavat autismiin ja skitsofreniaan.

Lehmän insuliini

Maidon sisältämä lehmän insuliini on diabetekselle altistava tekijä. Jo vuonna 2000 julkaistiin suomalainen tutkimus lehmänmaidon yhteydestä 1-tyypin diabeteksen syntyyn. Kohteena oli joukko vauvoja, joilla oli jo geneettisesti kohonnut riski sairastua diabetekseen. Osa lapsista sai lehmänmaitopohjaista äidinmaidonkorviketta, toinen osa hydrolysoitua kaseiinipohjaista korviketta. Lisäksi molemmat ryhmät saivat rintamaitoa 6-8 kuukautta.

Lapsilla, jotka saivat lehmänmaitopohjaista korviketta alle kolmen kuukauden ikäisinä, oli merkittävästi kohonnut T-solureaktio ja enemmän vasta-aineita lehmän insuliinille kuin toista korviketta saaneilla. Tutkijat päättelivät, että altistuminen vieraalle insuliinille on osallinen autoimmuuniprosessissa, joka johtaa diabetekseen. Toisin sanoen geneettisesti altistuneilla lapsilla hyvin pienikin määrä lehmän insuliinia varhaisella iällä voi johtaa siihen, että elimistö ei enää siedä ihmisen insuliinia.

Suuri erehdys

Suomalaisten vuonna 2011 käyttämästä maidosta oli kevytmaitoa noin puolet, rasvatonta maitoa noin 40 % ja loput 10 % täysmaitoa. Täysmaidon kulutus oli pienessä nousussa edellisvuoteen verrattuna, rasvattoman maidon kulutus vähän suuremmassa laskussa. Voita kului noin neljä kiloa henkeä kohti.

Maitorasvassa eli kermassa on yli 400 rasvahappoa. Se on monipuolisesti ravitseva aine eikä se ole maidossa sattumalta, vaan sillä on useita terveyttä edistäviä tehtäviä.

Suomalaiset on kuitenkin muiden länsimaiden ihmisten tavoin opetettu potemaan rasvakammoa, nimenomaan eläinrasvojen, joihin maitorasvakin kuuluu. Harhakäsitys näiden rasvojen haitallisuudesta perustuu 1950-luvulla kehitettyyn ”monipolvisten olettamusten ja yleistysten ketjuun, niin sanottuun rasvahypoteesiin, jota ei laajoista tutkimuksista huolimatta ole todistettu oikeaksi”, sanoi elintarvikekemian professori Kari Salminen maitorasvoja puolustavassa artikkelissa vuonna 2008. ”Se on edelleen sekoitus tosiasioita, puolitotuuksia ja lennokasta mielikuvitusta. Kaiken lisäksi se (hypoteesin pohjana oleva tutkimus) ei edes kohdistu juuri maitorasvaan vaan tiettyihin yksittäisiin rasvahappoihin.”

Rasvahypoteesi on 50-luvun jälkeen osoitettu kymmenissä tutkimuksissa vääräksi. Lääketeollisuus ja elintarviketeollisuus saivat kuitenkin siitä markkinaraon, joka on tuottanut runsaasti etenkin kolesterolilääkkeitä ja toisaalta miljoonia kevyttuotteita, kaikki kuluttajien terveyden menoksi. Ja kansantaloudelle se on käynyt hyvin kalliiksi.

Rasvaton maito on osa kevyttuotebuumia. Vuosikausia sitä on suositeltu ja markkinoitu terveysjuomana, jossa on kaikki maidon hyvä, ilman sitä pahaa eli rasvaa. Uudemmat tutkimukset osoittavat kuitenkin, että rasvattomasta maidosta saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä ja että juuri rasvan poisto voi olla syy maidon haitalliseen, jopa myrkylliseen vaikutukseen.

Rasvaton maito syövän aiheuttajana

Vuonna 2007 ilmestyi kaksi tutkimusta, jotka osoittivat rasvattomien maitotuotteiden yhteyden eturauhassyöpään. CLUE 2 –tutkimus koski 4000 miestä Marylandissa, ja sen mukaan miehillä, jotka söivät viisi tai useamman annoksen maitotuotteita viikossa oli suurempi riski sairastua eturauhassyöpään kuin miehillä, jotka söivät yhden tai ei yhtään. Suomalaiseen ATBC-tutkimukseen osallistui 29 000 miestä, ja se osoitti, että mitä enemmän miehet söivät maitotuotteita, sitä korkeampi oli eturauhassyövän riski. Näiden lisäksi on ilmestynyt monia muita tutkimuksia maitotuotteiden ja syövän yhteydestä.

Aluksi syntipukiksi leimattiin totuttuun tapaan maidon tyydytetty rasva, mutta nyt on yhä enemmän todisteita päinvastaisesta: rasvan poistaminen maidosta voi olla syynä sen syöpää aiheuttaviin vaikutuksiin. Amerikkalaisessa tutkimuksessa seurattiin 3600 miestä 10 vuotta sekä toisessa Harvard Physicians´Health Studyssa 20 000 miestä 11 vuotta; tutkimukset osoittivat, että eturauhassyöpien lisääntyminen liittyi nimenomaan kevytmaidon ja rasvattomien tuotteiden kulutukseen. Samanlaiseen tulokseen tulivat norjalainen tutkimus (25 000 miestä), sekä NASA:n Langley Research Centerin analyysi, joka koski 41 maata.

Rasvalla on maidossa tärkeä tehtävä. Siinä on A- ja D-vitamiineja, jotka tarvitaan että kalsium ja maidon proteiini imeytyvät kunnolla. Ilman näitä rasvaliukoisia vitamiineja maidon kalsium ja proteiini voivat olla elimistölle haitallisia. Täysmaidon D-vitamiini pystyy ilmeisesti hillitsemään kalsiumin syöpää edistävää vaikutusta, mutta kevytmaidossa tai rasvattomassa maidossa tämä suojaus puuttuu. Runsas kalsiumin nauttiminen ravintolisänä aiheuttaa tutkimusten mukaan saman ongelman, etenkin jos samalla juodaan kevyt- tai rasvatonta maitoa. Tutkimukset osoittavat myös, että vaikka kevytmaidon tai rasvattoman maidon juominen lisää eturauhassyövän riskiä, täysmaidon juominen ei sitä tee.

Rasvan poistaminen maidosta poistaa siitä samalla tärkeän syöpää vastaan suojaavan ainesosan, konjugoidun linolihapon (CLA), joka myös vaimentaa tulehduksia, edistää laihtumista, poistaa selluliittia, ehkäisee sydäntauteja, reumaa ja allergioita sekä vahvistaa luustoa.

Ilmeistä on, että maito ilman luonnollista rasvaansa on syöpäriski, ja toisaalta mitä enemmän siinä on rasvaa, sitä suurempi on sen syövältä suojaava vaikutus.

Hedelmättömyys, akne, sydäntaudit

Naiset ovat Suomessa todennäköisesti miehiä alttiimpia vähärasvaisten maitotuotteiden haitoille, he kun syövät niitä miehiä enemmän.

Vähärasvainen ruokavalio näyttää estävän munasolun irtoamisen, mikä aiheuttaa nk. anovulaarisen hedelmättömyyden. Amerikkalaisessa tutkimuksessa seurattiin 18 555 naista vuosina 1991-1999. Kävi ilmi, että naiset jotka söivät kaksi annosta tai enemmän vähärasvaisia maitotuotteita (kuten rasvatonta maitoa tai jugurttia) päivässä, lisäsivät anovulaarisen raskauden riskiä yli 85 % verrattuna niihin, jotka söivät vähemmän kuin yhden vähärasvaisen maitotuoteannoksen viikossa. Toisaalta, kun ruokavalioon lisättiin yksi annos täysmaitoa/päivä, hedelmättömyyden riski väheni yli 50 %. Tutkijat päättelivät, että on olemassa jokin munasarjoille elintärkeä ainesosa, joka vaatii rasvaa imeytyäkseen kunnolla.

Ja lopuksi: 2000-luvulla on ilmestynyt monia tutkimuksia, jotka osoittavat että maitorasva on joko neutraali tai hyväksi sydämen terveydelle. Yhä useampi tutkimus jopa näyttää, että mitä enemmän maitorasvoja, sitä vähemmän sydäninfarkteja. Koskaan ei ole itse asiassa tieteellisesti todistettu, että maitorasva olisi pahaksi sydämelle. Suomen sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on Euroopan korkein, mutta rasvahappojen kulutus ja veren rasva-arvot ovat 50-luvulta perityn rasvahypoteesin mukaan kuitenkin lähes ”parhaat”… Mitä se kertoo?

Terveys-Hymy 9-2016

Teksti:Elina Hytönen
Kuvat:Om-arkisto
Avainsanat: maito, maidontuotanto, maitorasva, maidon pastörointi, maidon homogenointi

Kommentit

Ranskalaisten juustojen sydäntaudeilta suojaava vaikutus perustunee rasvojen lisäksi niiden sisältämään K2-vitamiiniin. K2 vitamiineja on erityisesti vanhoissa kypsissä juustoissa.

Ranskalaisten laihuus liittynee tiukkaan ruokailukuriin: vain pari pääateriaa päivässä, muuten paastoa, ei välipaloja. Lyhytpaastohan on ihmiselle hyväksi. Esim. 5:2 dieetti tai 18:6 ruokailurytmi perustuvat lyhytpaaston ideaan – ja joillekin kyseiset ruokailutavat sopivat paremmin kuin mikään muu ja painokin pysyy kurissa.

Onko juustola samanlaisia vaikutuksia kuin rasvattomalla maidolla? Ranskassa esim. syödään hyvinkin rasvaisia juustoja ja sydänterveys ja lihavuus ovat paremmalla tolalla kuin Suomessa.

Oma kommentti