”Nukunkin nyt paremmin!”

Vaikka Arja Kotiranta sanoo olevansa vasta 45-vuotias tytönhupakko, hän on ehtinyt sairastella pienen kylän verran. Terveys petti ensimmäisen kerran jo yhdeksänvuotiaana.


Lahtelainen Arja Kotiranta, 45, on ammatiltaan ilmaisukouluttaja ja harrastajateatteriohjaaja, mutta hän on tehnyt lisäksi myös toimittajan töitä. Hänen piti aikoinaan lähteä parin kansanopistovuoden jälkeen opiskelemaan yliopistoon, mutta työelämä imaisi mukaansa niin tehokkaasti, ettei opintoihin jäänyt aikaa.

Arja asuu avomiehensä Peterin kanssa, ja yhdessä on oltu jo kahdeksan vuotta. Joukkueeseen kuuluu myös 9,5 kiloa painava, 12-vuotias Karvisen näköinen ja tapainen kissa Saga, joka kaiken kukkuraksi on kolli, mutta eihän nimi miestä eikä kissaa pahenna. Lapinkoira Frida täydentää hurjaa joukkoa, ja yhdessä nurkassa uiskentelee joukko akvaariokaloja.

Lappi on pariskunnalle kaikki kaikessa, ja heillä onkin mökki Kaamasessa. Siellä he kalastelevat ja patikoivat niin paljon kuin Arjan terveys antaa myöten. Arja on pitänyt pohjoisessa myös lukuisia huovutustyönäyttelyitään vuosien varrella. Koska mökkimatkaa yhteen suuntaan on 1 100 kilometriä, siellä ei tule ihan joka viikonloppu käytyä.

– Olen sairastellut yhdeksänvuotiaasta lähtien, Arja kertoo.

– Kyse on tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Minulla on condromalacia eli suomeksi rustopehmentymä, joka alkoi polvista ja eteni vähitellen muihinkin niveliin.
Kyseessä on sairaus, joka tulee yleensä nuorille tytöille, jotka kasvavat hyvin nopeasti pituutta. Lääkärit vakuuttelivat, ettei mitään huolta ole, koska kyseessä on aineenvaihdunnallinen sairaus, joka yleensä aina iän myötä hellittää.

Kovan onnen lintu

Arjan lähisuvusta ei ole suoranaisesti löydetty tätä sairautta, mutta esimerkiksi isältä on leikattu selkä pariin kertaan ja äidiltä lonkka. Jotakin geeniperintöä on siis voinut siunaantua.

– Asuimme siihen aikaan Joroisissa ja sain kutsun Varkauden aluesairaalaan, missä jalkani haluttiin tähystää. Minut laitettiin leikkausjonoon ja väitettiin, että minulla on lapsuusiän nivelreuma. Olin eri mieltä. Sain lopulta lähetteen reumasairaalaan, jossa minut leikattiin ensimmäisen kerran ja tällöin todettiin rustopehmentymä. Olin siis ollut oikeassa.

Arjan leikkauskierre on jatkunut aina näihin päiviin. Hänen polviaan on leikattu viidesti, ja tilanne näytti reiluna parikymppisenä niin pahalta, että eräs lääkäri arvioi, että Arja saattaisi istua kymmenen vuoden kuluttua pyörätuolissa.

– Olen sisulla ja itsehoidolla selvinnyt eteenpäin ja kävelen nykyään suhteellisen normaalisti, vaikka hiukan onnunkin.
Arjan selkäkin on oireillut niin pahasti, että se on leikattu kertaalleen. Selän huonon kunnon vuoksi muun muassa viime syksylle kaavailtu polven tekonivelleikkaus jouduttiin ainakin toistaiseksi perumaan.

– Olen aikamoinen kovan onnen lintu! Vatsaakin on leikattu kolmesta kohtaa, sillä minulta puhkesi umpilisäke, joka oli ehtinyt mennä jo kuolioon, kun en päässyt ajoissa leikkaukseen. Olen käynyt rajamailla, siksi kai osaan iloita ja nauttia täysillä jokaisesta päivästä!

Arja on siis varsinainen kipukeskus, mutta karjalaiset sukujuuret ja luontainen peräänantamattomuus sekä lähes yltiöpositiivinen luonne ovat pitäneet hänet hyvässä kurssissa.

– On joskus aikoinaan sanottu, että mulla on 80-vuotiaan kroppa, ja nyt se on kuulemma jo 90-vuotiaan. Mieli on kuitenkin kuudentoista, enkä anna koskaan periksi sairastamiselle!

Ensin parani nukkuminen

Arjan sairaudet rajoittavat hänen arkeaan melkoisesti. Silti Arja ei suostu syömään särkylääkkeitä kuin äärimmäisessä hätätapauksessa, mistä häntä tavallaan myös rangaistaan.

– Koska olen ilmaisukouluttajan työni puolesta ihmisten kanssa hyvin läheisessä kontaktissa, minun ei sovi olla duunissa särkylääkkeiden takia pää pöhnässä. Niinpä olen 15 vuotta hoitanut itseäni homeopatialla ja minulla on Helsingissä todella loistavalla homeopaatti, Leila Kujanpää-Kyyhkynen.
Eräs ystävä osti Arjalle purkillisen Relaxant-hierontavoidetta jo toistakymmentä vuotta sitten. Arja on käyttänyt valmistetta siitä lähtien ja ollut erittäin tyytyväinen, vaikka alkuun hän suhtautui siihen kuten kaikkeen uuteen, hiukan epäillen.

– Lihakseni ovat kremppojen takia usein kestokrampissa, koska joudun kävellessäni jännittämään kovasti jalkoja ja selkää. Huomasin hyvin äkkiä, että Relaxant tosiaan rentouttaa lihaksia. Hermoratavaurio jalassa aiheutti yhteen aikaan jatkuvia, pahoja kramppeja etenkin öisin, enkä saanut jalkaani suoraksi, mikä oli hyvin tuskallista, ja aloin pelätä jo nukkumistakin. Se oli ensimmäinen vaiva, johon huomasin Relaxantin auttavan.

Nyt on jo kolmastoista vuosi menossa. Kivut ja krampit ovat vähentyneet tuntuvasti.

– Peter hieroo jalkojani ja selkää säännöllisesti, mutta käyn aika ajoin myös ammattihierojalla. Lääkärini ovat suhtautuneet Relaxantiin oikein myönteisesti. Hieronta ja Relaxant auttavat myös fibromyalgiavaivoihini. Fibro tuli kaiken muun lisäksi jo joskus 15 vuotta sitten. Sekin aiheuttaa aika ajoin kovia kipuja, mutta siinä se kulkee mukana muiden kremppojen ohella, Arja naurahtaa.

Teksti: Reijo Ikävalko

Kuva: Miguel Vera

Terveys-Hymy 6-12

Teksti: Hymy
Avainsanat: kramppi, nivel, fibromyalgia, rusto, lihas, rustopehmentymä

Kommentit

Oma kommentti